Saavutettavuusopas (työversio)

II: 2. Valmistautuminen verkkopalvelun uudistamiseen saavutettavaksi

Verkkopalvelua uudistettaessa on syytä tehdä projektin suunnittelu hyvin, jotta saadaan toivottu lopputulos. Erityisen tärkeää on miettiä, mitä tehdään ja kenelle. Niin ikään on syytä varmistaa, että kaikki käytettävissä oleva pohjatieto hyödynnetään suunnittelussa.

Valmistautuminen verkkopalvelun uudistamiseen saavutettavaksi pitää sisällään ainakin seuraavat keskeiset asiat kuntien osalta:

  • mihin tarpeeseen ja mille kohderyhmälle verkkopalvelu suunnitellaan?
  • mitä odotuksia ja aikaisempia kokemuksia voidaan hyödyntää verkkopalvelun suunnittelussa?
  • mitä suuntaviivoja Kuntaliitto antaa verkkopalvelun suunnittelulle?
  • mitä lähestymistapoja on verkkopalvelun saavutettavuudelle?
  • miten julkaisualustan valinta vaikuttaa verkkopalvelun saavutettavuuteen?

2.1. Mihin tarpeeseen ja kenelle verkkopalvelu suunnitellaan?

Kuntaliiton julkaisemassa Kuntien verkkoviestintäohjeessa (PDF) on käsitelty laajasti kuntien verkkopalvelujen suunnittelun lähtökohtia. Keskeisinä asioina on määriteltävä, kenelle ja mihin tarkoitukseen palvelua suunnitellaan.

Kuntien viestinnälle on määritelty seuraavat tehtävät: 

  • informointi ja neuvonta
  • kansalaiskeskustelu
  • osallistumisen edistäminen
  • markkinointi ja maineenhallinta

Kunnan verkkopalveluiden suunnittelun erityispiirteenä on kohderyhmien laajuus: lapsiperheet, seniorit, opiskelijat, työssäkäyvät, matkailijat, yritykset, sidosryhmät, kunnan luottamushenkilöt yms. Kunnan verkkopalvelu pyrkii huomioimaan kaikki nämä ryhmät ja samalla palvelemaan myös useita eri tavoitteita: tiedonvälitystä, vuorovaikutusta ja markkinointia. Tällöin joudutaan tekemään kompromisseja eri ryhmien ja eri tavoitteiden välillä.

Kunnan verkkopalveluissa saavutettavuuden merkitys korostuu, koska sivuston kohderyhmä pitää sisällään niin monimuotoisen joukon ihmisiä. Suositeltavana verkkopalveluiden suunnittelun lähestymistapana on suunnittelu kaikille, Design for All, jossa saavutettavuus huomioidaan niin, että useimmat voivat käyttää sivustoa ilman erityistä mukauttamista.  Kun saavutettavuus huomioidaan alusta lähtien, se ei lisää verkkopalvelun kustannuksia. Jälkeenpäin palvelun muuttaminen saavutettavaksi on työlästä, kallista ja tuottaa usein käytettävyydeltään huonon lopputuloksen. Suomen Design For All -verkosto edistää Suomessa tämä työ.

2.2. Mitä odotuksia ja aikaisempia kokemuksia voidaan hyödyntää verkkopalvelun suunnittelussa?

Tärkeimpien kohderyhmien ja tavoitteiden määrittely on tärkeä lähtökohta verkkopalvelun suunnittelulle. Jotta verkkopalveluiden saavutettavuuteen liittyvät asiat huomioitaisiin mahdollisimman hyvin jo suunnittelun alussa, on hyvä hyödyntää myös kunnan sisältä löytyvää kokemustietoa. Erityisesti kunnan vammais- ja vanhusneuvostot ovat hyviä kumppaneita miettimään kuntalaisten tarpeita uusille verkkopalveluille ja kanavoimaan asiakastoiveita osaksi kehitysprojektia.

Lisäksi ei pidä unohtaa kuntaorganisaation sisältä löytyvää tietoa, sillä usein asiakasrajapinnassa työskentelevät henkilöt saavat työnsä kautta paljon tietoa siitä, millaisia asioita asiakkaat verkkopalveluista etsivät tai toivovat löytävänsä, sekä mitä puutteita palvelussa asiakkaat ovat havainneet.

2.3. Kuntaliiton verkkoviestintäohjeet suuntaviivat

Kuntien verkkoviestintäoppaassa [13]on esitetty keskeisiä tavoitteita kuntien verkkoviestinnälle. Useissa tavoitteissa on sisäänrakennettuna saavutettavuus.

Erityisesti verkkopalvelun eri elementeille esitetään seuraavia tavoitteita:

  • Erilaiset verkkosivuille toteutettavat hakutoiminnot ja asiasanahakemistot auttavat tietojen löytymistä
  • Tiedon löytymisen näkökulmasta on käytännöllistä, jos verkkopalvelun navigaatio noudattaa samaa logiikkaa kautta koko verkkopalvelun sisältösivuille asti ja että yhteystiedot löytyvät joka sivulta samasta kohtaa. 
  • Etusivulla määritellään missä kohtaa ruutua navigaatio, kieliversiot, sivukartta ja haku löytyvät. Myös tekstikoon muuttaminen ja tekstiversion linkki on hyvä esittää jo etusivulla, ja säilyttää ne samassa paikassa koko sivuston läpi.
  • Elementtien tulisi esiintyä samalla paikalla ja toimia samalla logiikalla läpi sivuston. 

Sisällölle esitetään myös tavoitteita:

  • Käyttäjä päättelee etusivulta löytyvän sisällön perusteella mitä verkkopalvelussa tarjotaan.
  • Sivuston keskeinen sisältö ja teemat on hyvä esitellä otsikoiden, päänavigaation ja mahdollisesti etusivun kuvaavan tekstin avulla. 
  • Eri käyttäjäryhmille suunnattu erityissisältö ja sivuston käytetyimmät palvelut on hyvä tuoda esiin selkeästi jo etusivulla. 
  • Kunnan etusivun olisi hyvä latautua nopeasti. Siinä ei tulisi olla liian raskaita kuvia, flash- tai videoesityksiä. Sivun olisi hyvä toimia niin tekstiselaimilla kuin mobiililaitteilla tavanomaisimpien selainten lisäksi. 

Lisäksi ohjeissa korostetaan, että monikanavaisuus tulee ottaa huomioon verkkopalveluiden suunnittelussa. Koska palveluja ja kunnan toimintaa koskevaa tietoa on tarpeen tarjota verkon lisäksi muun muassa puhelimitse ja asiakaspalvelu- tai yhteispalvelupisteestä, tulisi näiden yhtenäisyydestä huolehtia jo suunnitteluvaiheessa.

2.4. Julkaisualustat ja niiden saavutettavuus 

Julkaisualustoilla on suuri merkitys verkkopalvelun saavutettavuudelle. Julkaisualustoja käytetään verkkopalveluissa, jotta palvelun sisällön päivittäminen olisi helppoa eikä vaatisi uutta ohjelmointia. Julkaisualusta ja siihen liittyvä teema määrittelevät suuren osan palvelun ominaisuuksista ja siten myös saavutettavuudesta. Teema on julkaisualustan päälle tehtävä suunnittelukokonaisuus, joka määrittelee verkkopalvelun rakenteen ja toiminnallisuuden. Usein palvelun suunnittelussa käytetään erityisiä plug-in -rakennus-palikoita, jotka ovat yksittäisiä palvelussa käytettäviä elementtejä, esimerkiksi menuvalikkoja.

Verkkopalveluiden julkaisualustoja tarjoavat monet toimijat. Kuntien kannalta kiinnostavimpia ovat avoimen lähdekoodin alustat, joita ovat mm. WordPress, Drupal ja Liferay, ja verkkopalveluiden toimittajien omat julkaisualustat. Omissa julkaisualustoissa on riskinä, ettei niitä kehitetä aktiivisesti toisin kuin avoimen lähdekoodin julkaisujärjestelmiä. Tällöin on vaarana jäädä toimittajaloukkuun. Toisaalta saattaa olla, että verkkopalvelun toimittajan oma julkaisujärjestelmä on räätälöity sopimaan juuri tiettyyn asiakastarpeeseen, esimerkiksi pienen kunnan verkkopalveluita varten.

Kun puhutaan julkaisualustojen saavutettavuudesta, puhutaan kahdesta asiasta: kuinka hyvin julkaisualustalla voidaan tuottaa saavutettavia verkkopalveluita ja toisaalta kuinka saavutettava julkaisualustan oma käyttöliittymä on esimerkiksi heikkonäköisiä ohjelmistokehittäjiä tai sisällöntuottajia varten.

Avoimeen lähdekoodiin perustuva sisällönjulkaisualusta Wordpress

Wordpress on alun perin kehitetty blogeja varten, mutta siitä on kehittynyt suosituin kaikista verkkopalveluiden julkaisualusta.

Wordpress on panostanut saavutettavuuteen. Alustan käyttöliittymän saavutettavuus on parantunut merkittävästi ja nykyään alustaa on mahdollista käyttää ruudunlukijalla. WordPressin uudet julkaistavat versiot tulevat lupauksen mukaan täyttämään WCAG 2.0 AA-tason ohjeistuksen. Lisäksi WordPressiin on tarjolla monenlaista tukea saavutettavuutta varten, esimerkiksi Wordpress Accessibility forum. Wordpressiin on tarjolla useita teemoja ja plug-in -rakennuspalikoita, joita mainostetaan saavutettaviksi. Mitään takuita saavutettavuuteen ei kuitenkaan anneta.

Huomathan että WordPress.com on kaupallinen alusta¸ joka ei vaadi varsinaisen WordPress julkaisualustan erillistä asentamista.

Selainpohjainen verkkopalveluiden sisällönhallintajärjestelmä Drupal

Drupal soveltuu hyvin sekä pienten että laajojen palveluiden toteutuksiin. Drupaliin on saatavissa monenlaisia laajennuksia mm. verkkokauppoja, kuvagallerioita ja postituslistoja. Drupal mainostaa olevansa saavutettava sekä kehittäjille että palveluiden käyttäjille. Saatavilla on saavutettavia teemoja ja moduuleita sekä koulutusmateriaaleja saavutettavien teemojen suunnitteluun. Näistä on kuitenkin melko rajoitetusti tietoa saatavilla.

Avoimen lähdekoodin julkaisualusta Liferay

Liferay on alun perin kehitetty lähinnä yrityksille. Liferayn päätuotteena ovat isojen yritysten intranettien ja ekstranettein hallinta. Alustan suosio verkkosivujen sisällönhallinnassa on laskemaan päin ja on epäselvää, kuinka paljon alustaa edelleen kehitetään. Suomessa Liferaytä on käytetty useiden ministeriöiden verkkopalveluiden toteutukseen. Liferay tarjoaa julkaisualustan, jolla voidaan verkkopalveluita suunnitella sekä portaalin, josta löytyy teemoja ja erilaisia esimerkkisivustoja. Liferay tarjoaa tukea saavutettavuuteen, mutta resurssien laadusta ei ole paljoakaan kokemuksia Suomessa. Liferayllä on mm. Wiki-sivusto auttamaan saavutettavan sivuston suunnitteluun ja saavutettavuusfoorumi, johon voi raportoida saavutettavuuteen liittyviä haasteita ja ratkaisuja.

Kaikilla kolmella tässä esiteltävällä avoimen lähdekoodin julkaisualustalla, WordPressillä, Drupalilla ja Liferayllä voidaan suunnitella ja toteuttaa saavutettavia verkkopalveluita, jos saavutettavuus huomioidaan heti alusta lähtien teeman valinnassa ja suunnittelussa. Minkään julkaisualustan valinta ei kuitenkaan takaa saavutettavuutta.

Suomi.fi -palvelutietovarannon käyttö ja integraatio

Alustan valinnassa on hyvä huomioida myös Suomi.fin palvelutietovarannon (PTV) integraatio. Palvelutietovarannossa olevat tiedot ja palvelut voidaan saattaa asiakkaiden käyttöön kolmella tavalla: Suomi.fi -sivuston kautta, integroimalla tiedot osaksi julkaisujärjestelmää tai jollain hybridiratkaisulla. Yksinkertaisimmillaan palveluita voidaan selata ja käyttää Suomi.fi -käyttöliittymän kautta. 

PTV-integraatiossa käytetään määriteltyjä rajapintoja niin, että kunnat voivat näyttää ja tarjota sähköisiä palveluita omien verkkosivujensa kautta. Kunnan omaan verkkopalveluun voidaan esimerkiksi hakea lista kaikista kunnan päiväkodeista. Integraatio on parasta tehdä julkaisujärjestelmään.

Avoimen lähdekoodin julkaisualustoille tullaan julkaisemaan PTV-integraation mahdollistavat lisäosat yleiseen käyttöön. Hybridiratkaisussa tuodaan palveluiden kuvaus PTV:stä osaksi verkkosivuja.