Suomen kuntien metsän omistuksessa ja käytössä on paljon eroja. Kuntien omistamien metsien määrästä ei ole tuoreita tilastoja, mutta kuntien omistuksessa oli vuonna 2013 noin 430 117 hehtaaria metsiä. Lähes jokainen kunta (98 %) on metsänomistaja. Kuntien omistama metsäala jakaantuu hyvin erisuuruisesti kuntien kesken. Yli 1 000 hehtaarin metsäomaisuus on 125 kunnalla ja yli 3 000 hehtaarin 32 kunnalla. Suurimmat metsänomistajat ovat Oulu (21 366 ha), Kuopio (12 744 ha) ja Helsinki (9 926 ha) (Tilastokeskus, kuntien ja kuntayhtymien talous ja toiminta 2013).
Valtaosa kuntien metsistä on talous- tai virkistyskäytössä. Kuntien metsien käyttö jakautuu yleisyysjärjestyksessä talousmetsiin (ka. 51,05%), virkistysmetsiin (ka. 42,03%) ja suojelumetsiin (ka. 7,68%) (Kokonaiskestävä kuntametsä -hanke kysely 2020). Metsien käytön luokittelussa kunnat ovat käyttäneet apuna vuonna 2007 julkaistua Viherympäristöliiton Viheralueiden hoitoluokittelua. Viherympäristöliitto päivitti Viheralueiden hoitoluokituksen vuonna 2020 RAMS2020 kunnossapitoluokitukseksi, joka korvaa vuonna 2007 julkaistun Viheralueiden hoitoluokituksen.
Kuntien metsäsuunnitelmat ovat entistä monitavoitteisempia
Kuntien kaikki metsäsuunnittelu on enemmän tai vähemmän monitavoitteista, mutta perinteisesti taloudellisilla tuottotavoitteilla on ollut suurin painoarvo suunnittelussa. Nykyään metsäsuunnittelussa pyritään yhä enemmän yhdistämään erilaisia tavoitteita, kuten virkistyskäyttö-, luonnon monimuotoisuus-, ravinnekierto- ja ilmastotavoitteita. Uusimmat tavoitteet, joita kunnat ovat asettaneet metsilleen, liittyvät hiilineutraaliuteen ja vesiensuojeluun. Kuntien metsätoimijoille keväällä 2020 suunnatun kyselyn perusteella 74 % (ka.) kuntien metsistä toteuttaa kahta tai useampaa tavoitetta saman aikaisesti.
Taloudelliset tavoitteet ovat muita tavoitteita helpommin muutettavissa numeeriseen muotoon, ja helposti huomioitavissa metsäsuunnitelman laadinnassa, kun taas muiden tavoitteiden osalta tarvitaan vielä lisää tietoa tavoitteiden mittareista ja toteutuksen seurannasta.
Kuntalaisten osallistaminen kuntametsien käytön ja hoidon suunnittelussa
Kuntametsien vuorovaikutuksellisessa suunnittelussa avoimen paikkatiedon saatavuus ja kuntalaisten osallistaminen suunnittelutyöhön ovat olleet keskeisiä tekijöitä. Osallistamiskeinoja on tutkittu viime vuosina ja etenkin osallistaminen suunnittelutyön alkuvaiheessa on huomattu entistä tärkeämmäksi. Avoin paikkatieto kuntien metsistä auttaa kuntalaisia hyödyntämään metsien virkistysmahdollisuuksia ja osallistumaan päätöksentekoon.
Kuntien metsätoimijoille keväällä 2020 suunnattuun kyselyyn vastanneista kunnista vain 8 %:lla oli kaikki metsäsuunnitelmat luettavissa kunnan verkkosivuilla. Strategiatason ohjelma oli luettavissa joka kolmannen kunnan verkkosivuilla.
Askeleita kohti kokonaiskestävää kuntametsää
Metsien käytön strategisten tavoitteiden asettaminen kunnassa ja niitä toteuttava strategiatason suunnitelma auttaa kuntien metsien käytön suunnittelua pitkällä tähtäimellä ja helpottaa eri tavoitteiden huomioonottamista. Maaseudun INFRA -verkoston, Kuntaliiton, Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja Tapio Oy:n vuonna 2020 toteuttamassa Kokonaiskestävä kuntametsä -hankkeen nykytilakartoituksessa nousi esiin, että kuntien asiantuntijat kaipaavat valtakunnallisia suuntaviivoja metsien käyttöön, hoitoon ja seurantaan. Valtakunnalliset suuntaviivat tukisivat päätöksentekoa ja helpottaisivat kuntien keskinäistä vertailua. Keskeisessä roolissa kokonaiskestävien kuntametsien saavuttamisessa ovat myös kunnan riittävät resurssit ja kuntapäättäjille käyttökelpoinen tieto eri tavoitteiden vaikutuksista toisiinsa. Tärkeää olisi lisäksi kuntakoosta riippumatta keskittyä kunnan sisäiseen ja ulkoiseen yhteistyöhön ja tiedon jakamiseen.
Lisätietoa
