Kaupunkiin! Keskusteluja kaupungistumisen vaikutuksista

Ekologinen kestävyys ja kaupungistuminen

 

Ekologinen kestävyys tuo kaupungeille mahdollisuuksia ja haasteita

Kaupungistuminen ja ekologinen kestävyys eivät ole tosistaan erillisiä ilmiöitä, vaan ne kietoutuvat yhteen. Kaupungit elävät ilmaston ehdoilla ja ovat riippuvaisia luonnosta ja ekosysteemeistä. Suomalaisilla kaupungeilla on laajojen tehtäviensä kautta suorat ja välilliset mahdollisuudet vaikuttaa ympäristön laatuun, luonnonvarojen käyttöön, ilmastopäästöihin ja luonnon monimuotoisuuteen.

Kaupungistuminen ja erityisesti suurimpien kaupunkiseutujen kasvu jatkuu Suomessa. Kaupunkitutkijat arvioivat, että väestö, yritystoiminta, työpaikat ja maahanmuutto keskittyvät kouralliseen suurimpia kaupunkeja.

Samaan aikaan maapallon ekologinen kantokyky kipuilee ihmiskunnan elinmahdollisuuksien suurimpien haasteiden kanssa. Ilmastonmuutos etenee ja luonnon monimuotoisuus heikkenee. Maapallon keskilämpötilan arvioidaan nousevan noin neljä astetta vuosisadan loppuun mennessä ja lajikato on edennyt kuudenteen sukupuuttoaaltoon.

Kuntaliitto on selvittänyt osana Kaupunkiin! -projektia, millaisia mahdollisuuksia ja haasteita ekologiseen kestävyyteen ja kaupungistumisen yhteensovittamiseen liittyy.

Lisäksi tulemme julkaisemaan osana ko. selvitystä tuotettuja blogikirjoituksia kesällä ja syksyllä 2020.

 

Kaupunkiluonto ja hyvinvointi

Kaupunkiluontoa koskevaksi keskeiseksi havainnoksi nousi viherympäristöjen tuomat myönteiset hyvinvointivaikutukset. Koettu palautuminen, elinvoima ja myönteinen mieliala lisääntyvät viherympäristöissä ja rannoilla, mutta laskevat rakennetussa kaupunkiympäristössä. Ihmisten kokemuksessa eri tyyppisten viheralueiden, esimerkiksi kaupunkipuiston ja kaupunkimetsän, välillä on yleisesti ottaen vähän eroja. Kaikentyyppisillä viheralueilla on positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin.

Useat tutkimukset osoittavat, että viheralueilla voidaan edistää kansanterveyttä ja hyvinvointia. Viherpihojen on todettu lisäävän lasten fyysistä aktiivisuutta ja kannustavan luovaan leikkiin. Lisäksi viheralueilla on myönteinen vaikutus mielenterveyteen.

Luonnon monimuotoisuuden merkitys kaupungeissa näkyy myös mikrobitasolla. Tiheästi rakennetuilla kaupunkialueilla asuvat eivät altistu ympäristön mikrobeille yhtä paljon kuin harvemmin rakennetuilla alueilla asuvat. Mikrobialtistuksen vähäisyydellä on toki myönteisiäkin vaikutuksia, mutta se voi myös haitata immuunijärjestelmän toimintaa ja lisätä allergioita.

Kaupunkiluonnon ja hyvinvoinnin yhteys on ymmärretty suomalaisissa kaupungeissa. Kaikissa suurimmissa kaupungeissa yli 90 prosenttia asukkaista asuu lähietäisyydellä viheralueesta. Kaupunkien investoinnit puistoihin ovat lisääntyneet viime vuosina. Kaupunkien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja investointien määrässä. Suurimmissa kaupungissamme puistoihin ja yleisiin alueisiin käytetään eniten euroja per asukas.

 

Kuva 1: Kaupunkien investoinnit puistoihin ja yleisiin alueisiin Suomessa vuosina 2015 ja 2018.

Ratkaisuja kaupungeille:

​Luontopohjaisten ratkaisujen avulla parannetaan kaupunkiympäristön laatua ja tehdään kaupungeista asukkailleen miellyttäviä ja hyvinvointia tukevia.

Isojen viheralueiden tarjonta kaupungeissa pitää varmistaa. ​Näiden tärkeä rooli ei kuitenkaan sulje pois pienempien puistojen merkitystä.

Monimuotoisia, luonnontilaisia viheralueita tulee säilyttää ja lisätä. Päiväkotien asvalttipihat tulee korvata viherpihoilla.

 

Kuva 2. Suomessa kaupungit täyttävät kansainväliset suositukset lähivihreän saavuttamisesta. Yli 90 % suurimpien kaupunkien asukkaista asuu alle 300 metrin päässä virkistävästä viheralueesta.

 

Luonnon monimuotoisuus kaupungeissa

Kaupunkirakenteen laajeneminen ja tiivistyminen uhkaavat kaupunkiluonnon monimuotoisuutta. Viheralueet vähenevät ja pirstoutuvat väistämättä. Kaupunkien kasvaessa luonnon suojeleminen ja säästäminen ei ole aina mahdollista ja toisaalta kaupunkia tiivistämällä luontoa saattaa säästyä muualla. Tämän vuoksi kaupunkiluontoa on parannettava laadullisesti, jotta kaupunkiluonnon monimuotoisuutta voidaan ylläpitää ja jopa lisätä tiivistyvässä kaupunkirakenteessa.

Kestävän kaupungistumisen edistäminen luontopohjaisten ratkaisujen avulla voi vauhdittaa talouskasvua ja samalla parantaa kaupunkiympäristön laatua tehden kaupungeista asukkailleen miellyttäviä ja hyvinvointia tukevia.

Ratkaisuja kaupungeille:

Luonnon monimuotoisuutta tukevia alueita tulee säilyttää. Luontoa pitää turvata, tiivistämisen haittoja lieventää ja jäljelle jäävää luontoa kehittää. Kaupunkien tiivistyessä on mahdollista lisätä kaupunkivihreää ja kehittää sen laatua.

Rakennetussa ympäristössä huomioidaan luonto kaikissa ratkaisuissa tekemällä uudenlaisia ihmistä, toiminnallisuutta ja luonnon monimuotoisuutta hyödyttäviä hybridejä. Huolellisella suunnittelulla ja toteutuksella saadaan esimerkiksi kaupunkivihreä tukemaan pölyttäjien reittejä ja pienvesistöt ja taskupuistot toimimaan lajistokeitaina​.

Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan kasvattaa ekosysteemien muutosjoustavuutta (resilienssi) ja niistä saatavia välttämättömyyspalveluja (ekosysteemipalvelu)

 

Kaupungit ja kaupunkilaiset ilmastovaikuttajina

Suurin osa ilmastopäästöistä aiheutuu energian tuotannosta ja kulutuksesta. Suomenkin kasvihuonekaasupäästöistä valtaosa, noin 75 prosenttia, syntyy energian tuotannosta ja kulutuksesta eli pääosin fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Kaupunkiorganisaatioilla on vahva vaikutusmahdollisuus kahteen suureen kasvihuonekaasupäästölähteeseen, energiantuotantoon ja liikenteeseen.

Kaupunkirakenteessa asumisesta ja yksityisautoilusta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden ovat pienemmät kuin semiurbaaneilla ja maaseutumaisilla alueilla.​ Sen sijaan kaupunkien ytimissä asuvien lentoliikenteestä aiheutuvat päästöt ovat suurempia kuin muualla asuvien.

Kulutushyödykkeistä, kuten vaatteista ja elektroniikasta ja rinnakkaiskulutuksesta, kuten palvelutilojen käytöstä kodin ohella, aiheutuvat epäsuorat päästöt kasvavat tulotason ja kaupungistumisasteen myötä.

Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään muiden Euroopan maiden tavoin.  Kaupunkien päästöt ovat Suomessa vähentyneet merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana. Suomalaisten kaupunkien ilmastotavoitteiden kunnianhimo on noussut voimakkaasti viime vuosina. Jo 45 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä.

 

Kuva 3: Kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden.

Joukkoliikenne on tärkeä liikkumisen ilmastoratkaisu, mutta toimiakseen kannattavasti se tarvitsee riittävän suuren väestöpohjan. Tämä näkyy selvästi myös suomalaisissa kaupungeissa. Mitä suurempi kaupunki, sitä kannattavampaa joukkoliikenne on. Henkilöauton tarve puolestaan vähenee suurissa kaupungeissa, tiiviissä kaupunkirakenteessa ja toimivan joukkoliikenteen piirissä.

 

Kuva 4: Henkilöautoja asukasta kohden 2018

Ratkaisuja kaupungeille

Resurssitehokkuuden tavoittelu ei ole talouskasvun tai kaupunkirakenteen este. Se suuntaa huomion kasvun määrästä laadullisiin kysymyksiin. Kaupunkirakenteen, jakamisen ja kiertotalouden innovaatioista seuraa jalostuessaan rutiiniratkaisuja, joita kaupungeissa voidaan käytännössä toteuttaa.

Panostetaan tiiviissä kaupunkirakenteessa joukkoliikenteeseen ja kaupungin reuna-alueilla sähkökäyttöisiin kulkuneuvoihin ja niitä tukevaan infrastruktuuriin.

Haetaan luonnosta ratkaisuja ilmastotyöhön. Luontopohjaisilla ratkaisuilla voidaan tukea hiilinieluja ja –varastoja ja ne voivat toimia lajien sopeutumisen reitteinä muuttuvassa ilmastossa.

Hyödynnetään kaupunkisuunnittelua foorumina resurssitehokkaiden hybridien kehittämiselle, koska siinä sovitellaan yhteen intressejä ja toimijoita.

Otetaan jakamis- ja kiertotalousratkaisuja laajasti käyttöön. Yksi reitti päästöjen vähentämiseen on resurssien ja tilojen jakaminen. Esimerkkinä jakamistaloudesta toimii autojen yhteiskäyttö digitaalisten alustojen kautta. Mahdollisuuksia löytyy myös kiertotalouden ja energiainfrastruktuurin yhdistämisestä, esimerkiksi keskisyvät maalämpökaivot ja energian talteenotto jätevesistä, puhdistettujen harmaiden vesien käyttö kasteluun.

Suositaan hankinnoissa paikallisia ja alhaisen hiili-intensiteetin tuotteita ja palveluja.

Lisätään kasvisruokavaliota joukkoruokailuissa.

Tuetaan kaupunkilaisia materiaalisten resurssien käytössä ilmastopaneelin esittämälle tulevaisuuspolulle:
 
1) vähennä kulutusta
2) varmista että jäljelle jäävä kulutus perustuu uusiutuviin lähteisiin
3) kompensoi loput kaupungin ulkopuolisissa prosesseissa.

 

Tiedot ovat tuottaneet Kuntaliitolle osana Kaupunkiin! -projektia Tampereen yliopiston kuusihenkinen tutkijatiimi (yhteyshenkilönä kestävän kehityksen yliopistolehtori Markus Laine) sekä MayorsIndicators (yhteyshenkilönä johtaja Suvi Monni).

Kaupunkiin! Keskusteluja kaupungistumisen vaikutuksista

Kuntaliiton Kaupunkiin! -työ avaa ja havainnollistaa kaupungistumisen vaikutuksia sekä tuottaa analysoitua, tulevaisuussuuntautunutta tietoa kaupunkien kehityksen kannalta keskeisistä ilmiöistä.

centred-liftup
Jaana Halonen

Etunimi
Jaana
Sukunimi
Halonen
erityisasiantuntija

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2126
Kännykkä
+358 50 452 7035
Vastuualueet
  • Kehyskuntaverkosto
  • Kaupungistumisen vaikutukset ja alueellinen eriytyminen -projekti
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen
Miira Riipinen

Etunimi
Miira
Sukunimi
Riipinen
ympäristöpäällikkö

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2106
Kännykkä
+358 40 824 4401
Vastuualueet
  • Kuntien ympäristöhallinnon kehittäminen ja seuranta
  • Kuntien ympäristönsuojelun edistäminen
  • Vesien- ja luonnonsuojelu
  • Ilmastonmuutos
  • Kiertotalous
  • Kestävä kehitys
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Alueet ja yhdyskunnat
Tiimi
Ympäristö
Twitter-tili
Miska Smolander

Etunimi
Miska
Sukunimi
Smolander
koordinaattori

Yhteystiedot
Puhelinnumero
+358 9 771 2358
Kännykkä
+358 50 386 4128
Vastuualueet
  • Kaupungistumisen vaikutukset ja alueellinen eriytyminen -projekti
  • Uuden sukupolven organisaatiot (USO) -verkostoprojekti
Organisaatio
Suomen Kuntaliitto ry
Yksikkö
Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen
Tiimi
Kuntamuutostiimi