Pääekonomisti Minna Punakallio:

VM:n riihiehdotukset vievät eteenpäin kuntien tehtävien laajennuksia

Minna Punakallio

Valtiovarainministeri esitteli elokuun puolessa välissä ehdotuksensa valtion vuoden 2021 talousarvioksi. Jo ennakkoon oli odotettavissa, että ehdotus pohjautuisi pitkälti kevään julkisen talouden suunnitelman linjauksiin.

Näin kävikin. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei sisältänyt uusia työllisyystoimia tai sopeutuspäätöksiä, vaan ehdotus oli pitkälti tekninen, kuluvan vuoden lisätalousarviopäätökset ja muut jo aikaisemmin tehdyt linjaukset sisältävä päivitys julkisen talouden suunnitelmaan. Esimerkiksi linjaus alentaa sähkövero EU-minimiin oli tehty jo helmikuisessa Vuosaaren ilmastokonferenssissa, mutta alennus ajoittuu erinomaisesti tukemaan vientisektoria koronakriisin keskellä.

Ainoat budjettiehdotuksen yllätykset sisältyivät linjaukseen saattaa kiinteistöverouudistus vuotta myöhemmin voimaan eli vuonna 2023 ja päätökseen sisällyttää budjettiehdotukseen yhä kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys, vaikka kunnallinen työmarkkinaratkaisu päätyi poistamaan työajan pidennyksen. Oletettuihin kuntasäästöihin perustuva vähennys pienentää kuntien valtionosuuksia 234 miljoonaa euroa.

Vaikka talouskasvun oletetaan kasvavan ensi vuona jo vaimeasti niin valtiovarainministeriön talousarvioehdotus on yhä rankasti alijäämäinen. Sen menot nousevat työttömyyden lisääntymisen, elvytystoimien ja laajenevien tehtävien vuoksi 61,6 miljardiin euroon, mutta tulot jäävät noin 55 miljardiin euroon.

Muutamista kulutusverojen korotuksista huolimatta valtaosa valtion verotuottoennusteista näyttääkin yhä miinusta. Miinuksella ovat myös valtion tulo- ja yhteisöverot, vaikka maksuhelpotuksiin liittyvien verotuottojen oletetaan palautuvan valtiolle ajallaan ensi vuonna. Valtion nettolainanotto olisi ensi vuona noin 7 miljardia euroa. Veroaste pysyisi suurin piirtein ennallaan.

Hallituksella on käynnissä tällä hallituskaudella lukuisia kuntien tuloihin ja menoihin vaikuttavia uudistuksia, joista osa, esimerkiksi hoivamitoitus, on hyväksytty jo eduskunnassa. Vuonna 2021 kuntien tulojen ja menojen arvioidaan kasvavan vuodesta 2020 reilulla sadalla miljoonalla eurolla. Summaan kohdistuu paineita ylöspäin, sillä mitä todennäköisemmin osa jo poistuvaksi esitetyistä tulevaisuusinvestoinneista esimerkiksi koulutussektorilla tullaan yhdistämään uusiin elvytyspäätöksiin.

Hallitus on linjannut, että se korvaa päätöksistään aiheutuvat laajenevien tehtävien kustannukset täysimääräisesti valtionosuuksien lisäyksillä. Tämän mukaisesti uudet päätökset ovat kuntatalouden kannalta neutraaleja, eli ne eivät vahvista eivätkä heikennä kuntataloutta. Kuntapäätösten talousvaikutusten arviointi on erittäin tärkeässä asemassa. Sen ohella on muistettava, että monien uudistusten täysimääräiset vaikutukset astuvat voimaan vasta tulevilla hallituskausilla.

Hallituksen kuntapäätöksistä ja niiden talousvaikutuksista voi lukea tarkemmin oheisesta artikkelista ja artikkelin liitetaulukoista. Kuntatalouteen kohdistuvat tulo- ja menovaikutukset päivittyvät syksyn aikana. Jo tässä vaiheessa tiedetään, että hoivamitoitukseen myönnetään vuonna 2021 enemmän määrärahoja (53 milj. euroa) kuin kevään julkisen talouden suunnitelmassa (35 milj. euroa) oli kaavailtu.

Ehdotus ei sisällä kunnille uutta koronatukea vuodelle 2021. Vuoden 2020 koronatukipaketin kuntavaikutukset löytyvät oheisen tiedotteen loppuun liitetystä excel-tiedostosta.

Valtion ensi vuoden talousarvion valmistelu jatkuu nyt ministeriöiden välisenä yhteistyönä. Samalla valmistellaan myös kuntatalousohjelmaa.

Seuraavana koetinkivi on noin kuukauden kuluttua pidettävä budjettiriihi, jonne on kasautumassa vuoden 2021 talousarvioehdotuksen valmistelun lisäksi paljon painavaa asiaa. Tuolloin pitää linjata, pystyykö hallitus koronakriisistä huolimatta viemään eteenpäin ja rahoittamaan myös pitkällä aikavälillä kaikki hallitusohjelmassa linjatut uudistukset.

Oma veikkaukseni on, että budjettiriihessä saavutetaan jonkin näköinen kompromissi hallitusohjelman sitoumusten ja tulevien kustannuspaineiden välillä. Mitä todennäköisemmin se vaikuttaa myös hallituksen kuntapäätöksiin. Hallituksen isoista uudistuksista epäselvimmässä valmisteluvaiheessa on tähän mennessä ollut lupaus 7 päivän hoitotakuusta perusterveydenhuollossa.

tags