Kuntaliitto vaatii korjauksia sote-lakiin

(Kuntaliitto tiedottaa 4.12.2014) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain toteutuminen hallituksen esityksen mukaan ajaa osan kunnista taloudellisesti erittäin vaikeaan tilanteeseen ja pakkoliitoksiin. Siirtymäkauden järjestelystä huolimatta esityksessä ei ole vielä löydetty toimivaa rahoitusmallia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain toteutuminen hallituksen esityksen mukaan ajaa osan kunnista taloudellisesti erittäin vaikeaan tilanteeseen ja pakkoliitoksiin. Siirtymäkauden järjestelystä huolimatta esityksessä ei ole vielä löydetty toimivaa rahoitusmallia.

Kuntaliiton hallitus keskusteli torstaina lakiesityksestä ja totesi sen kiireellä valmistelluksi ja puutteelliseksi. Hallitus piti kuitenkin myönteisenä, että uudistus etenee.

Kuntaliitto katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on kuntien kannalta niin merkittävä kokonaisuus, että kuntia on kuultava eduskuntakäsittelyssä. Kuntaliitto järjestää kuntien kuulemisen erityisesti rahoituksen ja demokratian kannalta ja toimittaa kyselyn tiedot eduskunnan käsittelyyn.

Rahoituksen säädösten valmistelutyötä on syytä jatkaa. Sote-lain, valtionosuusuudistuksen ja hallituskauden aikana toteutettujen valtionosuuksien leikkausten yhteisvaikutukset kasvattavat kuntien välisiä eroja ja lisäävät kriisikuntien määrää. Kuntakohtaisten talousvaikutusten lieventämiseksi tulisi sote-lain aiheuttama menojen muutos säätää mahdollisimman lähelle nollaa euroa asukasta kohden.

Monikanavarahoituksen uudistusta pohtivan työryhmän mietinnön valmistuttua helmikuun lopussa saattaa tulla tarve uudistaa lain rahoituspykäliä.

Kuntaliitto painottaa myös sitä, että julkisen talouden kestävyysvajeeseen sote-uudistus ei tuo helpotusta ainakaan lähivuosina. Kunnat ovat jo tehostaneet toimintaansa, mutta tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseen sote-laki ei tuo muutosta.

Kiinteistöjen uudelleenjärjestelyjen helpottamiseksi esitettyä varainsiirtoveron vapautusta tulee Kuntaliiton mielestä pidentää vähintään vuoden 2021 loppuun, jotta järjestelyillä kyetään luomaan riittävän suuret toiminnalliset kokonaisuudet.

Kuntademokratian toteutuminen huolestuttaa

Kuntaliittoa huolestuttaa myös kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksien kaventuminen. Ehdotettu malli rajoittaa huomattavasti kunnan ja kuntalaisten oikeutta vaikuttaa kunnan tehtäviin ja talouteen.

Lakiesitys lähtee siitä, että sote-alueen ylin toimielin on yhtymävaltuusto ja sen kokoonpanossa on otettava huomioon alueen kuntien poliittiset voimasuhteet. Yksittäinen jäsenkunta ei välttämättä saa yhtymävaltuustoon niitä edustajia, jotka se haluaa eli kunnan vaikutusmahdollisuudet vähenisivät poliittisen edustavuuden kustannuksella.

Kuntaliiton hallitus on lausunnossaan kannattanut sote-kuntayhtymän ylimmäksi toimielimeksi yhtymäkokousta, johon kunta valitsisi edustajansa kokouskohtaisesti ja antaisi näille toimintaohjeet. Yhtymäkokouksen kokoonpanossa ei otettaisi poliittista edustavuutta huomioon.

Sote-alueen päätöksenteon sääntelyllä pyritään parantamaan pienten kuntien vaikutusmahdollisuuksia, mikä on perusteltua ja tekee myös erillisen äänileikkurin tarpeettomaksi. Tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän päätöksenteossa yksi kunta ei äänienemmistöllään voisi saada päätöstä aikaan yksin, mutta sen tulee kuitenkin aina olla päätöksen takana. Tämä sääntelymalli on Kuntaliiton mukaan perusteltu, koska se turvaa eniten maksavan kunnan oikeuksia, mutta ei anna sille ehdotonta määräämisvaltaa.

Tuotantoalueiden valmistelu on lähtenyt käyntiin ja on joillain alueilla edennyt jo pitkälle. Myös tulevien sote-alueiden järjestäytyminen on aluillaan.  Kuntaliitto on käynnistänyt omalta osaltaan sote-muutostuen kunnille ja kuntayhtymille. Muutoksen laajuuden takia valtion tulee osoittaa muutostukeen riittävät resurssit.

Lisätietoja:
Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Antti Lindtman, 040 577 6255
Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen, 040 3345813
Sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Myllärinen, 050 596 9866

 

Lisää aiheesta

Tagit