Usein kysyttyä palvelurakenneuudistuksesta

Työ- ja elinkeinoministeriön ja valtiovarainministeriön vastauksia työllisyyden palvelurakenneuudistuksesta esitettyihin kysymyksiin.

Avaa kaikki

Mitä tarkoitetaan ilmauksella ”TE-palveluiden” siirto?

Hallituksen linjaukset puoliväli- ja kehysriihessä-asiakirjassa (s. 14/46) on seuraava kirjaus: ”Hallitus päätti puoliväliriihessä jatkaa valmisteluja TE-palveluiden siirtämiseksi kunnille”. Mitä tarkoitetaan tuolla ilmauksella ”TE-palveluiden”? Tarkoittaako se, että kaikki henkilö- ja yritysasiakkaiden TE-palvelut siirretään kunnille, vaiko vain osa TE-palveluista? Tulisiko kirjauksessa mainittu ilmaus ”kunnille” ymmärtää niin, että TE-palveluiden siirtoa valmistellaan kaikille kunnille koosta riippumatta, vai valmistellaanko TE-palveluiden siirtoa vain suurille kunnille, tai vain ns. maakuntien keskuskaupungeille?

TEM: TE-palvelut 2024 –uudistuksen jatkovalmistelussa selvitetään, mitkä palvelut kannattaa hajauttaa kuntiin ja toisaalta mitkä keskittää esim. jollekin valtiolliselle toimijalle. Asiakkaan saama hyöty ja palvelujen saatavuuden yhdenvertaisuus ovat keskeisiä arvioitavia asioita valmistelussa. Tässä vaiheessa valmistelua ei vielä ole päätöksiä siitä, mitkä palvelut siirtyvät kuntiin ja mitkä eivät.

Niin ikään jatkovalmistelussa käydään läpi erilaisia vaihtoehtoja kuntien järjestämisvastuuseen liittyen eli mitkä ovat ne niin sanotusti riittävän leveät hartiat kunnissa TE-palveluiden järjestämiseksi. Tässäkään kysymyksessä ei ole vielä edetty päätöksiin asti.   

Siirtyvätkö kaikki TE-toimiston nykyiset palvelut kuntiin?

Kehysriihessä sovittiin, että kaikki TE-toimiston nykyiset palvelut siirtyisivät kuntiin. Tarkoittaako tämä yksittäisiä kuntia vai laajempia kuntaryppäitä?

TEM: Kts. edellinen kysymys palveluiden siirtymisen ja kuntien järjestämisvastuun osalta.

Korjaako TE-palveluiden siirto kuntiin perustyön haasteita?

TE-hallinnossa on asiantuntijoiden osaamisen varmistamisen lisäksi unohdettu kannustavan palkkausjärjestelmän merkitys, hallinnon rakenteeseen liittyvät ongelmat (hallinnossa usea toimija ilman selkeää keskinäistä tehtävanjakoa ja vastuutusta), palvelujen vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden huomiointi sekä päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän kehittäminen ja selkeyttäminen. Nämä kaikki vaikuttavat perustyöhön, joka tarkoittaa yksittäisen asiakaskohtaamisen onnistumista. Yksi asiakaskohtaaminen on vaikuttavuuden perusyksikkö. TE-palvelujen siirto kunnille "korjaa" kaiken tämän ja nämä ongelmat on otettu huomioon, kun siirtopäätös tehtiin?

TEM: Uudistuksen tarkoituksena on kehittää asiakkaan palveluja entistä paremmiksi. Jatkovalmistelussa tarkastellaan osa-alueita, joiden sisään yllä olevassa kysymyksessä listattujen asioiden ja haasteiden voi nähdä sijoittuvan. Virkamiesvalmisteluryhmät, jotka vastaavat HE-sisällön tuottamisesta ovat:

  1. Kuntien järjestämisvastuu
  2. Palveluiden rahoitusmalli
  3. Palvelut
  4. Henkilöstö ja muutosjohtaminen
  5. Ohjaus, valtion tehtävät ja tiedolla johtaminen
  6. Tietojärjestelmät ja kokonaisarkkitehtuuri 

Niin vaikuttavuutta kuin kustannustehokkuutta tullaan arvioimaan valmistelun aikana useamman ryhmän toimesta, kuten myös eri toimijoiden tulevaa tehtävänjakoa.

Miten vaikeasti työllistyvien asiakkaiden palvelut asemoituvat?

Miten vaikeasti työllistyvien asiakkaiden palvelut asemoituvat kuntien ja hyvinvointialueiden kesken, kun työllisyyspalvelut siirretään kuntiin vuonna 2024?

TEM: Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023 alkaen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hyvinvointialueesta tulee sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta yksi TYP-laissa tarkoitettu toimija. Kun TE-palvelut siirtyvät kuntiin, on huolehdittava kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyöstä, jotta asiakas saa tarvitsemansa TE-palvelut sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Tarvitaan joltain osin TYP-lain kaltaista lainsäädäntöä sekä yhteistyösopimuksia.

Miten huomioidaan työnhakijat, jotka eivät ole työkykyisiä?

Miten tullaan huomioimaan se, että meillä on paljon "työnhakijoita", jotka eivät ole työkykyisiä?

TEM: Henkilö on harvoin täysin työkyvytön kaikkiin tarjolla oleviin tehtäviin. Jäljellä olevan työkyvyn selvittäminen on olennaisen tärkeää ja tässä pitää pystyä nykyistä parempaan. Onnistuminen edellyttää myös yhteistyötä eri viranomaisten kesken. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli tehostaa palvelutarpeen arviointia ja ohjausta oikean palvelun piiriin. Näin asiakas voidaan ohjata esim. tarkempaan työ- ja toimintakyvyn arviointiin, jonka perusteella voidaan tehdä päätöksiä esim. kuntoutuksesta tai lähteä hakemaan eläkettä. Ehdotus valtiollisesta toimijasta (Välittäjä Oy), huomioisi erityisesti osatyökykyiset.

VM: Työkyvyttömän henkilön ensisijainen paikka ei tietenkään ole työttömyysetuudella: onhan työttömyysetuuden lähtökohta työttömyysturvalaissakin, että etuudensaajan velvollisuutena on mm. hakea aktiivisesti työtä. Sellaisessa tapauksessa, kun henkilö on työkyvytön, tulisi tietenkin ryhtyä asianmukaisiin toimiin tämän työkyvyttömyyden selvittämiseksi ja toteamiseksi, jotta henkilö saataisiin ”oikean järjestelmän” eli esimerkiksi pysyvän työkyvyttömyyden osalta toistaiseksi voimassa olevan työkyvyttömyyseläkkeen tai mahdollisesti ratkaistavan terveyshaasteen osalta esimerkiksi kuntoutustuen piiriin. Ihmisillä, jotka ovat työkyvyttömiä, on lähtökohtaisesti oikeus näihin etuuksiin. 

Voisiko TE-toimistojen tekemää hyvää työtä tuoda esille julkisesti?

Eittämättä meille TE-toimiston asiantuntijoille tulee ajatus, että olemme tehneet työmme huonosti, vaikka niin ei ole, päinvastoin. Toivoisin että jotenkin kuitenkin tuotaisiin esille julkisesti, että TE-toimistot ovat tehneet hyvää työtä. Se auttaisi motivaatioon jatkaa sitä kunnissa.

TEM: TE-palvelut 2024-uudistuksessa ei ole kyse siitä, tekisikö kunta TE-toimiston työn paremmin kuin TE-toimisto itse. Uudistuksen työllisyysvaikutuksiksi on arvioitu valtiovarainministeriössä 7000-10000 uutta lisätyöllistä, joka on merkittävä määrä hallituksen kokonaistyöllisyystavoitteesta. Tämä on tärkeää koko suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpidon näkökulmasta. Työllisyysvaikutus tässä uudistuksessa perustuu suurelta osin uudistuksessa kehitettävään rahoitusmalliin, jonka kehittäminen valtiolle olisi ollut hyvin haastavaa, jollei mahdotonta. Rahoitusmalli kannustaa kuntaa tehokkaaseen työllistämiseen siten, että se saa työllistämisestä itselleen taloudellista hyötyä. Kunta tulee vastaamaan työttömyysturvan perusosan suuruisen osan rahoituksesta nykyistä aikaisemmassa vaiheessa ja osuus rahoituksesta kasvaa työttömyyden pitkittyessä. Kunta ja valtio jakavat työvoimapalvelujen rahoitukseen liittyvää kustannusvastuuta.

Kehitettävällä rahoitusmallilla ohjataan kuntia etsimään omalle alueelle parhaiten sopivat palvelut sekä palveluintegraatiot, jotka edistävät tehokkaasti kuntalaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Suomalaisen työllisyydenhoidon näkökulmasta on tärkeää, että TE-toimiston osaava henkilöstö on jatkossakin antamassa asiakkaille sitä hyvää palvelua, josta erinomaiset asiakastyytyväisyysarviotkin kertovat omaa kieltään.      

Millaiseksi muutoksessa jää ELY-keskusten rooli palveluiden hankkijana?

Millaiseksi muutoksessa jää ELY-keskusten rooli palveluiden hankkijana?

TEM: ELY-keskusten ja niiden vastuulla olevien toimintojen roolia tullaan arvioimaan valmistelun aikana, mutta tässä vaiheessa kysymykseen on liian aikaista vastata.

Mitä järjestelmiä on käytettävä?

TEM käyttää resursseja Työmarkkinatorin ja TE-digin kehittämiseen. Kunnilla voi olla omia asiakashallintajärjestelmiä. Miten siirto vuonna 2024 liittyy näihin järjestelmiin, tuleeko pakko käyttää valtion kehittämää järjestelmää?

TEM: TEM:n Työllisyyden johtoryhmä teki 2.6.2021 linjauksen siitä, että TE2024-uudistuksen valmistelussa otetaan lähtökohdaksi osittain hajautettu tietojärjestelmäratkaisu. Kunnilla on halutessaan mahdollisuus käyttää valtion yhteistä, TE Digissä kehitettävää asiakastietojärjestelmää ja asiointipalveluja. Kunnat voivat toisaalta hankkia omia asiakastietojärjestelmiä ja asiointipalveluja, ja siirtyä käyttämään niitä järjestämisvastuun siirron yhteydessä 2024. Kunnat ovat vastuussa omista järjestelmistään ja niiden yhteensopivuudesta yhteisen tietovarannon kanssa. Valtio on puolestaan vastuussa yhteisestä asiakastietojärjestelmästä, asiointipalveluista (Työmarkkinatori) ja tietovarannosta. Keskeistä on, että eri järjestelmistä kertyvä tieto on yhteismitallista koko maan mittakaavassa.

Ovatko uudet resurssit vakituisia työntekijöitä?

Tärkeää olisi, että uudet resurssit ovat vakituisia työntekijöitä, ei määräaikaisia, sillä on ollut havaittavissa jo useita vuosia, että palvelut ontuvat, koska asiantuntija tekee työtä vain 2 vuotta palkkatuen turvin. Nyt on oleellista saada vakituisia työntekijäitä, joilla osaaminen kasvaa.

TEM: Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin käyttöönoton myötä TE-palveluihin kohdentuu yhteensä 70 miljoonan euron resurssilisäys. Tämä lisäys on luoteeltaan pysyvä ja sitä kautta määrärahalla järjestetään myös ensisijaisesti vakituisia työsuhteita.

Tarvitaanko kuntouttavan työtoiminnan ohelle työvoimaa vahvistava ja säilyttävä palvelu?

Kuntouttava työtoiminta on palveluna haastava. Se ehkäisee palvelun aikana osallistujien syrjäytymistä ja katkaisee monia työttömyyden tuottamia haasteita, mutta sen päättyessä monet palaavat työttömyyteen ja jopa alkuperäisiin ongelmiin. Tarvittaisiinko sen tilalle selkeämmin työvoimaa vahvistava ja säilyttävä palvelu, jonka parissa olla työhön menoon asti ja johon liittyisi myös työkokeilut ja muut työelämäyhteyksiä vahvistavat palvelut? Tuohon palveluun tulisi ohjata kaikki työttömät jossakin työttömyyden vaiheessa. Sieltä työhön eteneminen olisi kannuste kunnille ja työttömälle.

TEM: Palvelujen monipuolisuus tulee olemaan yksi keskeinen onnistumisen elementti työllisyyden edistämisessä. Kunnilla olisi jatkossa mahdollista kehittää ja tarjota asiakkaille myös muita palveluja ja palveluyhdistelmiä kuin nykyisiä TE-palveluja. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalipalvelu, ja sen tarjoamisesta vastaisi hyvinvointialue. Sosiaalipalvelujen kehittämisestä vastaa STM, kehittämisessä kannattaa tehdä yhteistyötä niin ministeriö- kuin aluetasolla.

Toimiiko eri toimijoiden yhteistyö?

Kuntia kohtaan on ollut lähinnä keppiä työmarkkinatukien Kela-listan muodossa. Onhan nyt tulossa uudistus, jossa myös Kela on mukana, jotta osatyökykyisä voidaan ohjata työkykyselvittelyyn/kuntoutuksiin ja keskustelu onnistuu asiakkaan asioissa kuntoutuksen ja työnhaun osalta linjalla kunta/ TE-toimisto/Kela? Asiakas ei saa jää "roikkumaan" eri tukien verkostoon (sairauspäiväraha, työmarkkinatuki jne.) Lisäksi kunnilla on tällä hetkellä Kelan maksuosuuslistoilla yrittäjiä. Odotan innolla uudistusta, jossa uudistus koskee myös sosiaaliturvaa.

VM: On totta, että laajan kokonaiskuvan osalta on hyvä pitää mielessä myös nämä osatyökykyisten ja erilaisten muiden ryhmien tilanteet. Esimerkiksi Tanskassa on olemassa järjestelmä, jossa sosiaaliturvan rahoitusvastuu (ja myös toiminnallinen valtuus) on alueilla huomattavasti laajempi kuin vain työttömyysturva ja TE-palvelut: vastuuta kannetaan myös esimerkiksi mainituista sairaus- ja työkyvyttömyysetuuksista, ja ne on myös eri tavoin sidottu toisiinsa palveluprosessin osalta.

Sikäli on perusteltua ajatella, että kokonaisuutta tulisi katsoa laajemmin myös muiden etuuksien osalta. On kuitenkin todettava, että jo TE-palveluiden palvelurakenneuudistus on sen verran laaja kokonaisuus, ettei ole realistista ajatella (huomioiden myös sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus) tässä yhteydessä olevan perusteltua toteuttaa tätä laajempaa muutosta. Kunhan nämä uudistukset asettuvat, on varmasti syytä tarkastella kokonaisuutta uudelleen, ja jatkaa kehittämistyötä – toivottavasti esimerkiksi sosiaaliturvan uudistuskomitea pohtii myös näitä seikkoja.

Sammutetaanko kuntien aktiivisuus?

Eikö HE vuonna 2000 kuntouttavan työtoiminnan lain esitys lähtenyt juuri siitä, että kunnat tarjoaisivat palveluja? Nyt tulee tunne, että kuntien aktiivisuus tuomitaan eli väärin sammutettu.

VM: Työmarkkinatukeen liittyvän rahoitusvastuun tarkoituksena ja tavoitteena on ollut vahvistaa pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden työllistymisen edistämisen kannusteita sekä kannustaa kuntia työttömien aktivointiin. Kunnat ovat reagoineet asetettuihin kannusteisiin ja siitä näkökulmasta lainsäädäntö on ohjannut toimintaa.

Kun kuntien valtaa työllisyyspalveluiden järjestäjänä kasvatetaan, myös kuntien mahdollisuudet työttömien erilaiseen aktivointiin kasvavat. Tästä syystä myös rahoitukseen liittyviä kannustimia tulee uudistaa. Rahoituksen kannustimien tulisi palkita kuntaa mahdollisimman hyvin työnhakijoiden työllistymisedellytysten paranemiseen – ja sitä kautta työllisyyden vahvistumiseen – johtavasta toiminnasta. 

Palveluiden tarjoaminen tulee siis jatkossakin varmasti olemaan kunnan näkökulmasta viisasta toimintaa, sikäli kuin aktivointi vahvistaa asiakkaan työllistymistä.

Vähentääkö työllistämistuella työllistäminen jatkossa kuntien sakkomaksuja?

Vähentääkö kuntien sakkomaksuja jatkossa työllistämistuella työllistäminen?

VM: Työllistämistuella eli palkkatuella työllistäminen on tärkeä kysymys, jota ei ole vielä täsmällisesti ratkaistu valmistelussa. Suoraa vastausta kysymykseen ei liene vielä olemassa. Tältäkin osin tulisi kuitenkin välttyä tilanteelta, jossa työllistämällä tavoitellaan kustannusten siirtelyä julkisen talouden eri osien välillä (”työssäoloehdon nollaaminen”), ja että palkkatukien käyttö kohdentuisi mahdollisimman vaikuttavasti tavalla, joka tukee yksilöiden työurapolkuja pidemmällä aikavälillä. Tiedämme kotimaisen tutkimuksen perusteella, ettei kuntien työllistämiseen kohdennettu palkkatuki ole toistaiseksi tähän pystynyt. Työttömyysturvan kustannusvastuun eli sakkomaksujen lisäksi tässä yhteydessä on huomioitava itse palkkatuen rahoitukseen liittyvät kysymykset.

Kuinka lisätään yhteistyötä TE-toimistojen kanssa?

Pohdimme kuntakokeilujen ulkopuolella olevien kuntien yhteistyötä TE-toimistojen kanssa ja valmistautumista TE-palveluiden siirtymiseen kuntiin. Näyttää siltä, etteivät kokeilun ulkopuoliset kunnat ole tasa-arvoisessa asemassa kuntakokeilukuntien kanssa. TE-palveluiden aktiivista osallistumista odotetaan kovasti, myös kuntakokeilujen ulkopuolella olevissa kunnissa. Kunnat ovat olleet aloitteellisia asiassa, mutta vastakaikua ei ole saatu. Miten asia etenee ja kuinka yhteistyötä TE-toimistojen kanssa saadaan lisättyä?

TEM: TE-palvelut 2024 –uudistuksen HE-valmisteluun on kutsuttu substanssiasiantuntijoita kunnista, TE-toimistoista, ELY-keskuksista ja muilta keskeisiltä toimijoilta osaksi HE-valmistelun sparrausryhmiä. Kutsumisessa on painotettu sitä, että myös kokeilujen ulkopuoliset ja keskenään erilaiset kunnat ovat edustettuina. HE-valmistelun jälkeen alkaa muutosohjelman ja toimeenpanon suunnittelu, jossa alueellisten toimijoiden välisen yhteistyön ja yhteisen suunnittelun merkitys on hyvin tärkeää, jotta uudistus etenee sujuvasti.

Onko TE-asiantuntijoiden osaamisen varmistaminen yhä kriittinen tekijä onnistumiselle?

Eikö yksi työvoimapalvelujen onnistumisen kriittinen tekijä on TE-asiantuntijoiden osaamisen varmistaminen? Vastuun siirto toimijalta toisella tai resurssien lisäys ei riitä, mikäli ei varmisteta esimerkiksi asiakaspalvelun perustyötä tekevien virkailijoiden riittävä osaaminen. Tässä asiassa valtion hallinto ei viime vuosilta saa kovin hyviä pisteitä.

TEM: Esimerkiksi pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanon myötä TE-palveluihin kohdentuu lukuisia uudenlaisia osaamistarpeita. KEHA-keskus tulee lähivuosien aikana vastaamaan tähän tarpeeseen useilla henkilöstön kehittämiseen liittyvillä toimenpiteillä. Henkilöstön osaamista kehitetään mm. palvelutarpeen arvioinnin, osaamisen tunnistamisen, ohjaavan työotteen sekä toimialakohtaisen työnvälityksen osalta.