Pääekonomisti Minna Punakallio:

Tammi-kesäkuun kuntataloustilasto: koronatuki näkyy kuntien taloudessa − kuntayhtymät vaikeuksissa

Minna Punakallio

Tuore kuntataloustilasto kuluvan vuoden tammi-kesäkuulta osoittaa, että koronapandemia vaikutti voimakkaasti niin kuntien kuin kuntayhtymienkin talouteen.

Pandemian talousvaikutukset näkyivät sekä kunnissa että kuntayhtymissä toimintatuottojen vähenemisenä että maltillisena toimintakulujen kehityksenä, kun palveluja laitettiin rajoitustoimien vuoksi kiinni ja kiireetöntä hoitoa lykättiin myöhemmäksi. Toisaalta koronapandemian akuutilla hoitamisella ja varautumisella on ollut kuntataloudessa myös toimintakuluja lisääviä vaikutuksia.

Koronakevät näkyy kuntien taloustiedoissa

Tammi-kesäkuussa kuntien toimintatuotot vähenivät 2,4 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Erityisen kylmää kyytiä ovat saaneet kuntien maksutuotot, jotka tippuivat alkuvuoden aikana yli sadalla miljoonalla eurolla (-16 %). Maksutuottojen määrä on pienentynyt jo usean vuoden ajan muun muassa varhaiskasvatuksessa päätettyjen helpotusten vuoksi. Kuntien toimintakulut eivät sen sijaan laskeneet, vaan pysyivät tammi-kesäkuussa nollan tuntumassa. Esimerkiksi henkilöstökulut kasvoivat 0,4 prosenttia, kun taas esimerkiksi avustukset lisääntyivät 4 prosenttia.

Kuntien verotulot eivät niianneet huhti-kesäkuussa niin voimakkaasti kuin kriisin keskellä aluksi ennustettiin. Ennakollisten ja otokseen perustuvien kuntataloustilastojen mukaan kuntien verotulot vähenivät alkuvuonna 1,3 prosenttia viime vuodesta. Viime vuoden vertailupohja on kuitenkin hyvin poikkeuksellinen tuolle vuodelle ajoittuneen tulorekisteri- ja verokorttiuudistuksen vuoksi, joten varmempaa tietoa kehityksen suunnasta saadaan vasta myöhemmin loppuvuonna. On myös selvää, että verotulot ovat pienentyneet voimakkaasti suhteessa kuntien vuoden 2020 talousarvioennusteisiin, sillä ne laadittiin viime vuoden lopussa, aikana ennen koronapandemiaa.

Kuntien valtionosuudet lisääntyivät tammi-kesäkuussa reilulla 14 prosentilla suhteessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Valtionosuuksien voimakas kasvu ei ole kuitenkaan vahvistanut kuntien taloutta, sillä kasvun taustalla on lisääntyneitä kustannuksia muun muassa tulevaisuusinvestoinneista, laajenevista tehtävistä, kuntien myöntämästä yksinyrittäjien tuesta sekä korvausta tulopohjan heikkenemisestä, kun hallitus on myöntänyt yrityksille verojen maksuun helpotuksia.

Kuntien tunnusluvut vahvistuivat hieman, velkaantuminen kovaa

Odotettua paremmin kehittynyt tulopohja yhdistettynä kulujen nollakasvuun on hieman vahvistanut kuntien tilikauden tulosta viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Euromääräisesti muutos ei ole kuitenkaan suuren suuri. Lisäksi on muistettava, että viime vuosi oli kuntataloudessa yksi taloustilastojen heikoimpia vuosia.

Koronapandemian aiheuttama epävarmuus ei ole näkynyt vielä kunnissa investointien hiipumisena. Kuntien investointimenot kasvoivat alkuvuonna noin 14 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Investointitahti on merkinnyt kuntien lainakannan voimakasta kasvua. Lainakanta kasvoi tammi-kesäkuussa kuntataloustilaston mukaan noin 9 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Korona kurittaa kuntayhtymiä

Koronapandemian vaikutus kuntayhtymien talouteen näyttää varsin samankaltaiselle kuin kunnissa. Manner-Suomen kuntayhtymien toimintatuotot vähenivät alkuvuonna reilulla kolmella prosentilla, kun toimintoja laitettiin kiinni ja kiireetöntä hoitoa siirrettiin myöhemmäksi. Toimintatuottojen väheneminen on kuntayhtymissä kuitenkin hyvin harvinaista, sillä niillä ei ole juurikaan muita tulonlähteitä. Toimintakulut kasvoivat 0,2 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Tarkempia Kuntaliiton kokoamia tietoja sairaanhoitopiirien osavuosikatsauksista tammi-huhtikuulta löytyy täältä.

Kuntayhtymien tulojen heikentyminen ja menojen pysyminen ennallaan näkyi rajusti kuntayhtymien taloudellisissa tunnusluvuissa. Kuntayhtymien toiminta- ja vuosikate sekä tilikauden tulos pienenivät tammi-kesäkuussa rajusti aikaisempien vuosien vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tilanteen heikkoudesta kertoo esimerkiksi se, että kuntayhtymien vuosikate lähenteli kuntataloustilastossa euromääräisesti nollaa, ja tilikauden tulos oli jo useita satoja miljoonia euroja miinuksella.

Kuntayhtymien investointimenot kasvoivat sen sijaan lähes 14 prosenttia, joten myös kuntayhtymien lainakanta kasvoi rajusti. Tammi-kesäkuussa kuntayhtymien velkaantumisen kasvu ylsi lähes 20 prosenttiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan sairaanhoitopiireille tullaan kompensoimaan 200 miljoonalla eurolla koronaepidemiasta aiheutuvia kustannuksia ja alijäämiä. Kompensointiin liittyy valtionavustushaku, jolla korvataan sairaanhoitopiirien kuntayhtymille koronapotilaiden hoidosta ja pandemiaan varautumisesta aiheutuneita kustannuksia sekä sairaanhoitopiirien mahdollisia alijäämiä. Valtiovarainministeriö lähettää sairaanhoitopiireille ohjeet avustuksen hakemiseksi

tags