Kuntien kiertotaloustärpit

Orimattila: Uusia asukkaita ja elinvoimaa kestävällä rakennetulla ympäristöllä

Orimattilaan oli vuosituhannen vaihteessa päämääränä saada lisää asukkaita, uutta elinvoimaa ja kestävää rakennettua ympäristöä. Ensimmäinen tärkeä elementti oli varmistaa hyvät ja nopeat liikenneyhteydet työmatkaliikenteen tarpeisiin. Hennan asuinalueen kehittämisessä haettiin vastauksia tulevaisuuden sukupolvien arjen tarpeisiin. Tiivis, kestävä rakentaminen, ympäröivän luonnon hyödyntäminen, yhteiset jaetut tilat sekä nykyaikaiset energia- ja liikkumisratkaisut tulivat osaksi hanketta pitkäjänteisen suunnitteluprosessin tuloksena.

Hennan alueen kehittäminen sai ensimmäisen sysäyksen jo vuonna 1998 Lahden oikoradan suunnittelun yhteydessä. Vuonna 2003 Orimattilan kaupunki teki aloitteen henkilöliikenteen seisakkeen rakentamisesta Hennan kohdalle. Yhteistyö suuren rakennusliikkeen kanssa uuden kaupunginosan suunnittelemiseksi käynnistyi vuonna 2007.

Hanke oli alusta alkaen tärkeä osa Orimattilan kaupungin strategiaa. Useat kaupungin toimialat olivat mukana ratkomassa alueen suunnittelua. Sivistystoimi pohti asioita päivähoidon ja koulutoiminnan kannalta ja tekninen toimi teki tarvekartoituksia liikkumiseen, maankäyttöön ja energiaratkaisuihin. Kaupungin hallinto koordinoi hankkeen taloutta ja seurasi budjettia. Kaupungin poliittiset päättäjät toimivat alueensa asiantuntijoina ja olivat mukana tavoitteiden asettelussa. Lisäksi alueeseen liittyvät sidosryhmät ja maanomistajat kutsuttiin mukaan kehittämiseen.

Hennan alueelle rakennettiin tietoisesti omaa identiteettiä, joka pohjautui ekologisiin ja kestäviin ratkaisuihin kaupunkilaisia, yrityksiä ja alueen seuroja osallistavaan yhteisöllisyyteen, hyödyntäen luonnon läheisyyttä sekä digitalisaation tuomia mahdollisuuksia. Brändin ja kustannustehokkuuden rinnalla on pohdittu myös arvoja, joiden pohjalta alueen omaleimainen identiteetti rakentuu. Alueen tuleva rakenne alkoi hahmottua.

Vuosina 2009-2011 kaupungissa selvitettiin parasta tapaa kehittää uudenlaista asuinaluetta ja toteutettiin maanhankintaa. Tuona aikana kirkastui hankeyhteistyön ja ideakilpailun myötä Hennan nykyinen suunnittelun ja rakentamisen linja. Tulevaisuuden kaupunkikonseptin arkkitehtikilpailun tulokset esiteltiin 2010. Kilpailuun saatiin huikeat yli 70 ehdotusta. Alue nähtiin kiinnostavana muun muassa kehittävän ja kestävän tulevaisuuden suunnittelun mallin ansiosta. Hennan yhteisöllisyyttä ja kestäviä ratkaisuja painottavasta identiteetistä tuli arkkitehtikilpailun punainen lanka. Valittu linja todettiin hyväksi ja se on vaikuttanut positiivisesti koko Orimattilan alueen kehittämiseen.

Hankkeeseen saatiin mukaan arkkitehtitiimi, joka kehitti alueen konseptia. Kestävät rakentamisen ratkaisut olivat kehittämisen kärkenä. Työssä huomioitiin ilmastonmuutos ja väestön ikääntyminen. Myös hyvät liikenneyhteydet ja kiertotalousnäkökulma olivat mukana alusta alkaen. Samaan aikaan jatkettiin keskusteluja juna-aseman kehittämisestä. Vuonna 2012 sovittiin aseman avaamisesta ja vuonna 2016 allekirjoitettiin toteuttamissuunnitelma. Ja vuonna 2017 asema avattiin.

Myöhemmin hankkeessa on jatkettu alueen ympäristön suunnittelua. Vuonna 2017 käynnistyi ResurssiFiksu Henna-hanke, jossa kestävän kehittämisen parhaat käytännöt ja Orimattilan mahdollisuudet maaseutukaupunkina huomioitiin. Tulokset mahdollistavat uusien ratkaisujen käyttöönoton muun muassa liikennöinnin ja energiakysymysten osalta. Samaan aikaan toteutettiin Fiksu Henna-suunnitelma, jossa ideoitiin, tutkittiin ja suunniteltiin juuri Hennaan sopivia älykaupunkiratkaisuja. Hennaan sopivia ratkaisuja työstettiin kaupunkilaisten ja päättäjien kanssa työpajoissa. Mukana oli myös joukko asiantuntijoita ja Hennan sidosryhmiä. Vuoden 2018 aikana aloitettiin ResurssiFiksu Henna-hankkeen suunnitelmien toteuttaminen.

Nyt 2019 alueen tekninen infrastruktuuri on valmis ja ensimmäiset omakotialueen kohteet ovat rakentuneet. Rakenteilla on mm. hybridikerrostalo, jossa on kaupungin infopiste, päiväkoti ja liikehuoneistoja, joiden ylimpiin kerroksiin rakennettiin asuntoja. Orimattilassa toimii Henna-kehittäjäklubi ja Henna-oppaat ovat alueella työn touhussa. Oppaat ovat Hennan alueen vapaaehtoisryhmä, jotka ottavat uusia asukkaita vastaan ja kertovat mm. alueen harrastusmahdollisuuksista ja palveluista. Toiminta näkyy vahvasti myös sosiaalisessa mediassa.

Osallistaminen on ollut hankkeen kulmakiviä. Orimattilassa haluttiin ja halutaan osallistaa alueen asukkaat, päättäjät, yritykset ja muut sidosryhmät, jotta kehittämiseen saadaan erilaiset näkökulmat mukaan. Osallistaminen on kaikkien etu ja on jopa arvioitu, että jos ei osallistamisessa olisi onnistuttu, ei hanketta ehkä olisi saatu vietyä läpi.

Hankkeen projektipäällikkö on ollut keskeisessä roolissa ideoimassa ja viemässä asioita eteenpäin, mutta myös kaupungin eri yksiköiden toimijat ovat olleet mukana aktiivisesti kehittämässä aluetta.

Alueen kehittäminen on herättänyt paljon erilaisia ajatuksia ja tunteita. Osa rakasti ideaa ja osa ei. On ajateltu, että Hennaan satsaaminen köyhdyttää palvelut muualla kaupungissa. On löydetty pieniä ja suuria virheitä kehittämisessä, mutta enemmistö on kuitenkin ollut hankkeen takana. Kehittämistyössä on käyty yhdessä läpi asioita ja haettu faktoja. Ja alue kehittyy edelleen.

Hyödyt:

  • Kaupungin elinvoimaisuuden ja kehittymisen varmistaminen
  • Koulutetun työvoiman houkutteleminen
  • Kestävän kehityksen edistäminen
  • Uusia tapoja totuttuun arjen pyörittämiseen

Seitsemän askelta kunnan kestävään aluekehityshankkeeseen

1. Tunnista tulevaisuus ja kunnan tarpeet

Aluekehityshankkeet ovat pitkäjänteistä työtä. Kaupungin rooli alueiden kehittämisessä on merkittävä. Huolellinen tavoitteiden asettelu ja systemaattisuus on tärkeää. Hanki moniulotteisiin hankkeisiin mahdollisimman laaja-alaista osaamista. Tunnista parhaat käytännöt liikkumiseen ja energiantuotantoon. Mieti, mitkä ovat kestävän rakentamisen kärjet. Tavoitteena on luoda ratkaisuja, joita voidaan hyödyntää myös muussa kunnan kehittämisessä. Työssä tulee huomioida myös elinkeinopoliittiset realiteetit ja investointimahdollisuudet

2. Pidä tavoitteet ja päämäärä selkeinä

Ensimmäiset suunnitelmat ovat laveampia, ne tarkentuvat ja täsmentyvät vaihe vaiheelta, kehitystyön edetessä. Kehittämisen kohde ja tavoitteet tulee muistaa määrittää eri vaiheissa: mitä kehitetään ja mitkä ovat käytännön toimenpiteet, jotka hanke viedään hankkeen seuraavalle askelmalle. Aluekehityshankkeen elinkaari on pitkä, jopa vuosikymmeniä. Matkan varrella tulee hetkiä, jolloin epäilykset heräävät. Kaupungin johdon ja sidosryhmien strateginen tuki pitää varmistaa riittävällä tiedottamisella ja osallistamisella.

3. Osallista ja sitouta mukaan tärkeät toimijat sekä kunnan ylin johto ja päättäjät

Laaja osallisuus on avain, väärinkäsitysten ja klikkien välttämiseen. Kaikki keskeiset tahot tulee ottaa mukaan jo suunnittelun alkuvaiheessa. Hankesuunnitelman tulee sisältää keinoja sitouttaa tulevia asukkaita, kuntapäättäjiä, alueen toimijoita ja yrittäjiä. Kestävät energia-, rakentamisen ja liikkumisen ratkaisut, sekä yhteisöllisyys ja kaupunkiaktivismi muodostavat uuden kokonaisuuden, joka tulee ottaa aluesuunnittelussa huomioon entistä enemmän.

4. Ohjelmoi ja resursoi

Aluekehityshanke ei ole olemukseltaan nopea kokeilu, vaan fasilitoitu suunnitelmallinen prosessi. Ota mukaan asiantuntijoita, yhteistyökumppaneita ja alueen toimijat. Käytä rohkeasti sparrausta ja neuvontaa tukenasi. Varaa riittävästi aikaa kehittämiseen. Sanonta ”Hyvin suunniteltu, on puoliksi tehty”, pitää kehittämishankkeissa paikkansa. 

Huolehdi suunnittelun ja investointien rahoituksen suunnittelusta ja oikea-aikaisesta hausta. 

5. Ohjaa ja viestitä

Hankkeissa tulee edetä vaikuttavuus edellä ja tavoite kristallin kirkkaana mielessä. Uusien asioiden äärellä yksipuolinen osallistaminen ei riitä; osapuolien kanssa tulee käydä laajaa vuoropuhelua ja törmäyttää asioita. Dialogia on vaikeaa käydä jälkikäteen. Viestinnässä tulee keskittyä sisällön lisäksi oikeaan ajoitukseen ja oikeisiin asioihin – kohderyhmät tuntien.

6. Systemaattinen jatkuva kehitys

Orimattilassa on Henna-hankkeen myötä omaksuttu toimiva malli suunnitteluun, osallistamiseen ja fasilitoimiseen. Jatkossa kaupungin on mahdollista hyödyntää prosessia myös muiden alueiden tulevaisuutta suunniteltaessa. Se takaa systemaattisen kehityksen jatkossakin. Hankkeen hyviä käytäntöjä jaetaan mielellään eteenpäin, myös kansainvälisesti.

Hankintanäkökulma: Suunnittelun kulma hankinnasta

Pitkäjänteinen aluesuunnittelu ja uudet, ennakkoluulottomat ketterät toimintatavat haastavat perinteiset hankintamenettelyt. Miten saadaan parhaat toimintatavat ja tekijät yhteisen suunnittelupöydän ääreen. Hankintalain muutokset mahdollistavat nyt paremmin vuoropuhelun markkinatoimijoiden kanssa ja niitä voi hyödyntää myös suunnittelutoimeksiannoissa. Suunnittelussa määritellään tulevan hankkeen kustannukset, joten ei ole aivan sama, miten niitä selvitetään.