Kuntien kiertotaloustärpit

Vantaa: Ruokahävikki hyödynnetään ruoka-apuna yhteisen pöydän ääressä

Ruokahävikkiä syntyy aina elintarvikkeita käsitellessä. Vantaalla onnistuttiin saamaan hävikki tehokkaasti hyötykäyttöön uudella toimintamallilla, jossa hävikin keskitetty kuljetuslogistiikka palvelee laajaa ja monimuotoista ruoka-avun jakajien verkostoa. Hyötykäyttöön päätyy nyt suurempi osa väistämättömästä hävikistä ja keskitetyn logistiikan ansiosta hävikin kuljetuskulut ja hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet. Samalla ruoka-avun toimijoiden verkostoituminen on lisännyt vertaistukea ja edistänyt hyvien toimintatapojen leviämistä. Ruoka-avun jakotapoja on yhdessä kehitetty yhteisöllisemmiksi ja kohtaavammiksi.

Vuonna 2012 Vantaalla oltiin vaativan tilanteen edessä: suuri ruoka-aputoimija oli lopettanut avustustyön ja ruoka-avun kentälle jäi tyhjiö, joka piti täyttää. Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun pitkälti vapaaehtoistyöhön perustuva ruoka-apuverkko repeili. Vantaan seurakuntayhtymässä oli kuultu innostavia tarinoita Berliinissä toimivasta yhteisöllisestä ruoka-apuverkostosta (Berliner Tafel), ja kaikkien mielestä mallia kannatti kokeilla. Vantaan yhteisen seurakuntatyön johtaja sai ajatukselle kannatusta Vantaan asukaspalveluiden apulaiskaupunginjohtajalta, ja pian myös Vantaan luottamushenkilöt innostuivat ajatuksesta. Seurakunta ja kaupunki päättivät lähteä yhdessä luomaan Vantaalle sopivaa mallia ottamalla kaikki ruoka-aputoimijat mukaan rakentamaan toimivaa ja yhteisöllistä verkostoa.

Ruokahävikin ja ruoka-avun kenttä on laaja ja toimijat erilaisia. Näkökulmia ja toimintamuotoja on suuri kirjo ja kesti aikansa vakuuttaa mukaan tarvittavat tahot uuden toimintatavan mahdollisuuksista. Yhteinen ymmärrys oli kuitenkin löydettävissä, koska uuden mallin konkreettiset edut olivat niin selkeät – logistiikan keskittämisellä saadaan kaikille enemmän jaettavaa pienemmällä hiilijalanjäljellä ja pienemmillä kustannuksilla. Lisäksi yhdessä toimimalla rakennetaan mielekästä ja yhteisöllistä toimintaa. Tärkeää oli, että alusta alkaen kaikille toimijoille varmistettiin mahdollisuus tulla kuulluksi yhteisten toimintatapojen määrittelyssä ja että heillä säilyi itsemääräämisoikeus omassa toiminnassaan.

Työtä oli alussa valtavasti. Asiat lähtivät rullaamaan oikeaan suuntaan kiihtyvällä tahdilla, kun hankkeeseen saatiin palkattua koordinaattori. Hän sai myöhemmin avukseen tiimin, johon kuului seurakuntayhtymän palkkaama yhteisödiakoni ja kaupungin palkkaama terminaalin koordinaattori. Kun Vantaan kaupunki investoi Hävikkiterminaaliin vuonna 2015 ja sinne saatiin palkattua henkilökuntaa tukityöllistämällä, oli selvää, että uusi toimintamalli saadaan juurrutettu pysyväksi tavaksi toimia. Vantaalla onkin sittemmin kirjattu hallintosääntöön, että kaupunki edistää Yhteisen pöydän toimintaa.

Ruoka-apua jaetaan monimuotoisesti, kunkin paikallisen, itsenäisen toimijan parhaaksi katsomalla tavalla, joka voi olla vaikka yhdessä tehty ateria tai ruokakassi. Tavoitteena on joka tapauksessa siirtyä ulkoleipäjonoista inhimillisempiin tapoihin jakaa ruoka-apua ja samalla kehittää ruoka-apua kohtaavaksi ja yhteisölliseksi.

Ruoka-apupisteet ovat alustoja, joissa paikallista yhteisöä voi vahvistaa ja tarjota paljon muutakin palvelua kuin vain ruokaa. Näin ruoka-avun saajan hyvinvoinnin ja toimijuuden kasvu saadaan mahdollistettua.

Toiminnan keskiössä on yhteinen Hävikkiterminaali, jonka kautta lahjoitettu hävikkiruoka kulkee. Yhteisen pöydän toimintatavassa ruokahävikin keruun ja kuljetuksen logistiikka on keskitettyä, mutta ruoka-avun jakelu on hajautettua paikallisille, itsenäisille toimijoille. Yhteisen pöydän ruokahävikin kuljettajat noutavat sovitun aikataulun mukaisesti hävikkiä lahjoittajilta. Näille Yhteisen pöydän hävikkilogistiikka takaa luotettavat, ennakoitavat kuljetukset, jolloin hävikkiä on helppo lahjoittaa. Hävikkiruokakuljetusten optimoidut reitit vähentävät polttoaineenkulutusta sekä hiilidioksidipäästöjä ja kalusto on elintarvikekuljetuksiin soveltuvaa. Kuljettajat ovat tukityöllistettyjä, joille tukityöpaikka luo urapolkuja logistiikassa ja varastotyössä. Terminaalin henkilökunta vastaa tilauksista ja asiakaspalvelusta.

Terminaalilla hävikkiruoka lajitellaan ja kootaan eri kohteisiin lähetyksiksi, jotka kuljettajat toimittavat ruoka-avun jakajille. Terminaalin toiminta tasaa väistämätöntä vaihtelua hävikkiruoan määrässä ja muodossa, ja pyrkii vastaamaan mahdollisuuksien mukaan paikallisten avun jakajien toiveisiin.

Lue lisää Vantaan Yhteisestä pöydästä: www.hukatonvantaa.fi ja www.yhteinenpoyta.fi

Hyödyt:

  • Paikallisyhteisöjen vahvistuminen
  • Kasvanut osallisuus ja toimelijaisuus
  • Tukityöllistäminen
  • Keskitetty ruokahävikin logistiikka mahdollistaa kannattavan toiminnan
  • Hiilijalanjäljen pienentyminen
  • Vapaaehtoistoiminta
  • Osallisuus ja ihmisten aktivointi tukevat hyvinvointia

8 askelta hävikkiruoan hyötykäyttöön ruoka-apuna kunnassa

Hävikkiruoka saadaan tehokkaasti hyötykäyttöön toimintamallilla, jossa alueen laajaa ruoka-avun jakajien verkostoa palvelee kunnan järjestämä hävikin keskitetty kuljetuslogistiikka ja tarvittavat muut tukitoimet ruoka-aputoimijoiden omalle toiminnalle. Näin saadaan suurempi osa hävikistä hyötykäyttöön pienemmillä kuljetuskuluilla ja hiilidioksidipäästöillä.

1. Kartoita aloitushetken tilanne

Selvitä kuntasi ruokahävikin lähteet ja mitä kaikkea kunnassa jo tehdään hävikkiruoan ja ruoka-avun piirissä.

  • Mitkä ovat merkittävimmät hävikkiä lahjoittavat yritykset, tukut, kaupat ja muut organisaatiot?
  • Entä mitkä säätiöt, järjestöt, seurakunnat tai muut toimijat saavat ja jakavat ruoka-apua?
  • Miten, milloin, missä ja kenelle ruoka-apua jaetaan?
  • Mitä voidaan kunnassa vielä tehdä asian edistämiseksi?

2. Sitouta mukaan tärkeät toimijat

Ylimmän johdon sitoutuminen hävikkiruuan hyötykäyttöön on avainasemassa.

Varmista, että saat hankkeeseen mukaan kunnan johdon ja päättäjät, sosiaali- ja terveyspalveluiden tai asukaspalveluiden johdon, seurakunnan sosiaalitoimijat, kolmannen sektorin ruoka-avun jakajat ja hävikkiruokaa lahjoittavat organisaatiot.

Tavoitteet ja tahtotila asian edistämiseksi on hyvä tehdä kirjallisesti. Lisäksi tulee tehdä tarvittavat päätökset toiminnasta ja turvata myös taloudelliset resurssit.

3. Valitse koordinaattori

Hän tuntee toiminnan kokonaiskuvan ja toimii kontaktihenkilönä sekä jo mukana oleville, että uusille mukaan haluaville toimijoille – niin lahjoittajille kuin jakajillekin.

Koordinaattori vastaa myös viranomaisyhteistyöstä ja huolehtii viestinnästä. Koordinaattori voi alkuun vastata keskitetyn kuljetuslogistiikan piloteista hävikkiruoan lahjoittajien ja ruoka-avun jakajien välillä, mutta logistiikkaan on pian saatava ihan oma henkilöstönsä, esim. tukityöllistetyistä, vapaaehtoisista ja sille oma koordinaationsa.

4. Etsi parhaat käytännöt

Ota mallia toimivista ruoka-avun jakeluverkostoista, joita on omassa kunnassasi (esim. seurakunnan ruoka-apu tai iso ruoka-apujärjestö) tai muissa kunnissa (esim. hukatonvantaa.fi).

Mahdollista muilta oppiminen ja parhaiden käytäntöjen leviäminen esimerkiksi yhteisillä työpajoilla ja muulla jatkuvalla yhteydenpidolla verkoston kanssa, mutta tue monimuotoisuutta – kukin paikallinen ruoka-avun jakaja on oman asiakaskuntansa paras asiantuntija.

5. Huomioi verkoston odotukset ja tarpeet

Jotta saadaan toiminta pysyväksi tulee koko verkosto sitouttaa. Parhaiten tämä onnistuu takaamalla heille hyötyjä ja tukea omassa toiminnassaan. Kartoita toiveet ja tilanteet, keskustele ja keskusteluta, kerää palautetta ja toimi sen mukaan. Yhteisöllisesti, kunnioittavasti ja kuunnellen, mutta määrätietoisesti prosessia edistäen saatte kestävää muutosta aikaan.

6. Varmista logistiikan ja elintarviketurvallisuuden asiantuntemus

Keskitetyn hävikkilogistiikan hallinnassa tarvitset monenlaista osaamista – muun muassa reittisuunnittelua, kylmäkuljetusketjun hallitsemista ja elintarvikehygieniasäädösten tuntemista.

Kunnan terveystarkastajat sekä liikenne- ja palveluverkon asiantuntijat antavat neuvontaa ja heiltä löytyy myös tieto uusimmasta lainsäädännöstä. Jos hävikkilogistiikka tulee osaksi kaupungin toimintaa, kaupungin tila- ja varikkopalvelut auttavat autojen ja tilojen hankinnassa. Reittisuunnitteluun voi hyödyntää ilmaisia karttasovelluksia.

7. Rakenna infrastruktuuri

Varmista, että käytettävissäsi on kuljetus- ja säilytyskalusto, joka takaa elintarviketurvallisuuden, mukaan lukien katkeamattoman kylmäketjun. Kunnan terveystarkastaja osaa neuvoa, minkälaiset ratkaisut riittävät – pienen kunnan malli on erilainen kuin suuren.

8. Palkkaa riittävästi vakituista henkilökuntaa

Vapaaehtoisilla on merkittävä rooli ruoka-avun jakamisessa. Keskitetyn kuljetuslogistiikan (hävikin keruu lahjoittajilta ja jakelu ruoka-apua jakaville tahoille) edut saavutetaan kuitenkin vain pysyvällä organisaatiolla, jossa hävikin noutojen, kuljetusten ja jakelun toimintavarmuus on taattu esim. tukityöllistämisen avulla.

Hankintanäkökulma: Toimintatapojen ja hankintojen sosiaaliset ja kulttuuriset näkökulmat

Keskitetyllä logistiikalla ja optimoiduilla ajoreiteillä vähennetään ruuan ilmastovaikutuksia. Ruokapalvelujen hankinnoissa voidatan hyödyntää myös erilaisia kriteerejä, joissa huomioidaan esimerkiksi kuljetusten päästöt. Lisäksi ruokapalvelun hankinnassa voidaan lisätä vastuullisuutta mm. hävikin hyödyntämisen näkökulmasta. Oletko ajatellut, että hävikkiruuan hyödyntäminen voidaan hankkia myös palveluna.

Huomaa, että hävikkiruuan hyötykäytössä on pystytty yhdistämään ekologisten kestävien toimintatapojen lisäksi oivallisesti myös sosiaalinen, kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys. Ruokahävikin hyötykäytöllä voidaan kasvattaa myös hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.