Kuntakuvaajat

Aluekehitys

Aluekehityksen perusmuuttujia ovat väestönkehitys, työpaikkakehitys ja alueellinen bruttokansantuote. Näiden perusmuuttujien kehitystä seuraamalla saadaan kattava kuva aluekehityksen tilasta ja alueiden välisistä kehityseroista.

BTV-indeksi on laskennallinen tilastoluku, jolla tarkastellaan alueiden kehityksen muutosta. Indikaattori muodostuu kolmesta perusmuuttujasta, jotka ovat tuotanto, työn määrä ja sen muutos sekä väestön määrä ja sen muutos. Indeksillä mitaten alueiden väliset kehityserot Suomessa ovat huomattavia.

BTV-indeksi maakunnittain ajanjaksolla 2000-2014

BTV-indeksi maakunnittain ajanjaksolla 2000-2014

BTV indeksi Ahvenanmaan seutukunnissa ajanjaksolla 2000-2014

BTV indeksi Ahvenanmaan seutukunnissa ajanjaksolla 2000-2014

BTV-indeksillä mitattu alueellinen kehitys on ollut ajanjaksolla 2000 - 2014 koko maan keskimääräistä kehitystä parempaa kahdessa Ahvenanmaan kolmesta seutukunnasta. Ahvenanmaan maaseudulla indeksin arvo on selvästi koko maata parempi erityisesti tuotannon kehityksestä johtuen. Ahvenanmaan saariston seutukunnassa indeksi kääntyy negatiiviseksi lähinnä väestö- ja työpaikkakehityksen vuoksi.

BTV-indeksi Etelä-Suomen seutukunnista

BTV-indeksi Etelä-Suomen seutukunnista

Huom. Etelä-Suomen alueeseen ei tässä lasketa Uudenmaan seutukuntia.

Ajanjaksolla 2000 - 2014 parhaiten Etelä-Suomen seutukunnista ovat menestyneet Riihimäen, Turun ja Hämeenlinnan seutukunnat. Riihimäen seutukunnassa tuotannon voimakas kasvu nostaa indeksin arvon korkeaksi, minkä lisäksi muutokset työpaikka- ja väestökehityksessä ovat olleet positiivisia. Myös Turun ja Hämeenlinnan seutukunnissa kaikki osatekijät ovat kehittyneet suotuisasti, tuotanto kuitenkin voimakkaimmin myös näissä seutukunnissa.

Heikoimman kehityksen seutukuntia Etelä-Suomessa ovat olleet Salon, Kouvolan ja Imatran seutukunnat. Näissä seutukunnissa BTV-indeksin kaikki kolme osatekijää osoittavat tarkastelujaksolla negatiivista kehitystä - Salon ja Kouvolan seutukunnissa etenkin tuotannon osalta.

BTV-indeksi Helsinki-Uudenmaan seutukunnissa

BTV-indeksi Helsinki-Uudenmaan seutukunnissa

BTV-indeksin mukaan Uudenmaan seutukunnista on ajanjaksolla 2000-2014 menestynyt parhaiten Helsingin seutukunta - erityisesti positiivisen väestökehityksen ansiosta. Myös Porvoon seutukunnan indeksiarvo on koko maata parempi, mihin on vaikuttanut eniten työllisyyden suotuisa kehitys. Raaseporin ja Loviisan seutukunnissa indeksiarvo jäi koko maata negatiivisemmaksi muun muassa työpaikkakehityksestä johtuen.

BTV-indeksi Länsi-Suomen seutukunnissa

BTV-indeksi Länsi-Suomen seutukunnissa

Länsi-Suomen seutukuntien osalta BTV-indeksin arvo on ollut ajanjaksolla 2000 - 2014 korkein Vaasan seutukunnassa, mihin on vaikuttanut erityisesti tuotannon positiivinen kehitys. Seuraavaksi korkein indeksin arvo on ollut Jyväskylän, Tampereen ja Seinäjoen seutukunnissa. Näissä seutukunnissa kaikki BTV-indeksin osatekijät (tuotanto, työpaikka- ja väestökehitys) ovat kehittyneet positiivisesti lukuun ottamatta Seinäjoen seutukunnan koko maan tasolla ollutta väestökehitystä.

Äänekosken seutukunnassa kehitys on sen sijaan ollut negatiivista kaikilla kolmella indeksin osatekijällä mitaten. Etenkin tuotannon supistuminen alueella pienentää indeksin arvoa. Myös Jämsän seutukunnan, Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan sekä Suupohjan rannikkoseudun kehitys on ollut voimakkaasti negatiivista tuotannon supistumisen ja negatiivisen työpaikka- ja väestökehityksen johdosta. Kaikkiaan neljässätoista Länsi-Suomen seutukunnassa indeksin kaikki kolme osatekijää ovat kehittyneet negatiivisesti. 

BTV-indeksi Pohjois- ja Itä-Suomen seutukunnissa

BTV-indeksi Pohjois- ja Itä-Suomen seutukunnissa

Pohjois- ja Itä-Suomessa Tunturi-Lapin seutukunta on menestynyt parhaiten BTV-indeksillä mitattuna ajanjaksolla 2000 - 2014. Indeksin arvoa nostaa erityisesti tuotannon kasvu.  Seuraavaksi positiivisinta kehitys on ollut Kokkolan, Kuopion ja Oulun seutukunnissa. Kokkolan ja Kuopion seutukunnissa indeksin arvoa nostaa erityisesti tuotannon mutta myös työllisyyden kehitys. Oulun seutukunnassa väestö- ja työllisyyskehitys on ollut positiivista.

BTV-indeksillä mitattu kehitys on ollut koko maata negatiivisempaa suurimmassa osassa Pohjois- ja Itä-Suomen seutukunnista. Indeksin arvo on heikoin Itä-Lapin seutukunnassa ja sen jälkeen Keski-Karjalan, Koillis-Savon ja Varkauden seutukunnissa. Näissä seutukunnissa kaikki indeksin osatekijät ovat miinuksella.