Kuntakuvaajat

Työlliset ja työttömät

Työllisyys- ja työttömyysasteet seuraavat talouden suhdanteita. Laskusuhdanteessa työllisyysaste laskee ja työttömyysaste nousee. Monessa Euroopan maassa erot nuorisotyöttömyyden ja yleisen työttömyysasteen välillä ovat suuria. Myös Suomessa nuorisotyöttömyys on korkeampi kuin yleinen työttömyys. Pitkäaikaistyöttömien osuus työnhakijoista on Suomessa pitkään ollut laskussa mutta vuoden 2008 taantuma sai tilanteen muuttumaan.

Työllisyys ja työttömyysasteet

Työllisyysaste kertoo kuinka monta prosenttia väestöstä on työllisiä. Tässä työllisyysaste on laskettu 18 - 64 -vuotiaiden työllisten osuutena samanikäisestä väestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan 15 - 64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

Työttömyysaste kertoo kuinka monta prosenttia työvoimasta on työttömiä. Tässä työttömyysaste on laskettu 18 - 64 -vuotiaiden työttömien osuutena samanikäisestä työvoimasta. Virallinen työttömyysaste lasketaan työttömien osuutena 15 - 74 -vuotiaasta työvoimasta.

Työttömyys ja työllisyysaste 2000-2014

Koko maan 18 - 64 -vuotiaiden työllisyysaste vuonna 2014 oli 68. Työllisyysasteet vaihtelevat kuitenkin kunnittain suuresti. Ahvenanmaan kunnissa työllisyysasteet ovat maan korkeimpia, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa alhaisimpia. Maan alhaisin työllisyysaste vuonna 2014 oli Sallassa (55) ja maan korkein Lumparlandissa (88). Työllisyysaste nousi 2000-luvulla lähes kaikissa kunnissa aina vuoden 2008 taantumaan saakka. Taantuman seurauksena työllisyysasteet laskivat eikä taantumaa edeltänyttä tilannetta ole saavutettu vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuodesta 2011 koko maan työllisyysaste on jälleen laskenut. Nykyisen hallitusohjelman tavoitteena on työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston pohjalta laskettu 18 - 64 -vuotiaiden työttömyysaste koko maassa oli vuoden 2014 lopussa 13,9. Kunnittaiset vaihtelut ovat suuria. Ahvenanmaan kunnissa työttömyysasteet ovat maan alhaisimmat, koko maan alhaisin Sottungassa (0,0). Manner-Suomen alhaisimmat arvot löytyvät Pedersörestä ja Uudestakaarlepyystä (4,6). Suurimmat työttömien osuudet ovat sen sijaan Sallassa (26,6) sekä Suomussalmella (24,2).

Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömät

Pitkäaikaistyöttömiin lasketaan työttömät työnhakijat, joiden työttömyys on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään yhden vuoden.
Nuorisotyöttömiä ovat puolestaan laskentapäivänä kaikki 15 - 24-vuotiaat työttömät työnhakijat mukaan lukien lomautetut.

Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömien osuus työttömistä 1991-2015

​Nuoria alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli koko maassa vuonna 2015 keskimäärin 47 000 eli noin 13 prosenttia kaikista työnhakijoista. Nuorisotyöttömien osuus työnhakijoista vaihtelee kunnittain nollasta yli 20 prosenttiin. Suurimmissa kaupungeissa Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla nuorisotyöttömien osuudet ovat hieman maan keskiarvoa alhaisempia. Oulussa ja Jyväskylässä tilanne on muihin suuriin kaupunkeihin nähden heikompi.  

Pitkäaikaistyöttömiä oli koko maassa vuonna 2015 keskimäärin 109 313 eli noin 31 prosenttia kaikista työttömistä työnhakijoista. Vuoden 2015 lopussa pitkäaikaistyöttömien osuudet vaihtelivat kunnittain Laitilan 9 prosentista Luhangan 46 prosenttiin. Muutamassa Ahvenanmaan kunnassa ei pitkäaikaistyöttömiä ollut lainkaan.