Väestö keskittyy kaupunkeihin

Viimeisen 10 vuoden aikana koko maan väestö on kasvanut noin 200 000 asukkaalla. Väestönkasvusta merkittävä osa on ollut maahanmuuton ansiota. Väestönkasvu on keskittynyt voimakkaasti suurimmille kaupunkiseuduille, kun samaan aikaan valtaosa kunnista on menettänyt väestöään. Väestöennusteen 2019-2040 mukaan jo menossa oleva kehityskulku vahvistuu entisestään. Ennusteen mukaan väkimäärä kasvaa vuoteen 2040 mennessä ainoastaan 52 kunnassa ja vähenee 259 kunnassa. Väestönkasvua tapahtuu lähinnä suurimmissa kaupungeissa ja niiden kehyskunnissa.

Tutustu selvitykseen: C23-kaupunkien vieraskielisen ja ulkomaalaistaustaisen väestön kehitys vuosina 2000-2019 sekä vieraskielisen väestön väestöennuste vuoteen 2040 saakka (Kuntaliiton Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:ltä tilaama)

Väestöennuste Kaupunkiin! -projektin C23-kaupungeista vrt. koko maa — *C23-kaupunkien osuus koko maan väestöstä tulee kasvamaan myös tulevina vuosikymmeninä. Väestö Suomessa vähenee kaikkialla muualla paitsi yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.*

Väestönkasvu on maahanmuuton varassa

Vieraskielisen väestömäärän kasvu on keskittynyt voimakkaasti suurimmille kaupunkiseuduille. Pääkaupunkiseudulla asuu jo noin 205 500 vieraskielistä eli yhtä paljon kuin Oulussa oli asukkaita vuonna 2019. Sekä kaupungistuminen että maahanmuutto ovat ilmiöitä, jotka vahvistuvat tulevaisuudessa.

Suomen väestönkasvu on ollut jo useita vuosia maahanmuuton ansioita. Kotimaista kieltä puhuvien määrä kääntyi ensimmäisen kerran laskuun vuonna 2014. Sen sijaan vieraskielisten määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 2002 lähtien. Vieraskielisen väestön määrä on nelinkertaistunut 2000-luvulla. Vieraskielisten määrä ylitti ensimmäisen kerran 400 000 henkilön rajan vuonna 2019.

*Väkiluvun muutos vuosittain äidinkielen mukaan vuosina 1991-2018*

Vieraskielinen väestö kasvaa

Vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä, jos maahanmuutto pysyy nykytasolla. Kasvu perustuu maahanmuuttoon ja maahanmuuttajien nuoreen ikärakenteeseen, jonka vuoksi kuolleiden määrä on alhainen syntyneisiin nähden.

Kotimaisten ja vieraskielisten ikäpyramidit vuonna 2018. Vieraskielisistä lähes 77% on työikäsiä.
Väestön ikärakennetta voi tarkastella tarkemmin Kuntaliiton kuntakuvaajien avulla.

Vieraskieliset (%) 2000 ja 2019, kartta — *Vieraskielisten osuus (%) kunnittain 2000 ja 2019. Vieraskielisen väestön osuus on kunnittain tarkasteltuna korkein Vantaalla (20,2 %), Espoossa (18 %) ja Helsingissä (16,2 %).*

Vieraskielinen väestö keskittyy C23-kaupunkeihin

Koko maan vieraskielisestä väestöstä neljä viidestä asuu C23-kaupungeissa, joissa keskimäärin joka kymmenes asukas on vieraskielinen ja pääkaupunkiseudulla joka viides. C23-kaupunkien vieraskielisten määrä kasvoi noin 250 000 henkilöllä vuosina 2000-2019 eli keskimäärin noin 12 200 asukkaalla vuodessa. C23-kaupungit saivat yhteensä väestönlisäystä noin 411 000 henkilöä vuosina 2000-2019, josta vieraskielisten osuus oli noin 60 %.

C23-kaupunkien vieraskielisten osuus (%) koko maan osuudesta vuonna 2018. Pääkaupunkiseudun kolmessa keskuskaupungissa asui noin puolet (49,3 %) koko maan vieraskielisestä väestöstä vuonna 2018.

*Vieraskielisten väestönmuutos C23-kaupungeissa 2018-2040 (ennuste).*

Vieraskielinen väestö kasvaa ennusteen mukaan kaikissa C23-kaupungeissa maahanmuuton ja luonnollisen väestönlisäyksen ansiosta. Kasvu painottuu määrällisesti pääkaupunkiseudulle: pk-seudun kasvu selittää 71,5 % C23-kaupunkien ja 56,4 % koko maan vieraskielisen väestön kasvusta.

Kasvua selittää myös maan sisäinen muuttoliike, joka kohdistuu vieraskielisten ryhmässä voimakkaasti pääkaupunkiseudulle. Vieraskielisen väestön suhteellinen kasvu on voimakkainta pk-seudulla ja Porvoossa.

Vieraskielisen väestön määrä yli kaksinkertaistuu yhdeksässä C23-kaupungissa. Muissa kaupungeissa (pois lukien Kajaani) vieraskielinen väestö kasvaa yli 50 %.