Viimeisen 10 vuoden aikana koko maan väestö on kasvanut noin 200 000 asukkaalla. Väestönkasvusta merkittävä osa on ollut maahanmuuton ansiota. Väestönkasvu on keskittynyt voimakkaasti suurimmille kaupunkiseuduille, kun samaan aikaan valtaosa kunnista on menettänyt väestöään. Väestöennusteen 2019-2040 mukaan jo menossa oleva kehityskulku vahvistuu entisestään. Ennusteen mukaan väkimäärä kasvaa vuoteen 2040 mennessä ainoastaan 52 kunnassa ja vähenee 259 kunnassa. Väestönkasvua tapahtuu lähinnä suurimmissa kaupungeissa ja niiden kehyskunnissa.
Kuntaliiton Kaupunkiin! -projektissa fokuksessa on Kuntaliiton kaupunkipoliittiseen työryhmään kuuluvat 23 kaupunkia. Ryhmä kattaa kaikki Suomen yli 50 000 asukkaan kaupungit (21 kpl) sekä Kokkolan ja Kajaanin, jotka ovat maakuntiensa keskuskaupunkeja vaikka eivät ylläkään asukasmäärältään yli 50 000 (edempänä käytämme tästä kaupunkijoukosta nimitystä C23).
Tästä voit tutustua Kuntaliiton keväällä 2020 Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ltä tilaamaan selvitykseen Väestökehitys C23-kaupungeissa: C23-kaupunkien vieraskielisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön kehitys vuosina 2000-2019 sekä vieraskielisen väestön väestöennuste vuoteen 2040 saakka.
Vieraskielisen väestömäärän kasvu on keskittynyt voimakkaasti suurimmille kaupunkiseuduille. Pääkaupunkiseudulla asuu jo nyt noin 205 500 vieraskielistä eli yhtä paljon kuin Oulussa oli asukkaita vuonna 2019. Sekä kaupungistuminen että maahanmuutto ovat ilmiöitä, jotka vain vahvistuvat tulevaisuudessa. -José Valanta, yhteysjohtaja, Kuntaliitto
Suomen väestönkasvu on ollut jo useita vuosia maahanmuuton ansioita. Kotimaista kieltä puhuvien määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun vuonna 2014. Sen sijaan vieraskielisten määrä on kasvanut tasaisesti. Vieraskielisen väestön määrä on nelinkertaistunut 2000 -luvulla ja nyt heitä on Suomessa kaikkiaan jo yli 400 000.
Vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, jos maahanmuutto pysyy nykytasolla. Kasvu perustuu maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien nuoreen ikärakenteeseen, jonka vuoksi kuolleiden määrä on alhainen syntyneisiin nähden.
Väestön ikärakennetta voi tarkastella tarkemmin Kuntaliiton kuntakuvaajien avulla.
Koko maan vieraskielisestä väestöstä neljä viidestä asuu C23-kaupungeissa, joissa keskimäärin joka kymmenes asukas on vieraskielinen ja pääkaupunkiseudulla joka viides. C23-kaupunkien vieraskielisten määrä kasvoi noin 250 000 henkilöllä vuosina 2000-2019 eli keskimäärin noin 12 200 asukkaalla vuodessa. C23-kaupungit saivat yhteensä väestönlisäystä noin 411 000 henkilöä vuosina 2000-2019, josta vieraskielisten osuus oli noin 60 %.
Vieraskielinen väestö kasvaa ennusteen mukaan kaikissa C23-kaupungeissa maahanmuuton ja luonnollisen väestönlisäyksen ansiosta. Kasvu painottuu määrällisesti pääkaupunkiseudulle: pk-seudun kasvu selittää 71,5 % C23-kaupunkien ja 56,4 % koko maan vieraskielisen väestön kasvusta. Kasvua selittää myös maan sisäinen muuttoliike, joka kohdistuu vieraskielisten ryhmässä voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Vieraskielisen väestön suhteellinen kasvu on voimakkainta pk-seudulla ja Porvoossa. Vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu yhdeksässä C23-kaupungissa. Muissa kaupungeissa pl. Kajaani vieraskielinen väestö kasvaa yli 50 %
Katso myös:
Kuntaliiton Kaupunkiin! -työ avaa ja havainnollistaa kaupungistumisen vaikutuksia sekä tuottaa analysoitua, tulevaisuussuuntautunutta tietoa kaupunkien kehityksen kannalta keskeisistä ilmiöistä.
