Kuntakuvaajat

Huoltosuhde

Työikäisten määrä vähenee voimakkaasti, jolloin työssäkäyvien huoltotaakka kasvaa entisestään. Yksi työssäkäyvä joutuu ”elättämään” yhä useampia työelämän ulkopuolella olevia. Eri ikäryhmien välisiä suhteita kuvataan väestöllisen huoltosuhteen avulla. Työssäkäyvän ja työvoiman ulkopuolisen väestön välistä suhdetta kuvataan puolestaan ns. taloudellisen huoltosuhteen avulla.

Taloudellinen ja väestöllinen huoltosuhde 1990-2015

Koko maan väestöllisen huoltosuhteen suhdeluku pysytteli koko 2000-luvun vakaana, mutta vuodesta 2009 se on kasvanut lievästi joka vuosi. Vuonna 2015 sataa työikäistä kohden Suomessa oli 58 ei-työikäistä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria. Pienimmät huoltosuhteen arvot ovat suurimmilla kaupunkiseuduilla (Helsingissä 44 ja Tampereella 47) ja suurimmat asukasluvultaan pienissä ja väestöltään vanhenevissa kunnissa (Luhangalla 100 ja Kuhmoisissa 103).

Myös koko maan taloudellisen huoltosuhteen suhdeluku oli melko vakaa koko 2000-luvun lukuun ottamatta vuoden 2008 taloudellista taantumaa, joka heijastui heti seuraavan vuoden huoltosuhteeseen. Samoin vuodesta 2012 taloudellinen huoltosuhde on hieman noussut. Vuoden 2014 lopussa koko maan suhdeluku oli 1,41 eli sataa työssäkäyvää kohden oli 141 ei-työssä käyvää. Myös taloudellisen huoltosuhteen arvot ovat pääsääntöisesti parempia suurimmilla kaupunkiseuduilla, joilla myös työllisyys ja väestörakenne ovat muita alueita parempia. Heikoimpia arvoja löytyy niin ikään väestöltään vähenevistä syrjäisistä kunnista. Maan paras taloudellisen huoltosuhteen arvo oli vuonna 2014 Jomalassa (0,86) ja heikoin puolestaan Kivijärvellä (2,45).

Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 1987-2015

Työllisten määrä kasvoi vähitellen aina 1990-luvun puolivälistä lähtien, kunnes vuoden 2008 taantuman seurauksena työllisten määrä notkahti alaspäin. Tämän jälkeen työllisten määrä ei ole enää palautunut vuoden 2008 tasolle, ja vuoden 2011 jälkeen työllisten määrä on laskenut vuosittain. Työttömien määrä on vastaavasti vähentynyt merkittävästi 1990-luvun puolivälin tasosta, mutta vuoden 2008 taantumassa työttömien määrä lisääntyi runsaasti, ja uudelleen vuodesta 2012 lähtien. Vuonna 2015 työllisiä oli 86 prosenttia ja työttömiä 14 prosenttia työvoimasta.

Lasten (0-14-vuotiaiden) määrä on vähentynyt vuodesta 2000 vuoteen 2015 noin 40 000:lla. Määrä on kuitenkin jälleen kasvanut vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2015 lapsia oli noin 896 000 eli 16 prosenttia koko väestöstä. Opiskelijoiden ja koululaisten määrä on 2000-luvulla kokonaisuudessaan lisääntynyt ja vuonna 2014 opiskelijoita ja koululaisia oli yhteensä 7 prosenttia väestöstä.

Eläkeläisten määrä on kasvanut kymmenessä vuodessa peräti 180 000:lla ja vuonna 2015 eläkeläisten osuus väestöstä oli 25 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen suhdeluku vuonna 2015 oli 144 eli sataa työssäkäyvää kohden oli yhteensä 144 ei-työssäkäyvää.