Yksi kuntakaava ja sen simulointi eri kaavatilanteissa

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä ehdotettiin syksyllä 2019 nykyisen yleis- ja asemakaavoituksen korvaamista yhdellä kuntakaavalla. Kuntaliiton, ympäristöministeriön ja kuntien yhteisesti toteuttamassa hankkeessa testattiin, miten malli soveltuisi erilaisiin maankäytön suunnittelun tilanteisiin viidessä eri hankkeessa. Simulaatio osoitti, ettei yhden kuntakaavan malli riittäisi kaikkiin maankäytön suunnittelun tarpeisiin. 

Yhden kuntakaavan mallin suurimpana ongelmana pidettiin yleispiirteisen suunnittelun aseman heikentymistä suunnittelujärjestelmässä, mikä vaikeuttaisi mm. kunnan investointien pitkäjänteistä ohjelmointia, mutta myös yksityisten toimijoiden mahdollisuuksia ennakoida omien hankkeidensa toteutettavuutta ja aikataulua. Kaksiportaisen kuntakaavoituksen tarve korostuu suurissa kaupungeissa, kun taas yhden kuntakaavan malli voisi olla käyttökelpoinen väline haja-asutusalueilla ja muilla alueilla, joissa rakentamisen ja maankäytön muutosten määrä on vähäinen tai muutokset tapahtuvat hitaasti. Yhden kuntakaavan malli voisi tuoda joustavuutta myös sellaisiin tilanteisiin, jossa suunnittelun tarve kohdistuu vain selkeästi rajattaviin asioihin, eikä kaikkia suunnittelukysymyksiä tarvitse avata.

Hankkeessa mukana olleet kunnat olivat yhtä mieltä siitä, että digitalisaatio, kehittyvät työvälineet ja parantuva tiedonhallinta tulee joka tapauksessa vaikuttamaan ratkaisevalla tavalla kuntien kaavoitukseen ja mahdollisuuksiin sujuvoittaa prosesseja suunnittelutyössä, vuorovaikutuksessa ja vaikutusten arvioinnissa. Yleiskaavan ja asemakaavan välistä hierarkkista kynnystä voisi madaltaa sallimalla tietyissä tilanteissa yleis- ja asemakaavaprosessien yhdistäminen sekä ”alhaalta ylöspäin” lähtevien muutosten sujuva, mutta hallittu toteuttaminen laajentamalla mahdollisuutta laatia asemakaava yleiskaavasta poiketen. Olisi myös hyvä selvittää, voitaisiinko eri kaavatasoihin kohdistuvat, samaa asiaa koskevat valitusprosessit yhdistää muutoksenhausta johtuvan viiveen vähentämiseksi. Käytännön toiminta edellyttää lisäksi, että kaavoitusta ja toteuttamista koskevat säännökset ovat jatkossakin toimiva kokonaisuus.

Tulosseminaari 11.12.2019, tallenne