Saavutettavuusopas

I: 3 Erilaisia tapoja käyttää digitaalisia palveluita

Verkkopalvelujen ja digitaalisten palveluiden saavutettavuudessa on kyse siitä, että kaikki pystyvät käyttämään sivuja ja palveluita vaivattomasti. Jotta tähän päästäisiin, on ymmärrettävä, millaisin erilaisin tavoin tietokonetta käytetään. Lopulta puhutaan kolmesta pääasiallisesta tavasta: kohdistamalla, näppäimistöllä ja ruudunlukijalla. Saavutettavuusvaatimuksilla määritellään, mitä tulee huomioida, jotta nämä kolme käyttötapaa ovat mahdollisia erilaisille käyttäjille. 

Käyttäjät ovat erilaisia monella tapaa: taidot ja kokemus tietokoneen käytössä vaihtelevat, käyttäjät omaksuvat uusia asioita eri nopeuksilla, käyttäjien kyvyissä on eroja ja myös tietokoneen käyttöympäristö saattaa olla hyvin erilainen. Nykyisin verkkopalveluja käytetään paljon mobiililaitteilla, jolloin käyttöympäristö saattaa olla meluisa ja liian hämärä tai liian kirkas.

Käyttäjien erilaisuutta ja tarpeita voidaan kuvata käyttäjäpersoonilla. Saavutettavuudesta puhuttaessa käyttäjäpersoonat toimivat erityisen hyvin, sillä esimerkiksi eri vammaisryhmistä puhuttaessa on vaarana, että vammaiset käyttäjät määritellään vain heidän vammansa kautta. Käyttäjäpersoonat syventävät kuvaa: ihmisillä on työnsä ja sosiaalinen ympäristönsä, heillä on tavoitteita ja kiinnostuksen kohteita elämässä. Heidän kykynsä on yksi osa heitä ja määrittää liikkumista tai kommunikaatiota, mutta ei ole määräävin ominaisuus. Tässä luvussa esitellään seitsemän eri käyttäjäpersoonaa ja heidän tapansa käyttää tietokonetta.

3.1 Tietokoneen käyttö kohdistamalla

Yleisin tapa käyttää tietokonetta on kohdistaa hiirellä tai kosketusnäytöllä sormella haluttua objektia näytöllä ja valita se painamalla. Kirjoittaminen tapahtuu joko fyysisellä näppäimistöllä tai kosketusnäyttöön ilmestyvällä virtuaalisella näppäimistöllä. Tämä käyttötapa ei onnistu kahdessa tapauksessa: ensinnäkin, jos henkilö ei alentuneesta näkökyvystä johtuen näe sisältöä, tai toisaalta, jos henkilön käsien motoriikka on alentunut niin paljon, ettei kohdistus onnistu.

Ohessa on esitelty kolme hyvin erilaista käyttäjäpersoonaa, jotka kaikki käyttävät tietokonetta kohdistamalla: Tiina, Marja ja Nafida.

Tiina

Piiretty kuva käyttäjäpersoonasta Tiinasta
Tiina

Tiina on 24-vuotias nuori nainen. Hän työskentelee Joensuussa suuressa marketissa. Tiina on erittäin avoin ja positiivinen henkilö. Hän innostuu pienistä asioista ja parasta työpaikalla Tiinan mielestä on se, kun jollain on syntymäpäivä ja sitä juhlitaan. Tiina harrastaa murtomaahiihtoa ja harjoittelee tavoitteenaan vuoden 2019 Special Olympics. Tiina voi osallistua niihin, sillä hän on kehitysvammainen. Tiina ei pysty puhumaan ja häntä harmittaa, kun ihmiset eivät aina ymmärrä häntä. Tiinalla on iPad, jota hän käyttää jatkuvasti. Hänellä on symbolipohjainen AAC (alternative and augmented communication) ohjelma, jolla hän pystyy muodostamaan lauseita muiden kuultavaksi. Vanhemmilleen Tiina soittelee, sillä he usein ymmärtävät Tiinaa, vaikkei tämä osaakaan puhua. Muiden kanssa Tiina on yrittänyt oppia lähettämään tekstiviestejä, mutta kirjoittaminen on hänelle työlästä ja niinpä Tiinalla ei ole hyvää viestintätapaa ystäviensä kanssa.

Tiina katsoo paljon tv:tä ja kuuntelee musiikkia. Radiosta Tiina kuuntelee selkokieliset uutiset. Elokuvissa Tiina käy suhteellisen harvoin ja silloin yleensä äitinsä kanssa.

Marja

Piiretty kuva käyttäjäpersoonasta Marjasta
Marja

Marja on 81-vuotias oululainen rouva. Jäätyään eläkkeelle hammaslääkärin työstä hän on pelannut aktiivisesti bridgeä ystäviensä kanssa. Marjalla on yhdeksän lastenlasta, joiden harrastuksia hän mielellään seuraa. Hän haluaa olla edistyksellinen ja kokeilla uusia asioita myös tekniikan alalla. Marja on käyttänyt tietokonetta jo pitkään erityisesti pankkipalveluihin ja sähköpostiin. Puoli vuotta sitten hän osti ensimmäisen älypuhelimen. Hänen lastenlapsensa ovat opettaneet hänelle älypuhelimen ja Oulun paikallisliikenteen reittioppaan käyttöä.

Marja viestii perinteisesti lähinnä puhelimella. Jos joku ei vastaa, saattaa Marja lähettää tekstiviestillä pyynnön soittaa takaisin. Internet-pohjaisten viestipalveluiden käyttö ei oikein tunnu onnistuvan. Erityisen vaikealta tuntuu sovellusten lataaminen puhelimeen sekä eri sovellusten välillä hyppiminen. Marja toivoo oppivansa käyttämään WhatsAppia, sillä hänen lastenlapsensa käyttävät sitä aktiivisesti. Marja on aktiivinen tv:n katsoja: hän seuraa erityisesti musiikkiohjelmia ja elokuvia. Hän haluaisi katsoa mieliohjelmiaan parempina katseluaikoina, mutta ei ole oppinut vielä käyttämään esimerkiksi Yle Areenaa.

Nafida

Piiretty kuva käyttäjäpersoonasta Nafidasta
Nafida
​​​​​​

Nafida on 23-vuotias helsinkiläinen kolmen pienen lapsen äiti. Lasten iät ovat 5, 3 ja puoli vuotta. Nafida on syntyjään Somaliasta. Hän muutti Suomeen 17-vuotiaana sukunsa perässä mennäkseen naimisiin jo pitempään Suomessa asuneen somalimiehen kanssa. Lasten hoitaminen on vienyt Nafidan ajan täysipäiväisesti: niinpä hän ei ole juurikaan ehtinyt oppimaan suomen kieltä tai tutustumaan suomalaisiin. Nafidalla on paljon hyviä somalitaustaisia ystäviä Helsingissä. Ystävykset saavat toisistaan seuraa ja apua lastenhoitoon ja arjen pyöritykseen. He liikkuvat aktiivisesti metrolla Helsingin keskustaan, jossa he mielellään viettävät aikaa kauppakeskuksissa ja tavarataloissa. Nuorin Nafidan lapsista kulkee mukana lastenvaunuissa.

Edellä esitetyt kolme henkilöä ovat erilaisia, mutta silti heillä on sama tarve löytää tietokoneelta haluamansa tieto nopeasti ja tehokkaasti. Kukaan heistä ei ole kiinnostunut käyttämään aikaa siihen, että pohtivat, miten verkkopalveluilla liikutaan eteenpäin. Kuuluisa käytettävyyskirja ”Don’t make me think” puhuu juuri tästä: jos käyttäjä joutuu hetkenkin miettimään, että mitenköhän tästä pääsee eteenpäin, niin silloin on suuri vaara, että käyttäjä lähtee kokonaan pois sivustolta [15]. Hyvä käytettävyys on siis kaikkien näiden käyttäjien tarpeena: helppo hahmotettavuus, selkeä rakenne, selkeä navigaatio, intuitiiviset toiminnot ja ymmärrettävä kieli. Nämä ovat vaatimuksia, jotka korostuvat puhuttaessa saavutettavuudessa, mutta joilla samanaikaisesti parannetaan kaikkien käyttäjien käyttökokemusta. Ohessa esitellään myös käyttäjäpersoona Jukka, jolla on alentunut näkökyky.

Jukka

Jukka on 38-vuotias tamperelainen esiintyvä freelance-muusikko. Hän soittaa sähkökitaraa useissa yhtyeissä, jotka keikkailevat ympäri Suomea. Jukka myös sovittaa musiikkia muille yhtyeille. Sovitustyössään
hän käyttää kannettavaa tietokonetta ja erityisiä sovittamiseen tarvittavia ammattiohjelmistoja. Kuusi vuotta sitten Jukalla havaittiin etenevä näkövamma. Hän käyttää erittäin vahvoja silmälaseja ja tietokoneella hänellä on käytössään apuvälineohjelma näytön suurennukseen.

Jukka käyttää viestintään ja viestien lähetykseen WhatsApp-palvelua. WhatsAppin esteettömyys on erittäin hyvällä tasolla. Jukka saattaa lähetellä ystävilleen valokuvia kysyäkseen jotain yksityiskohtaa, jota hän ei itse pysty näkemällä erottamaan. Jukka on aktiivinen tv:n katsoja: hän seuraa erityisesti musiikkiohjelmia ja elokuvia. Elokuvista Jukka ei pysty tekstitystä lukemaan, mutta kielitaitoisena myös englanninkielisten elokuvien seuraaminen onnistuu hyvin. Äänitekstitystä, eli TV-kanavilta löytyvää palvelua, jossa koneääni lukee automaattisesti ruudulla näkyvän tekstityksen, Jukka ei käytä.

Ihmisen näkökyky voi olla alentunut monesta syystä, mm. onnettomuuden tai taudin seurauksena. Heikkonäköisyys ilmenee esimerkiksi tarkkuuden heikkenemisenä, värienerottelukyvyn alenemisena sekä näköalueen rajoittumisena. Kuvasarjassa 4 on esitetty, miltä Kuntaliiton verkkopalvelu näyttää eri näkövammaisten silmin. Näkövammojen simulointiin on käytetty Chrome-selaimen No Coffee-laajennusta.

Kuvasarja 4. Kuntaliiton verkkopalvelu nähtynä eri näkövammaisten silmin.: heikentynyt näkökyky (a), punavihersokeus (b), retinitis pigmentosan aiheuttama putkimainen näkökenttä (c). 

Kuvasarja 4. Kuntaliiton verkkopalvelu nähtynä eri näkövammaisten silmin: heikentynyt näkökyky (a), punavihersokeus (b), retinitis pigmentosan aiheuttama putkimainen näkökenttä (c). Näkövammojen simulointiin on käytetty Chrome-selaimen No Coffeelaajennusta
4A. Kuvassa esitettän miten henkilö jolla on heikentynyt näkökyky näkee Kuntaliiton verkkosivun sumentuneenna. Teksti ja kuvat ovat epätarkkoja. 

 

4B. Kuvassa esitettän miten henkilö jolla on heikentynyt värienerottelukyky näkee Kuntaliiton verkkosivun. Värit näkyvät erilaisena käyttäjälle, kun hän ei voi erottella tiettyjä värejä.
4B. Kuvassa esitettän miten henkilö jolla on heikentynyt värienerottelukyky näkee Kuntaliiton verkkosivun. Värit näkyvät erilaisena käyttäjälle, kun hän ei voi erottella tiettyjä värejä.

 

4C. Kuvassa esitetään miten henkilö jolla on retinitis pigmentosan aiheutumaan heikentynyt näkökyky näkee Kuntaliiton verkkosivun rajoitteena. Teksti ja kuvat ovat osittain epätarkkoja, ja kuvan ulkoreunat ei näkyy olleenkaan.
4C. Kuvassa esitetään miten henkilö jolla on retinitis pigmentosan aiheutumaan heikentynyt näkökyky näkee Kuntaliiton verkkosivun rajoitteena. Teksti ja kuvat ovat osittain epätarkkoja, ja kuvan ulkoreunat ei näkyy olleenkaan.

Heikkonäköinen pystyy yleensä käyttämään tietokonetta hyvin hiirellä ja valitsemalla, kunhan palveluiden ja verkkopalvelujen värikontrastit ovat riittävät ja kirjainten koot riittävän suuret.

Värimaailmassa parhaan kontrastin saa käyttämällä mustaa tekstiä valkoisella pohjalla tai valkoista tekstiä mustalla pohjalla. Myös keltainen tai cyan mustalla pohjalla toimivat hyvin monille heikkonäköisille. Absoluuttinen kirjainten koko ei ole kovin tärkeä, jos verkkopalvelut tai digitaalinen palvelu on tehty niin, että tekstiä voi suurentaa selaimesta sivun rakenteen sotkeutumatta. Osalla heikkonäköisistä on suurennuksen tarve niin suuri, että he tarvitsevat erityistä apuohjelmaa, ruudunsuurentajaa. Ruudunsuurentaja suurentaa osan näytöstä kerrallaan halutulla suurennoksella aina jopa kuusikymmentäkertaiseen suurennukseen asti. Käyttökokemukseen
vaikuttaa se, kuinka hyvin ruudunsuurentaja pystyy siirtymään horisontaalisesti ja vertikaalisesti eteenpäin sivulla. Suurennetussa sisällössä tätä siirtymistä joudutaan tekemään jatkuvasti.

Koska henkilöiden näkökyvyssä on niin paljon eroja, on tärkeää, että ruudunsuurentajissa on paljon asetuksia, joilla näkymää voidaan räätälöidä. Tällaisia asetuksia ovat suurennuksen lisäksi rajojen terävöittäminen ja sisällön kirkkauden lisääminen. Tärkeimpiä ruudunsuurentajia Windows-ympäristöön ovat ZoomText ja MAGic.

3.2 Tietokoneen käyttö näppäimistöllä

Seuraavassa esittelemme aktiivisen nuoren miehen, Velin:

Veli

Piirustus Velistä. Veli on 17-vuotias nuori mies
Veli on 17-vuotias nuori mies

Veli on 17-vuotias nuori mies. Veli on kiinnostunut jääkiekosta ja tietokonepelien pelaamisesta. Hän käy lukiota ja hänen opintonsa sujuvat hyvin. Velin suunnitelmissa on pyrkiä Tampereen tekniseen yliopistoon opiskelemaan sähkötekniikkaa. Hänellä on laaja kaveripiiri, jonka kanssa hän viettää vapaa-aikansa. Usein he käyvät elokuvissa ja jääkiekko-otteluissa. Velillä on cerebral palsy (CP). Hän liikkuu sähköpyörätuolilla. Velin käsien motoriikka ei ole riittävän tarkkaa tietokoneen käyttämiseen hiiren avulla. Sen sijaan hän käyttää erityistä askeltavaa eli xxx käyttöliittymää käyttöliittymää tietokoneensa kanssa. Veli soittaa puheluita ja videopuheluita ja käyttää jonkin verran viestien lähetykseen WhatsApp-palvelua. Pitkien viestien näpyttely on Velille työlästä ja siksi hän ennemmin soittelee.

Veli katselee tv:tä ja käy paljon elokuvissa. Elokuvissa käymisen haasteet liittyvät lähinnä sähköpyörätuolipaikkojen sijoittamiseen katsomossa. Veli myös pelaa konsolipelejä. Hänellä on ohjelmoitava pelikontrolleri, joka voidaan ohjelmoida hänen motoriikalleen sopivaksi.

Veli on esimerkki henkilöstä, jonka fyysiset toimintarajoitteet estävät häntä käyttämästä tietokonetta tavanomaisella tavalla hiirellä kohdistaen. Vaikka käsien hienomotoriikan kanssa on haasteita, niin näppäimistön käyttö saattaa onnistua hyvin. Voi myös olla, että vaikka tavallisen näppäimistön käyttö ei onnistu, niin tietokoneeseen voidaan liittää suurempikokoinen näppäimistö tai erityiskäyttöliittymiä. Erityiskäyttöliittymät saattavat toimia esimerkiksi puhaltamalla. Kaikissa eri erityiskäyttöliittymissä on kyse kuitenkin samasta tavasta käyttää tietokonetta: etenemisestä ja valintojen tekemisestä näppäimistöllä. Tietokoneen käyttötapana voidaan puhua näppäimistökäyttäjistä.

Näppäimistökäyttäjille voidaan puhua kolmesta keskeisestä tarpeesta verkkopalvelujen käyttämisessä:

  1. Verkkopalvelun sisältö on oltava saavutettavissa näppäimistöllä. Samaan tapaan kuin hiirellä voi hyppiä minne tahansa sivulla, on näppäimistökäyttäjän pystyttävä saavuttamaan kaikki sisältö sekä pääsemään kaikkialta eteenpäin. 
  2. Näppäimistökäyttäjän on koko ajan tiedettävä, missä näppäimistön fokus on, eli kohta, jolla voidaan aktivoida linkkejä ja nappeja. Tämä kohta tulee olla selvästi merkattu erottuvilla reunoilla tms.
  3. Näppäimistökäyttäjän on pystyttävä etenemään verkkopalvelulla vaivattomasti. Huonona esimerkkinä käyttökokemuksesta ovat sivut, joissa näppäimistökäyttäjä joutuu joka kerta tullessaan uudelle sivulle etenemään jokaisen sivun yläosassa olevien toistuvien navigaatiomenujen ja hakulaatikoiden ohi näppäimistöllä. Tämä saattaa vaatia useita kymmeniä näppäimistön painamisia ennen kuin pääsee käsiksi sivun pääsisältöön. Tämä on todella huonoa käyttökokemusta.

3.3 Tietokoneen käyttö ruudunlukuohjelmalla

Seuraava tuttavuutemme on tietotekniikan opiskelija Oskari:

Oskari

Oskari on 22-vuotias opiskelija
Oskari on 22-vuotias opiskelija

Oskari on 22-vuotias tietotekniikan ja liiketalouden opiskelija Turun ammattikorkeakoulussa. Hän on innostunut tietokoneista ja haluaa aina saada kaikki uusimmat laitteet ja päivitykset ohjelmiin heti, kun ne on julkistettu. Hän pitää erityisen paljon Applen tuotteista, sillä Apple on tehnyt hyvää työtä käytettävyyden ja esteettömyyden eteen. Esteettömyys on Oskarille erityisen tärkeää, sillä hän on ollut syntymästään lähtien täysin sokea. Hän käyttää aktiivisesti erityisiä apuvälineitä, ruudunlukijoita, tietokoneiden ja älypuhelimien käyttämiseen. Applen iPhone ja iPad ovat hänellä päivittäisessä käytössä, sillä niissä on sisäänrakennettu ruudunlukija, Voiceover. Windows tietokoneiden kanssa Oskari käyttää NVDA ruudunlukijaa, sillä se on ilmainen. Oskari ei hallitse sujuvasti pistekirjoitusta, mutta monet hänen näkövammaiset tuttunsa käyttävät pistekirjoitusnäyttöjä sujuvasti. Oskari pitää matkustamisesta ja ottaa paljon valokuvia jakaakseen kokemuksiaan kavereittensa kanssa. Oskari suunnittelee hakevansa töitä jostain start-upista.

Oskari käyttää viestintään iPhonen puheluita ja viestien lähetykseen WhatsApp-palvelua. WhatsAppin esteettömyys on erittäin hyvällä tasolla. Lisäksi Oskari usein soittaa Facetime-videopuheluita näkeville ystävilleen, sillä videopuhelu on kätevä tapa saada kommentteja esimerkiksi kaupan hyllyllä olevasta tuotteesta. Useiden näkövammaisten tavoin Oskari on innokas tv:n katsoja. Pelkkä ääni riittää usein seuraamaan uutisia, ajankohtaisohjelmia sekä useita tv-sarjojakin. Ohjelmasta riippuen Oskari saattaa kytkeä äänitekstityksen päälle. Äänitekstitys on TV-kanavilta löytyvä palvelu, jossa koneääni lukee automaattisesti ruudulla näkyvän tekstityksen.

Sokeudestaan huolimatta Oskari pystyy käyttämään tietokonetta hyvin ruudunlukijan avulla. Ruudunlukija on apuohjelma, joka lukee ääneen ohjelmallisesti verkkopalvelun sisällön. Ruudunlukijakäyttäjä on riippuvainen siitä, mitä halutusta sisällöstä saadaan irti ohjelmallisesti. Tärkeimmät asiat liittyvät verkkopalvelujen rakenteeseen, linkkeihin ja kuviin. Kuten muillakin verkkopalvelujen käyttäjillä, myös ruudunlukijakäyttäjillä on suuria eroja siinä, miten kiinnostava sisältö löydetään. Ruudunlukija tarjoaa lyhytkomentoja, joilla voi listata otsikoita ja hyppiä niiden välillä. Näkevälle tietokoneen käyttäjälle otsikoinnin hierarkia paljastuu usein käytetystä tyylistä: tärkeämpi otsikko on useimmiten kirjoitettu suuremmalla kirjasimella ja alaotsikot pienemmällä. Sokealle nämä tyylit eivät näy, joten on tärkeää ohjelmallisesti kertoa, minkä tason otsikosta on kyse.

Verkkopalvelujen tuottamiseen käytettävä html-kieli antaa mahdollisuuden määritellä kuusi eri tasoista otsikkoa (H1– H6). Erityisen ongelmallista ruudunlukijakäyttäjälle on, jos tärkeää otsikkoa ei ole merkattu
lainkaan otsikoksi. Erityisen huono tapa on käyttää kuvaa otsikkona. Tällöin ruudunlukijakäyttäjän on mahdotonta ymmärtää, mihin sisältö liittyy. Toinen keskeinen verkkopalvelujen selailutapa ruudunlukijakäyttäjille liittyy linkkeihin:mihin tältä sivulta pääsee? Käyttäjä voi nopeasti hyppiä linkkien välillä ja edetä haluamalleen sivulle. Tällöin korostuu tarve käyttää linkeille kuvaavia nimiä, sillä ruudunlukijakäyttäjä selaa linkkejä erossa muusta tekstiyhteydestä. Linkkien nimet, kuten ”lue lisää”, eivät kerro mitään siitä, mihin linkeillä pääsee. Ongelmallisia ovat ikonit, joita käytetään linkkeinä esimerkiksi sosiaaliseen mediaan. Tällöin on tärkeää, että linkissä kerrotaan, mikä sosiaalinen media on kyseessä.

Tärkeimpiä ruudunlukijoita Windows-ympäristöön ovat NVDA ja Jaws. NVDA on avoimen lähdekoodin ilmainen ruudunlukija, jonka käyttö kasvaa jatkuvasti. Jaws on puolestaan ominaisuuksiltaan paras ruudunlukija Windows-ympäristöön. Ohjelma on kallis, mutta useissa esimerkiksi Suomessa Kela korvaa Jawsin hankinnan kriteerit täyttäville.

Windowsissa on myös sisäänrakennettuna Narrator, jonka kehitykseen Microsoft on viime vuosina panostanut ja sen ominaisuudet paranevat koko ajan. 

Apple-ympäristössä käytetään käyttöjärjestelmiin integroitua VoiceOver-ruudunlukijaa, joka toimii myös Apple-perheen mobiililaitteissa. VoiceOverin käyttökokemusta on kehuttu.

Miten ei-tekstimuotoinen sisältö välittyy sokeille

Verkkopalveluilla on paljon sisältöä, joka on jossain muussa muodossa kuin tekstinä: kuvat, videot, logot ja kaaviot. Osa kuvista on sivuilla ainoastaan koristeina. Näistä kuvista ei sokean tarvitse välittää, sillä niissä ei välity tietoa. Tekijän on ratkaistava, miten koristekuva jää huomaamatta. Paras ratkaisu on tyhjä tekstivastine eli alt=””. Rajanveto on vaikea, sillä osalla kuvista voidaan välittää esim. tunnelma, joka on sisällön kannalta olennainen. Mutta mitä kuvalla halutaankin välittää, se tulee välittää myös sokealle niin sanottuna teksivastineena, josta usein käytetään myös nimeä alt-text. Kuvaan liitetty tekstivastine auttaa kaikkia käyttäjiä siinä tapauksessa, että esim. internet-yhteys on hidas ja kuvat eivät lataudu. Tällöin näkyy vain kuvien tekstivastine. Jos kuvassa on tärkeää tekstiä, niin teksti on toistettava tekstivastineessa. Esim. yritysten logojen tekstivastineessa on kerrottava yrityksen nimi. Pituudeltaan tekstivastineen on oltava mahdollisimman kompakti, mutta kuitenkin riittävä välittämään halutun tiedon.

3.4 Median seuraaminen

Varsinaisen vuorovaikutteisen tietokoneen käytön lisäksi tietokoneella seurataan mediaa eli katsotaan videoita. Videoiden seuraaminen vaikeutuu, jos sisältöä ei joko näe tai kuule. Tässä yhteydessä tutustumme Riittaan:

Riitta

Riitta on 45-vuotias neljän lapsen äiti
Riitta on 45-vuotias neljän lapsen äiti

Riitta on 45-vuotias neljän lapsen äiti. Riitta asuu pienessä itäsuomalaisessa kaupungissa ja työskentelee kunnallisen terveydenhoidon asiakaspalvelussa. Työssä Riitan vastuulla on asiakkaiden sähköposteihin vastaaminen ja online chat -keskustelut. Hän on tehnyt tätä työtä pitkään ja on erinomainen siinä. Hän pitää työstään ja erityisesti siitä, että on koko ajan tekemisissä ihmisten kanssa. Riitan kuulo on heikentynyt jatkuvasti ja nykyään hän on käytännöllisesti katsoen kuuro. Riitan vanhemmat olivat myös kuulovammaisia ja niinpä viittomakieli oli heidän kotikielensä. Riitta puhuu suomea hyvin ja lukee puhetta Riitta melko hyvin huulilta. Hänen työpaikallaan on keskustelua asiakastuen laajentamisesta Skypeen. Tämä hermostuttaa Riittaa, sillä hän ei ole varma pystyykö tekemään työnsä hyvin Skypen kautta.

Vanhempiensa ja muiden viittojien kanssa Riitta käyttää usein kannettavalla tietokoneella Skype-puheluita, jolloin viittomakielinen keskustelu on nopeaa ja rikasta. Muiden kanssa pääasiallinen viestintätapana ovat tekstiviestit ja WhatsApp. Tv:n katsominen sujuu Riitalta hyvin, sillä ohjelmissa on melko laajalti tekstitys. Erityisesti Riitta nauttii viittomakielisten uutisten katsomisesta; onhan se ainoa päivittäinen lähetys Riitan omalla äidinkielellä.

Elokuvateatterissa Riitta on tähän asti joutunut katsomaan lähinnä ulkomaalaisia elokuvia, sillä niistä löytyy aina suomenkielinen tekstitys. Syyskuussa 2016 Tiina kävi katsomassa suomalaisen elokuvan Hymyilevä mies, joka on ensimmäinen suomeksi jo teatterilevitykseen tekstitetty suomalainen elokuva.