Kuntien kiertotaloustärpit

Pori: Koulujen hävikkiruoka jaetaan asukastuville ja työttömille

Koulujen ylijäämäruoan hyödyntäminen ruoka-apuna vähentää kaupungin toiminnassa syntyvää ruokahävikkiä ja luo kaupungille yhteiset pelisäännöt hävikin hyödyntämiselle. Koulujen tarjoiluhävikistä on tullut näkyvää, kun sen määrää arvioidaan säännöllisesti ja ylijäämä päätyy syötäväksi. Koulukeittiöiden henkilökunta soittaa noudon paikalle, jos tarjoiluhävikkiä jää 10 kiloa tai enemmän, mikä tekee toiminnasta joustavaa. Samalla Nuorten Työpaja saa kuljetuksista työtä nuorille kuntoutettaville työttömille.

Porissa pidettiin ruokahävikkinäyttely vuonna 2014 ja sen yhteydessä jäteneuvojat havahtuivat selvään epäkohtaan, joka piti saada ratkaistua. Ruokahävikkiä syntyi aivan liian paljon.

Jäteneuvojat esittelivät kaupungin ympäristöjohtajalle hankeidean ruokahävikkityöstä ja mahdollisuuden hakea tukea Ympäristöministeriöstä hankerahoitukseksi mikä sai vihreää valoa. Hankerahoituksella palkattiin hankepäällikkö, mikä osaltaan mahdollisti systemaattisemman työskentelyn ruokahävikin parissa. Hankkeen ohjausryhmässä toimivat Porin Palveluliikelaitos, työllisyysyksikkö ja terveysvalvonta.

Ruokahävikin vähentäminen nähtiin tärkeänä ja kaupungin työntekijät saatiin hyvin mukaan hankkeeseen. Ruokahävikin käyttäminen tuntui aluksi haastavalta. Saako tarjoiluhävikkiä jakaa? Tuleeko keittiöhenkilökunnalle lisää työtä? Onko se turvallista? Kaikki tekijät olivat kuitenkin motivoituneita, ja asiat selvitettiin keskustelulla ja yhdessä tehdyllä riskikartoituksella riskienhallintapäällikön kanssa.

Hankkeen alussa kartoitettiin koululounaan koko ketju alkaen käytettävistä biojäteasioista. Selvitettiin koulujen välisiä kulttuurieroja, kuinka suuri osa koululaisista ja opettajista syö päivittäin heille valmistetun lounaan ja paljonko lautaselle otetusta ruuasta menee biojäteastiaan. Lisäksi vertailtiin, kuinka paljon hävikkiä syntyy Porissa ja muualla. Heti alkuun määritettiin myös viestinnässä käytettävät termit, sillä hävikkiruoka ymmärretään monella tapaa. Väärinkäsityksien välttämiseksi, termeihin pitää kiinnittää erityistä huomiota tiedottamisessa.

Toimintamallit kirjattiin myös omavalvontasuunnitelmiin ja terveysviranomaiset tekivät tarvittavat tarkastukset. Työtä jalkautettiin askel askeleelta konkreettisemmaksi, esimerkiksi keittäjille järjestettiin koulutustilaisuuksia, joissa kerrottiin lainsäädännöstä ja ohjeistuksesta, ja mitä työ käytännössä tarkoittaisi. Asukastuvilla ja työttömien yhdistyksissä muun muassa korostettiin, että ruoka on tarkoitettu välittömästi syötäväksi.

Koulujen lisäksi hankkeessa oli mukana aluksi muutama ravintola, mutta tarjoiluhävikin minimointiin kohdistuneet toimet johtivat hävikin kutistumiseen niin, että nämä jäivät hankkeesta pois. Tämä saavutettiin muun muassa annostarjoiluun siirtymisessä.

Toimintamallin hyödyt olivat selvät:

1. Keittiöt saivat tutkimustietoa tarjoilu- ja lautashävikistä, mikä auttaa suunnittelemaan tarjoilua paremmin tarpeita vastaavaksi.

2. Palveluliikelaitos oli jo aiemmin lahjoittanut ruokaa muutamille ruoka-aputoimijoille, ja hankkeen myötä tätä pystyttiin laajentamaan. Asukastupiin saatiin uusia asiakkaita ja kaupungin sosiaalityön tavoitettavuus parani.

3. Nuorten työpaja sai tärkeän tehtävän tarjoiluhävikin kuljettamisesta asukastuville ja työttömien yhdistyksille.

Hankerahoituksen loppuessa vuonna 2016 toimintamalli löysi vakiintuneen tavan toimia. Kunnanhallitus päätti, että koordinointi siirtyisi kokonaisuudessaan Porin palveluliikelaitokselle. Kouluissa on jatkettu lautashävikkiin keskittyvää kasvatustyötä muun muassa vuosittaisella hävikkiviikolla. Hävikkiä vähennetään jatkuvasti ja ykköstavoite on kuitenkin valmistaa maistuvaa ruokaa koululaisille, ilman hävikkiä.

Hyödyt:

  • Vähemmän ruokahävikkiä
  • Tarjoilumäärien parempi ennakointi
  • Edesauttaa sosiaalista hyvinvointia
  • Luonteva yhteys avun tarvitsijoihin
  • Mielekästä työtä nuorille

6 askelta kunnan ruokapalveluiden tarjoiluhävikin hyödyntämiseen

Näillä ohjeilla saadaan kunnan ruokapalveluiden tarjoiluhävikki hyötykäyttöön silloin, kun ruoan tarjoaminen valmistus- tai tarjoilupaikassa varsinaisen lounasajan jälkeen ns. Tähdelounas-toimintatapa ei ole mahdollinen.

1. Selvitä tarjoiluhävikin määrä eri toimipisteissä

Tarjoiluhävikin määrä vaihtelee toimipisteittäin muun muassa niiden koosta ja toiminnasta riippuen. Kunnan ravitsemuspalveluista vastaava henkilöstö tietää, missä ruokaa valmistetaan ja tarjoillaan, ja näiden toimipisteiden keittiöhenkilökunta osaa arvioida suunnilleen, paljonko syömäkelpoista ruokaa jää päivittäin yli.

Ruokahävikin synnyn vähentäminen on ykkösjuttu, mutta jos ruokaa jää päivittäin reilusti yli, ehdota sille hyötykäyttöä.

2. Sitouta mukaan tärkeät toimijat

Varmista, että ravitsemuspalveluista vastaava sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tai asukaspalveluiden johto puoltavat toimintamallin käyttöönottoa ja osoittavat sille resursseja, lähinnä alussa koordinointiin.

Keittiöiden henkilökunnalle ylijäämäruoan huolehtiminen asianmukaisesti kuljetukseen lämpötilamittauksineen ja pakkaamisineen tuottaa lisätyötä, joten on tärkeää, että myös he sitoutuvat toimintaan. Mikäli mukana on kolmannen sektorin ruoka-avun jakajia, kuten työttömien yhdistyksiä, varmista, että ne pystyvät reagoimaan ruoka-avun saatavuuden vaihteluun.

3. Valitse koordinaattori

Hankkeen alussa projektipäällikkö tai -koordinaattori vetää kehittämistyötä, toimii kontaktihenkilönä mukana oleville ja viestii aktiivisesti hankkeesta. Varmista, että kaikki ymmärtävät toistensa työn haasteet ja tarpeet. Kun toimintatapa vakiintuu, koordinoinnin tarve vähenee.

4. Huomioi verkoston odotukset ja tarpeet

Keskustele, keskusteluta ja kartoita, kerää palautetta ja toimi yhteisöllisesti. Mahdollista muilta oppiminen ja muista kuunnella toisten esiin nostamia näkökohtia ja mahdollisia huolia.

5. Ohjeista käytännöt, varmista elintarviketurvallisuus

Eviran ruoka-apuohje (16035/2) määrittää puitteet, joissa valmista ruokaa voi lahjoittaa. Muistathan tarkistaa Eviran ruoka-apuohjeesta aina viimeisimmän version.

Kunnan terveystarkastajat auttavat tarvittaessa ohjeiden käytäntöön sovittamisessa. Huolehdi, että toiminta on ohjeiden mukaista koko ketjun matkalla tarjoiluhävikin syntypaikalta loppukäyttäjälle.

6. Pidä tavoitteet selkeinä ja pyri niitä kohti johdonmukaisesti

On hienoa, että tarjoiluhävikki menee hyötykäyttöön, mutta vielä tärkeämpää on vähentää sen syntyä. Selvitä hävikkiin johtavia tekijöitä ja pyri vaikuttamaan niihin. Tarjoiluhäivikin lisäksi ruokapalveluissa syntyy aina valmistushävikkiä. Sen määrä on kuitenkin yleensä hyvin pieni. Lisäksi ruokailussa syntyy lautashävikkiä eli lautasille otettua ja syömättä jäänyttä ruokkaa, joka päätyy biojätteeseen. Ensimmäinen askel kaiken ruokahävikin vähentämisessä on sen tiedostaminen ja näkyväksi tekeminen.

Hankintaäkökulma: Toimintatapojen juurruttaminen myös muiden hankintayksiköiden toimintaan.

Porissa on tutkittu myös päiväkotien ruokahävikin määrää ja laatua. Tämän tiedon pohjalta on hiottu päiväkotiruoan toimitusketjua, jolloin ruokahävikkiä saatiin vähennettyä ja myös kustannuksia kevennettyä.

Lisäksi päiväkotikiinteistöjen suunnittelijoita ja peruskorjaajia on ohjeistettu yhteisen ruokailutilan tarpeellisuudesta. Yhteisellä ruokatilalla on ruokahävikkiä pienentävä vaikutus, kun niin sanottua jakovaraa ei tarvitse varata jakeluun.