Pääekonomistin palsta

Talousennusteet synkistyneet nopeasti

minna punakallio

Koronaviruksen laajeneminen maailmanlaajuiseksi pandemiaksi on näkynyt osake- ja rahoitusmarkkinoilla, mutta käyttöönotettujen rajoitustoimien laajuudella on ollut ja tulee olemaan odotettuakin rajumpia vaikutuksia niin matkailu- ja ravintola-alaan kuin muihin kotimaisiin palvelualoihin ympäri Eurooppaa. Välittömien vaikutusten suuruusluokka paljastuu tilastoista viiveellä, mutta on odotettavissa, että vaimenneen kysynnän aiheuttama kuoppa talouskasvuun on huomattava. Talouskasvu oli jo viime vuoden vaihteessa euroalueella ja Suomessa erittäin vaimeaa. 

Talouskasvuun koronaviruksen vuoksi aiheutuvan kuopan syvyys riippuu pitkälti siitä, kuinka pitkään epidemiaan liittyvät rajoitustoimet ja epävarmuus kehityksen kulusta ympäri Eurooppaa jatkuvat. Vaikutukset ovat sitä vakavampia ja pitkäkestoisempia, mitä enemmän ne vaikuttavat kuluttajien luottamukseen, kysyntäkäyttäytymiseen ja investointeihin. On myös mahdollista, että koronakriisi laukaisee pitkittyessään uuden konkurssiaallon ja rahoitusmarkkinakriisin, sillä yritysten kannattavuus erityisesti heikosti kasvaneissa ja velkaantuneissa Euroopan maissa on heikko.

Ennustelaitosten arviot koronapandemian vaikutuksista Suomen talouskasvuun ovat synkentyneet nopeasti. Kun vielä maaliskuun puolivälissä arvioitiin, että koronaviruksen taloudelliset vaikutukset Suomeen tulevat pääasiallisesti Kiinan talouskasvun hidastumisesta niin noin viikkoa myöhemmin näkymä oli synkentynyt rajusti. Tällä hetkellä arvioidaan, että koronapandemian rajoitustoimien vaikutukset Suomen kansantalouden kasvuun tulevat tasaisesti niin koko maailmankaupan kuin maan oman kotimaisen kysynnän ja investointien pienenemisestä. Samalla arvio Suomen BKT:n notkahduksen suuruudesta kuluvana vuonna on kasvanut.

Ennusteita viime päivinä julkaisseet suhdannelaitokset, kuten Suomen Pankki, Etla ja Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos, arvioivat, että Suomen talous painuu kuluvana vuonna taantumaan. Tyypillisemmillään bruttokansantuotteen määrän arvioidaan supistuvan noin 4-6 prosenttia. Näissä ennusteissa oletetaan, että koronan aiheuttamien rajoitustoimien vaikutukset realisoituvat Suomessa ja muualla Euroopassa Kiinan kaltaisena talouden äkkipysäytyksenä.

Edellä mainitun ennustehaarukan positiivisempaan päähän sijoittuneet talousskenaariot ennakoivat pandemian jäämistä Suomessa ja Euroopassa lyhytaikaiseksi. Tällöin sen voimakkaimmat talousvaikutukset vienti- ja kotimaiseen kysyntään realisoituvat pääasiassa kuluvan vuoden toisella vuosineljänneksellä. Suomen kansantalous alkaisi tässä vaihtoehdossa kasvaa jo loppuvuonna Kiinan ja maailmantalouden kasvun vetämänä. Myös kotimainen kulutus piristyisi vuoden loppupuolella, koska epidemian aikana lykätty kulutus purkautuu yksityisen kulutuksen reippaaksi kasvuksi. Koronan synnyttämä talouskuoppa Suomen kansantalouteen olisi näissä skenaarioissa V:n muotoinen. Työllisyysaste notkahtaisi talouden äkkipysäyksen vuoksi noin yhdellä prosenttiyksiköllä.

Skenaarioissa, joissa Suomen BKT:n määrä supistuu kuluvana vuonna 5-6 prosenttia oletetaan, että pandemia ja sen rajaamistoimet pitkittyvät erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tällöin pandemia heikentää kulutusta ja investointeja pidemmän aikaa, eikä kriisin jälkeinen talouskehitys koe normaalia lykätyn kulutuksen ja investointien aiheuttamaa voimakasta V-muotoista palautumista. Taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä ihmiset lykkäävät tulevaisuuteen myös esimerkiksi asunnon ostoja. Poikkeusoloissa muuttunut kulutuskäyttäytyminen voi jäädä pysyväksi, ja muuttaa siten kulutuskysyntää uudentyyppiseksi.

On mahdollista, että Suomen talous supistuu tänä vuonna ennakoituakin voimakkaammin. On myös mahdollista, että kriisi pitkittyy ja laajenee rahoitusmarkkinoille, jolloin edellä mainittujen positiivisempien talousskenaarioiden olettama talouskasvun piristyminen vuonna 2021 lykkääntyy. Nämä skenaariot olettavat, että yritysten rahoitustarpeita ei nyt onnistuta turvaamaan riittävästi, eikä keskuspankkien ja hallitusten kansalliset tukipaketit ole riittäviä. Tällöin todennäköisyys yritysten laajasta konkurssiaallosta ja työttömyyden merkittävästä kasvusta nousee.

Taantuman syvyydestä on tuotettu ennusteiden yhteydessä myös positiivisempia skenaarioita, joissa Suomen kansantalous supistuu rajoitustoimien vuoksi noin 1-3 prosenttiyksikköä. Positiivisemmat skenaariot pohjautuvat tyypillisesti OECD:n 2.3.2020 julkaisemaan ennusteeseen, jossa maailmantalouden arvioitiin supistuvan koronan talousvaikutusten vuoksi 0,5 prosenttiyksikköä.

tags