Pääekonomisti Minna Punakallio:

Tammi-syyskuun kuntataloustilasto: kuntien talous vahvistui − kuntayhtymät vaikeuksissa

Minna Punakallio

Tuore kuntataloustilasto kuluvan vuoden tammi-syyskuulta kertoo, että koronapandemia on vaikuttanut kuluvana vuonna voimakkaasti niin kuntien kuin kuntayhtymienkin talouteen. Vaikutukset ovat myös muuttuneet vuoden mittaan pandemian keston pitkittyessä ja hallituksen tehtyä koronavaikutusten taittamiseen liittyviä tukipäätöksiä.

Tammi-syyskuun otokseen perustuvien taloustilastojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien toimintatuotot, muun muassa maksutuotot, ovat vähentyneet ja toimintakulut kasvaneet maltillisesti, kun palveluja laitettiin keväällä rajoitustoimien vuoksi kiinni ja kiireetöntä hoitoa lykättiin myöhemmäksi. Maltillisen kulukehityksen taustalla vaikuttaa kuitenkin koronapandemian akuutti hoitaminen ja varautuminen, jotka ovat osaltaan lisänneet niin kuntien kuin kuntayhtymien toimintakuluja.

Vuoden kolmannella neljänneksellä kuntien tuloja on lisännyt valtion kuntatalouteen myöntämä koronatuki. Tuki näkyy erityisesti kuntien valtionosuuksien kasvuna, mutta osittain myös kuntien verotuloissa, kun kuntien yhteisövero-osuutta korotettiin vuodelle 2020. Sairaanhoitopiirien yhteensä 400 miljoonan euron korona-avustukset eivät näy vielä tammi-syyskuun tilastotiedoissa.

Koronakevät näkyy kuntien taloustiedoissa

Tammi-syyskuussa kuntien toimintatuottojen putoaminen jatkoi kasvuaan, sillä toimintatuottojen kertymä väheni 3,3 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Erityisen kylmää kyytiä ovat saaneet kuntien maksutuotot, jotka tippuivat alkuvuoden aikana 160 miljoonalla eurolla eli noin 15 prosentilla. Maksutuottojen määrä on pienentynyt jo usean vuoden ajan muun muassa varhaiskasvatuksessa päätettyjen maksuhelpotusten ja maksuttomuuskokeilujen vuoksi.

Kuntien toimintakulut ovat kasvaneet tammi-syyskuussa maltillisesti, mutta kululajeittain tilanteet vaihtelevat. Kun toimintakulut yhteensä kasvoivat tammi-syyskuussa prosentin niin palkat kasvoivat vain 0,2 prosenttia, henkilöstökulut 0,5 prosenttia ja asiakaspalvelujen ostot 2,9 prosenttia. Sen sijaan muiden palvelujen ostot ja aineiden ja tavaroiden ostot ovat laskeneet noin 3,5 prosentilla, kun taas esimerkiksi avustukset ovat lisääntyneet reilulla 4 prosenttia.

Kuntien verotulot ovat kasvaneet kuluvana vuonna odotettua paremmin. Ennakollisen kuntataloustilaston mukaan kuntien verotulot kasvoivat tammi-syyskuussa 4,2 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajankohdasta.

Viime vuoden vertailupohja on poikkeuksellisen matala tuolle vuodelle ajoittuneen tulorekisteri- ja verokorttiuudistuksen vuoksi, joten osittain verotulojen hyvissä kasvuluvuissa on kyse kunnallisveron tilittymiseen liittyvästä kalenterivuosien välisestä rytmihäiriöstä. Osittain verotulojen vahvan kasvun taustalla on kertaluonteinen päätös korottaa kuntien yhteisövero-osuutta vuodelle 2020 sekä pysyvä linjaus kompensoida varhaiskasvatusmaksujen lasku yhteisövero-osuuden korotuksen kautta. Päätösten arvioidaan lisäävän kuntien yhteisöverotuloja 450 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Kuntien valtionosuudet lisääntyivät tammi-syyskuussa reilulla 20 prosentilla suhteessa edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan. Kuntien valtionosuuksia ovat kasvattaneet muun muassa kesäkuun neljännessä lisätalousarviossa tehdyt tukipäätökset, joista osa oli yleiskatteellista korvausta koronapandemian aiheuttamista tulomenetyksistä ja menojen kasvusta. Osa valtionosuuksien kasvusta aiheutuu kuitenkin tulevaisuusinvestoinneista, hallitusohjelmassa päätetyistä kuntien laajenevista tehtävistä, kuntien myöntämästä yksinyrittäjien tuesta sekä yrityksille myönnettyjen maksuhelpotusten korvaamisesta vuonna 2020.

Kuntien tunnusluvut vahvistuivat, velkaantuminen kovaa

Myönteisesti kehittynyt tulopohja yhdistettynä kulujen maltilliseen kasvuun on vahvistanut kuntien tilikauden tulosta selvästi viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tilikauden tulos oli tammi-syyskuussa noin 1,3 miljardia euroa parempi kuin vastaavaan aikaan vuonna 2019.  On kuitenkin muistettava, että viime vuosi oli kuntataloudessa yksi taloustilastojen heikoimpia vuosia, joten kolmannella neljänneksellä tapahtunut kuntien talouden vahvistuminen nostaa tilikauden tuloksen vasta lähelle vuosien 2016-2018 talouden tilaa.

Koronapandemian aiheuttama epävarmuus ei ole näkynyt kunnissa investointien hiipumisena. Kuntien investointimenot ovat kasvaneet alkuvuonna noin 12 prosenttia. Erityisen voimakkaasti ovat kasvaneet investoinnit rakennuksiin sekä osakkeisiin ja osuuksiin. Jälkimmäinen viittaa, että joissakin kunnissa on toteutettu kuluvana vuonna omaisuuden yhtiöittämisjärjestelyjä. Kuntien toiminnan ja investointien rahavirta vahvistui tammi-syyskuussa kuntien vahvan tulokehityksen ja maltillisen kulukehityksen vuoksi noin miljardilla eurolla viime vuodesta. Kolmannella neljänneksellä toiminnan ja investointien rahavirta nousi hieman plussan yläpuolelle.

Reipas investointitahti on merkinnyt kuntien lainakannan kasvua, mutta lainakannan kasvuvauhti pieneni selvästi kuluvan vuoden kolmannen neljänneksen aikana. Lainakanta oli tammi-syyskuussa noin 3 prosenttia korkeammalla kuin viime vuonna.

Korona kurittaa kuntayhtymiä

Koronapandemia on näkynyt kuntayhtymien taloudessa tulojen pienentymisenä ja kulujen kasvamisena maltillisemmin kuin normaalisti. Manner-Suomen kuntayhtymien toimintakulut kasvoivat tammi-syyskuussa 1,0 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja toimintatuotot vähenivät reilulla prosentilla. Toimintatuottoja on vähentänyt sairaanhoitopiirien keskittyminen koronapandemian akuuttiin hoitoon ja kiireettömän hoidon siirtäminen tai siirtyminen myöhempään ajankohtaan. Koronapandemia on vaikuttanut sairaanhoitopiirien ohella kuitenkin myös muiden kuntayhtymien, kuten koulutuskuntayhtymien, toimintaan. Toimintatuottojen pienentyminen on kuntayhtymissä hyvin harvinaista, sillä niillä ei ole juurikaan muita tulonlähteitä.

Tarkempia Kuntaliiton kokoamia tietoja sairaanhoitopiirien osavuosikatsauksista tammi-elokuulta löytyy täältä.

Kuntayhtymien tulojen heikentyminen ja menojen kasvu näkyi rajusti kuntayhtymien taloudellisissa tunnusluvuissa. Kuntayhtymien toiminta- ja vuosikate sekä tilikauden tulos pienenivät tammi-syyskuussa rajusti edellisten vuosien vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tilanteen heikkoudesta kertoo esimerkiksi se, että kuntayhtymien toimintakate on laskenut viime vuodesta noin 250 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos noin 300 miljoonaa euroa.

Kuluvan vuoden neljännellä neljänneksellä myös sairaanhoitopiireille myönnetään hakumenettelyn kautta koronatukea, jolla kompensoidaan koronaepidemiasta sairaanhoitopiireille aiheutuvia kustannuksia ja alijäämiä.

Hallitus on osoittanut sairaanhoitopiirien koronatukeen tänä vuonna yhteensä 400 miljoonaa euroa, mutta on epätodennäköistä, että koko tuo summa saadaan maksatukseen vielä tämän vuoden puolella. Summasta kuitenkin ainakin neljännen lisätalousarvion 200 miljoonan euron tukikokonaisuus on maksatuksessa sairaanhoitopiireille joulukuussa ja seitsemännessä lisätalousarviossa päätetty 200 miljoonan euron erä on maksatuksessa viimeistään tammikuussa 2021. Tukiin liittyvistä jakoperusteista ja jälkikäteistarkastuksista saa lisätietoa esimerkiksi avustushauista tai esimerkiksi valtiovarainministeriön viestintämateriaaleista.

Kuntayhtymien heikosta tulovirrasta huolimatta investointimenot kasvoivat tammi-syyskuussa yhä reippaasti; 13 prosenttia. Erityisen voimakkaasti kasvoivat investoinnit kiinteisiin rakenteisiin ja laitteisiin. Myös kuntayhtymien lainakanta kasvoi rajusti. Tammi-syyskuussa kuntayhtymien velkaantumisen kasvu ylsi peräti 21 prosenttiin.

Yhteenvetoa kuntatalouden tilasta

Kuluva vuosi on ollut kuntien ja kuntayhtymien taloudessa hyvin poikkeuksellinen. Koronapandemia on aiheuttanut kuntataloudessa vuoden mittaan niin toiminnallisia haasteita kuin myös suuria muutoksia talousennusteisiin. Keväällä 2020 epätietoisuus niin kansantalouden kehityksestä kuin myös koronan kuntatalousvaikutuksista oli suurta.

Näin jälkikäteen tarkastellen koronan talousvaikutukset ovat toteutuneet kuluvana vuonna odotettua maltillisempina. Verotulot eivät ole pudonneet niin kuin koronakeväänä vielä odotettiin, ja kulutkin ovat kasvaneet vain maltillisesti. Tilanteet kuitenkin muuttuvat nopeasti ja tarkempaa tietoa koronavuoden 2020 neljännen neljänneksen kuntataloustilastoista saadaan helmikuun alussa. On kuitenkin todennäköistä, että kuntatalous vahvistuu yhä loppuvuoden aikana ja kuntatalouden tunnusluvut paranevat selvästi vuoden 2019 heikoista lukemista.

Talouden tila vaihtelee kuitenkin kunnittain ja kuntayhtymittäin paljon. On selvää, että niin yleinen talouden tila, valtion kunnille myöntämä koronatuki kuin koronapandemian taloudelliset menetykset kohdistuvat kuntiin eri tavoilla. Selvää on myös se, että koronapandemian taloudelliset menetykset eivät rajoitu vain vuoteen 2020.

Pandemia aiheuttaa myös tulevina vuosina tappioita, ja parhaimmillaan se synnyttää myös voittajia. Joka tapauksessa pandemiaan ja sen jälkeiseen maailmaan on sopeuduttava ja varauduttava mahdollisimman monella eri keinolla.

tags