Kuntien kiertotaloustärpit

Jyväskylä: Kiertotalous kaupungin strategiassa edistää ihmisten ja ympäristön kestävää hyvinvointia

Jyväskylä on sitoutunut kaupunkistrategiassaan tavoittelemaan pitkäjänteisesti resurssiviisautta. Resurssiviisaat toimenpiteet, jotka tähtäävät muun muassa kiertotalouden edistämiseen ja hiilineutraaliuden tavoitteluun, on sidottu osaksi kaupungin johtamista ja talouden sekä toiminnan suunnittelua. Resurssiviisaustiekartan askelmerkit, toimenpiteet, joilla muun muassa kiertotaloustavoitteet saavutetaan, myös budjetoidaan. Toimenpiteiden toteutumista seurataan ISO 14001-standardin mukaisesti toimivan ympäristöjärjestelmän avulla.

Jyväskylässä lanseerattiin alueellisen resurssiviisauden edistämishanke vuonna 2013. Jyväskylän kaupunki on toiminut ratkaisualustana, jolla lähdettiin luomaan monistettavaa toimintamallia alueellisen resurssiviisauden edistämiseen. Hankkeen tavoitteena oli luoda alueen asukkaille ja yrityksille ekologisesti kestävää hyvinvointia luonnonvaroja harkitusti ja viisaasti käyttäen. Tiiviissä yhteistyössä kaupungin ja Sitran kanssa tätä mallia työsti 30-henkinen toimintamalliryhmä, jossa oli kaupungin edustajien lisäksi mukana myös oppilaitosten, yritysten, kolmannen sektorin ja jopa rohkeiksi edelläkävijöiksi tunnistettujen ihmisten joukko. Tähän kaikkeen tarvittiin innokkaita priimusmoottoreita niin kaupungin sisältä kuin Sitrastakin.

Keskeisenä työkaluna Jyväskylässä oli kuntalaisten osallistaminen ja kokeilukulttuuri, kun haluttiin tehdä resurssiviisauden eri ulottuvuuksia tutuksi myös asukkaille. Kuntalaisilta muun muassa pyydettiin ideoita kestävien ratkaisujen kokeilemiseksi. Avoin ideahaku tuotti ennätyksellisen 216 ideaa, joista neljätoista strategisesti parasta valittiin nopeina kokeiluina toteutettaviksi. Ymmärrys resurssiviisaudesta kehittyi ja laajeni, sekä myös media seurasi aktiivisesti työn satoa. Hukkalounas-kokeilu oli hankeideoiden helmiä, siinä esitettiin koulujen ylijäämäruuan jakamista asukkaille. Kokeilu laajeni myöhemmin useisiin kouluihin, myös valtakunnallisesti, ja se on vakiintunut toimintatapa edelleen.

Kuntalaisten osallistamisen lisäksi oli erityisen tärkeää sitouttaa resurssiviisauteen myös kaupunkikonsernin johto, poliitikot mukaan lukien, ja rakentaa resurssiviisaus osaksi kaupungin kokonaisjohtamista. Resurssiviisaus on integroitu osaksi kaupungin johtamista, sen talouden ja toiminnan vuosikelloa sekä maankäytön suunnittelua. Kiertotaloustoimenpiteet resursoidaan vuosittaisissa budjettiprosesseissa. Strategisesti tärkeää on, että kestävyyden eri tavoitteet on integroitu osaksi kuntien päivittäistä johtamista, ja että työhön on allokoitu myös resursseja.

ISO 14001 mukaisesti toimivan ympäristöjärjestelmän kautta seurataan tavoitteiden ja toiminnan toteutumista ja kehitetään toimintaa edelleen. Järjestelmä systematisoi ja selkiyttää kunnan työtä kiertotalouden ja hiilineutraaliuden edistämiseksi.

Nyt kaupunki jatkaa suunnitellusti resurssiviisaustyötä mahdollistaakseen asukkaidensa kestävän arjen. Toiminnalle on myös vahva poliittinen tuki. Työhön on sitoutunut koko Jyväskylän kaupunkikonserni. Työn edistämisestä ja seurannasta vastaa toimialojen palvelujohtajista sekä konserniyhtiöiden ja -liikelaitosten johtajista koostuva resurssiviisausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii resurssiviisauden etenemisestä strategisella tasolla vastaava kaupungin tutkimus- ja kehittämispäällikkö. Ympäristöyhdyshenkilöverkosto puolestaan viestittää asiaa edelleen kaupungin jokaiseen yksikköön.

Jyväskylässä kehitetty toimintamalli siirrettiin vuosina 2014-2015 Sitran myötä myös Turkuun, Lappeenrantaan ja Forssaan, joissa Jyväskylän opit valjastettiin näiden kaupunkien käyttöön. Nämä neljä kaupunkia yhdessä perustivat keväällä 2015 FISU-verkoston, johon tällä hetkellä kuuluu jo yksitoista jätteettömyyttä, päästöttömyyttä ja ylikulutuksettomuutta pitkäjänteisesti tavoittelevaa kaupunkia.

Viisi askelta kunnan resurssiviisauden strategiseen toimintamalliin

1. Sitouta ylin johto ja varmista poliittinen sitoutuminen

Resurssiviisauden tavoitteet (jätteettömyys, päästöttömyys ja ylikulutuksettomuus) tulee saada osaksi kunnan strategiaa. Nämä tavoitteet saadaan parhaiten osaksi strategiaa vuorovaikutuksellisessa prosessissa. Kuntastrategia ja sen toteuttamisohjelmat ovat taloussuunnittelun perusta.

2. Varmista riittävät resurssit

Strategisten tavoitteiden toteutuminen varmistetaan niin, että jokavuotisessa kaupungin budjettiprosessissa on allokoitava resursseja myös resurssiviisautta edistäville toimenpiteille. Toimenpiteet on hyvä ohjelmoida mahdollisimman pitkäjänteisesti.

3. Nimeä hankkeelle yhteyshenkilö / koordinaattori

Resurssiviisauden toimintamallilla on oltava yhteyshenkilö, joka huolehtii kokonaiskuvasta sekä viestii, koordinoi, kokoaa työryhmät ja vie yhteisiä asioita eteenpäin määrätietoisesti. Yhteyshenkilö vastaa median, päättäjien ja asukkaiden kysymyksiin ja samalla kasvattaa hankkeen tunnettavuutta ja hyväksyttävyyttä.

4. Aseita tavoitteet ja päämäärät ja pyri niitä kohti kaikessa toiminnassa

Tiekartan avulla voidaan edistää tavoitteiden saavuttamista ja alueellista sitoutumista.

Tiekartta piirtää päämäärät ja toimenpiteet kaikille kunnan toiminnoille resurssiviisauden edistämiseksi mm. energiahuolto, liikkuminen, ruokapalvelut, jätehuolto/ alueen materiaalivirrat, vesihuolto sekä kansalaisten kestävien kulutustottumusten edistäminen.

5. Ohjaa, kehitä ja arvioi toimintaa systemaattisesti

Ympäristöjärjestelmä tai vastaava systemaattinen arviointityökalu on hyvä tavoitteiden ja toiminnan seurantaan. Järjestelmä tuo selkeän toimintatavan kunnan resurssiviisaustyön edistämiseksi.

Erilaisten kokeilujen avulla voidaan parantaa asian ymmärrystä ja innostaa eri sidosryhmiä mukaan. Samalla haastetaan olemassa olevia ja kokeillaan uusia toimintatapoja.

Kokeilukulttuuri on noussut hankekehityksen rinnalle osaksi kuntakehittämistä – on sitten puhe mistä tahansa teemasta, vaikka digitalisaatiosta, robotiikasta – tai kestävistä ratkaisuista.

Hankintanäkökulma: Hankinnat osana johtamista ja strategisia valintoja

Kiertotaloutta ja kestävyyttä tukevat strategiat ohjaavat myös kestävien hankintojen toteuttamiseen. Kun kuntaorganisaatiossa ollaan tämän tyyppisiin päämääriin sitouduttu, lähtevät myös kestävät hankinnat liikkeelle. Se vaatii osaltaan määrätietoisia toimenpiteitä ja tukea hankintojen kehittämiseen.

Esimerkiksi Jyväskylässä kaupungin johtoryhmä linjasi syksyllä 2016, että kaupungille autoja tai kuljetuspalveluita hankittaessa ja leasingsopimuksia uusittaessa on aina ensisijaisesti tarkasteltava biokaasun soveltuvuutta ja valittava kokonaistaloudellisesti järkevin vaihtoehto.