Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankkiminen ostopalveluina

​Kuntien sosiaali- ja terveystoimi on kuntien järjestämisvastuulla. Kunta voi päättää ostaa palvelut oman organisaationsa ulkopuolisilta palveluntuottajilta, kun se ei tuota niitä omana työnään. Tässä kirjeessä kuvataan palvelujen ostoprosessia. Menettely päättyy kirjallisen sopimuksen laatimiseen kunnan ja itsenäisen yrittäjän kesken. Tässä esitetyt menettelytavat ovat soveltuvin osin noudatettavissa muitakin palveluja ostettaessa.

Kuntien ostaessa palveluja on noudatettava lakia julkisista hankinnoista (1505/92), kuntien omia hankintaohjeita ja myös kilpailunrajoituslakia (480/92). Lait edellyttävät kilpailuttamista sekä avoimuutta ja tasapuolisuutta tarjouksentekijöitä kohtaan.

Oheiset menettelytapaohjeet pyrkivät turvaamaan menettelyn lainmukaisuuden, mutta myös palveluntarjoajan asianmukaisen kohtelun. Kunnalla tulee olla yhteyshenkilö tai nimetty taho, jonka puoleen sopijaosapuoli tai muukin palveluntarjoaja voi tarvittaessa kääntyä.

Tämän yleiskirjeen liitteenä on esimerkinomaisesti kuvattu lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvien puheterapiapalveluiden ostosopimusmalli itsenäiseltä yrittäjältä, laillistetulta puheterapeutilta.

Lisätietoja: 
Matti Laiho p. 771 2374, Tapio Räty, p. 771 2226, Salme Sauvonsaari, p. 771 2457

LIITTEET 
Ostosopimusmalli

TIEDOKSI: 
Terveyskeskusta ylläpitäville kaupungeille, kunnille ja kansanterveystyön kuntayhtymille

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen hankkiminen ostopalveluina

Kuntien ostaessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kunnan organisaation ulkopuolelta palvelut on kilpailutettava siten kuin julkisia hankintoja koskevassa laissa säädetään. Kilpailuttamisvelvoite on riippumaton siitä, onko kyse lakisääteisistä palveluista, joiden järjestämisvastuu kuuluu kunnalle, vai vapaaehtoisesta kunnan toimialaan kuuluvasta tehtävästä, jonka se on päättänyt tilata oman organisaation ulkopuolelta. Siten seuraavassa kuvattuja periaatteita on noudatettava esim. lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita ostettaessa, mutta myös muiden palveluiden hankinnassa (mm. päivähoito, kodinhoito ja tukipalvelut).

Tämän yleiskirjeen liitteenä on esimerkkinä puheterapiaa koskeva ostosopimusmalli. Kuntaliitossa on käynnistymässä kartoitus sosiaali- ja terveydenhuollon mahdollisista muistakin sopimusmallitarpeista.

Ostopalvelusta tehtävä sopimus

Yksityisen palveluntuottajan ja kunnan kesken tehdään kulloinkin sopimus, jossa palvelun järjestämisen ehdot, laajuus ja kesto ja yksityiselle palveluntuottajalle maksettavat korvaukset määritellään. Näiden tulisi käydä ilmi jo kunnan laatimasta tarjouspyynnöstä, vaikkakin mm. hinnat täsmentyvät neuvotteluissa.

Ostettavien palveluiden tulee vastata kunnallisilta palveluilta edellytettyä laatutasoa. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (554/94) määrittelee sen henkilöstön ammatilliset vaatimukset, joilta terveydenhuollon palveluja voidaan tilata. Terveydenhuollon oikeusturvakeskus merkitsee kyseiset ammatinharjoittajat keskusrekisteriinsä ja toimii myös valvovana viranomaisena. Sosiaalitoimen henkilöstön kelpoisuudesta on säädetty sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetussa asetuksessa (804/92).

Kunta korvaa yksityiselle palveluntuottajalle vain osoittamiensa henkilöiden käyttämät palvelut. Palveluntuottajan kanssa tehtävän puitesopimuksen perusteella kulloinkin annettavien palvelujen tulee perustua toimivaltaisen viranomaisen nimenomaiseen päätökseen (maksusitoumus). Myyjän, palveluntuottajan on voitava varmistua siitä, että annettu maksusitoumus sitoo kuntaa ja kunnassa on varauduttava antamaan hänelle siitä viivytyksettä asianmukainen tieto. Palvelun antamiseen tulee ryhtyä vasta kun maksusitoumuksen tai muun osoituksen olemassaolosta on varmuus.

Mainittuja periaatteita on noudatettava muilta kuin em. laeista ilmenevin osin, vaikkei kyse olisi varsinaisista terveyden- tai sosiaalihuollon ammattihenkilöstön tai erityistä maksusitoumusta edellyttävistä palveluista.

Ostopalvelusopimusta laadittaessa on pidettävä huoli mm. siitä, että siitä selkeästi ilmenee palveluntuottajan asema itsenäisenä yrittäjänä ja että kysymyksessä ei ole työsopimussuhde kuntaan. Itsenäisellä yrittäjällä on mahdollisuudet solmia sopimuksia myös muiden palveluntarvitsijoiden kanssa. Hänen tulee voida osoittaa, että hänet on säädetyin tavoin merkitty ennakkoperintärekisteriin, jolloin hän on velvollinen huolehtimaan itse veroistaan, vakuutus-, työttömyys- ja eläketurvastaan. Häneen ei miltään osin sovelleta työ- tai virkaehtosopimusten, vuosilomalain tai työaikalain säännöksiä ja määräyksiä. Ostopalvelusopimukseen on liitettävä ns. palautuslauseke siltä varalta, että palveluntuottajan kaikesta huolimatta tulkittaisiin olevan työsuhteessa.

Kuntien on sisäisillä ohjeillaan ja määräyksillään huolehdittava siitä, että sopimuksessa voidaan mainita yhteyshenkilöksi palveluista vastaava viranomainen, jonka puoleen palveluntuottaja voi kääntyä kaikissa sopimusta koskevissa asioissa. Kenen tahansa palveluntuottajan tulee voida kääntyä yhteyshenkilön puoleen selvittäessään mahdollisuuksiaan tarjota palveluita kunnalle. Tehtyjen sopimusten osalta kunnan tulee valvoa, että palvelut vastaavat sopimuksen ehtoja. Jos palvelun keskeytyksiä tai sopimushäiriöitä ilmenee, yhteyshenkilö on oikeutettu kunnan edustajana ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin kuten päättämään, miten keskeytynyttä palvelua jatketaan.

Ostopalvelusopimusten kilpailuttaminen

Palveluiden oston on tapahduttava järjestämällä tarkoituksenmukaisin määräajoin tarjouskilpailu siten kuin laissa julkisista hankinnoista säädetään (1505/92) ja kunnan hankintaohjeissa määrätään. Hankintalakia ei sovelleta otettaessa henkilöitä työsuhteeseen. Lisäksi kilpailunrajoituslainsäädäntö (480/92) on otettava huomioon.

Hinnoittelusuositusten antaminen on kilpailunrajoituslain mukaan kiellettyä. Kunnat tai kuntien yhteenliittymät eivät yleensä saa antaa hinnoittelusuosituksia, eivätkä palveluntuottajien etujärjestöt milloinkaan. Kilpailunrajoituslaki on yleislaki, jota on noudatettava, ellei erikseen toisin ole säädetty. Erityislailla on säädetty mm. vaikeavammaisten tulkkauspalveluista ja esim. sopeutumisvalmennuksesta. Kilpailunrajoituslaki ei koske tällaisten palvelujen ostajaa. Siten julkisyhteisöillä on mahdollisuus määritellä se hintataso, jolla tulkkaus- tai muita erityislakiin perustuvia palveluja kunnissa ostetaan ja myös julkaista tämä suositus. Menetelmä on perusteltavissa myös sen vuoksi, että näiden palvelujen hintakilpailu saattaisi heikentää hoidon laatutasoa.

Yksityisiltä palveluntuottajilta ostettavien palvelujen hinta ei ylittäne sitä noin 1,3 miljoonan markan kynnysarvoa, joka on edellytyksenä palveluhankinta-asetuksen (243/95) soveltamiselle. Kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa on tiukasti säädellyt menettelytavat. Jos ostopalvelusopimus on tarkoitettu toistaiseksi voimassaolevaksi, arvio sen kokonaishinnasta suoritetaan palvelun kuukausittaisen arvonlisäverottoman arvon mukaan kerrottuna 48:lla. Em. asetukseen sisältyvät liitteet A ja B, joista selviää mm., mitkä palvelut edellyttävät hankintaa avoimella menettelyllä ja miltä osin riittää kevyempi tapa tarjouspyynnöistä tiedottamiseksi.

Vaikka kynnysarvon ylittävät hankinnat vaativat säännönmukaisesti avointa menettelyä, eli ilmoitusta tarjouskilpailusta Viralliseen lehteen ja sen kautta Euroopan alueelle, ei liitteen B mukaisista palveluista, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, tarvitse tehdä em. ilmoitusta. Kuitenkin palveluhankinta on riittävän avoimesti eli laajasti kilpailutettava. Vasta menettelyn päätyttyä, kun sopimukset on laadittu, näistä tehdään jälki-ilmoitus 48 päivän kuluessa Viralliseen lehteen siten kuin kynnysarvojen ylittävistä hankinnoista ko. asetuksen 21 ja 24 §:ssä edellytetään.

Hankintalain mukaan kunnan on jo tarjouspyynnössään ilmoitettava erityislaatuisten palveluiden osalta, että hankinta suoritetaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella (hankintalain 7 §) ja määriteltävä tärkeysjärjestyksessä valintaperusteet kuten hinta, maksuehto, laatu, toimitusvarmuus ja kattava palvelu.

Tarjouspyynnössä voi olla esimerkiksi seuraava maininta: "Palveluntuottajia valittaessa kiinnitetään huomiota aikaisempiin kokemuksiin palveluntuottajan ja asiakkaan hoitosuhteista, hoitomatkojen pituuteen ja kokemuksiin yhteistyöstä." Kun palvelut on tarkoitettu hankkia itsenäiseltä yrittäjältä, voidaan tarjouspyyntöön lisätä maininta siitä, ettei palvelujen myyjä tule kuntaan työ- tai virkasuhteeseen.

Hankintayksiköllä on oikeus jättää huomiotta tarjous, joka ei ole tarjouspyynnön mukainen. Jollei asiaa voida ratkaista, voidaan käynnistää neuvottelut tarjouksentekijöiden kanssa. Tasapuolisuutta ja syrjimättömyyttä tarjoajien kesken on noudatettava.

Kunta voi esim. vuosittain järjestettävällä tarjouskilpailulla määritellä tarvittavat palvelut, laatutason, hinnan jne. Kun palveluja saman tarjouskilpailun perustella tilataan suurelta joukolta yrittäjiä, tarjouskilpailun järjestämisellä ja saatujen tarjousten vertailulla selviävät yhdenmukaiset ehdot, joilla kunta sovittuaan siitä kunkin palveluntarjoajan kanssa tilaa palveluita. Näillä ehdoilla kunnalla on mahdollisuus sopimuskauden kuluessa tarvittaessa tilata palveluita myös niiltä yrittäjiltä, joilla ei ole ollut tilaisuutta osallistua tarjouskilpailuun.

Tarjouksen hyväksymisen vaiheista

Tarjoajien valinta tapahtuu kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa tarkistetaan tarjouksentekijöiden "toimitusvarmuus". Toisessa vaiheessa valitaan toimitusvarmojen tarjoajien keskuudesta kulloinkin kysymykseen tulevat palveluntuottajat.

Ensimmäisessä vaiheessa tutkitaan mm, ovatko tarjoajat luotettavia siten, että itsenäinen yrittäjä on merkitty ennakkoperintärekisteriin ja että verot ja muut julkiset maksut on suoritettu. Myös se, miten aikaisemmat tehtävät on hoidettu, arvioidaan tässä vaiheessa. Toisessa vaiheessa valitaan se tai ne yrittäjät, joiden kanssa sopimus tehdään.

Neuvottelumenettelystä

Neuvottelumenettelyllä tarkoitetaan hankintaprosessia, jossa hankintapäätös tehdään erityisen hankintaan tähtäävän neuvottelun jälkeen. Kynnysarvot alittavissa hankinnoissa tätä menettelyä käytetään silloin, kun kaikkia hankinnan ehtoja ei ole voitu määritellä tarjouspyynnössä ts. kun hankinta on "teknisesti vaikea tai kun avoimella tai rajoitetulla menettelyllä ei ole saatu suoraan hyväksymiskelpoisia tarjouksia."

Kun palveluita on saman tarjouspyynnön nojalla tarkoitus hankkia useammalta palveluntuottajalta koko sopimuskaudeksi, kuten mm. lääkinnällisen kuntoutuksen palveluiden suhteen usein on tarkoituksenmukaista, on paikallaan käyttää neuvottelumenettelyä, jotta tarjoajien tasapuolisen kohtelun vaatimus turvataan.

Neuvottelumenettelyssä tarjouksentekijöiden kanssa käytyjen hinta- toimitus- ym. neuvottelujen jälkeen valitaan toimittajat, joiden kanssa sopimus tehdään. Myös neuvottelumenettely edellyttää kilpailuttamista. Käytännössä ns. neuvoteltu sopimus voidaan lähettää tarjouksentekijöille hyväksyttäväksi, allekirjoitettavaksi ja palautettavaksi kunnan ilmoittamaan määräaikaan mennessä.

Neuvottelumenettely ei oikeuta poikkeamaan tarjolla olevien kilpailumahdollisuuksien käytöstä eikä saatujen tarjousten tasapuolisesta käsittelystä. Päätös neuvottelujen tarpeellisuudesta on tarvittaessa pystyttävä perustelemaan (Ks. Suomen Kuntaliiton "Yleiset hankintaohjeet 1995").

Poikkeuksellisen alhainen tarjous saadaan hylätä. Muita hylkäämisen syitä ovat mm. se, että tarjouksentekijä on toiminut lain tai hyvän tavan vastaisesti. Tarjouspyynnössä voidaan mainita mm. ettei myöhästyneitä tarjouksia oteta huomioon tai ettei sitoumuksetta tehtyjä tarjouksia käsitellä. Puutteellinen tarjous voidaan jättää käsittelemättä. Telekopiolla tehty tarjous on vahvistettava kirjeitse.

Sopimus

Kun päätös on tehty, tehdään kirjallinen sopimus, jossa kaikki sopimuksen ehdot, mutta myös irtisanomisen ja purkamisen perusteet tuodaan julki. Sopimuksen ehdot käyvät pitkälti ilmi jo tarjouspyynnön yhteydessä, vaikka hankinnan lopullinen sisältö ratkeaa vasta neuvottelujen jälkeen.

Jokaiselle tarjouskilpailuun osallistuneelle on annettava tiedoksi päätös hankinnasta sen jälkeen kun se on allekirjoitettu ja tarkastettu.

Hankintamenettelyjen jälkeen tehdään sopimus kunkin valitun palveluntuottajan kanssa. Sopimukseen on kirjattava täsmällisesti kaikki sopimusehdot. Osittain ne selviävät jo tarjouspyynnöstä, mutta keskeisiä ovat myös sopimusehdot häiriötilanteiden varalta eli irtisanomisen ja purkamisen perusteet ja myös varajärjestelmä, jos esim palveluntuottaja sairastuu. Kunta voi jo tarjouskilpailun yhteydessä tuoda julki puitesopimusmallin, jonka mukaan se edellyttää palveluita annettavan.

Tehty sopimus ei merkitse palvelussuhdetta kunnan kanssa eikä virka- tai työehtosopimuksia sovelleta. Sopijaosapuoli, itsenäinen yrittäjä ei ole työsuhteessa myöskään kuntoutettavaan.

Esimerkki:

Lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyvien palveluiden ostamisen perusteet

Velvollisuus lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämiseen

Kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä kuntien tulee järjestää asukkailleen sairaanhoitoon kuuluva lääkinnällinen kuntoutus siltä osin kuin sitä ei ole säädetty KELAn tehtäväksi. Lääkinnälliseen kuntoutukseen luetaan kuntouttavien hoitotoimenpiteiden lisäksi neuvonta, kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus, apuvälinehuolto sekä sopeutumisvalmennus- ja ohjaustoiminta ja muut näihin rinnastettavat toiminnat siten kuin asetuksella (605/91) tarkemmin säädetään, ks. Kansanterveyslain 66/72 14 §:n 1 mom. 2-k, 3 mom. Kuntoutuspalveluja annetaan kunnan harkinnan mukaan. Siten yksityisellä kansalaisella ei ole ns. subjektiivista oikeutta palvelujen saamiseen. Päätöksen palveluista tekee aina kunnan toimivaltainen viranomainen.

Lääkinnällistä kuntoutusta toteutetaan kunnassa määrärahojen puitteissa. Järjestäessään kuntoutuspalveluja kunta päättää mitä palveluja se tuottaa itse ja mitä palveluja se hankkii ostopalveluina, freelance-yrittäjiltä tai yrityksiltä (yksityinen palveluntuottaja), ks. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta 733/92, STVOL 4 §

Esimerkkinä lääkinnällisestä kuntoutuksesta esitetään tässä puheterapiapalvelun ostamismenettely. Puheterapiapalvelu on terveydenhuollon piiriin kuuluva lääkinnällinen tehtävä, joka toimeenpannaan terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Kunta voi järjestää puheterapiaa myös kouluissa, päivähoitotoimessa jne. laatimalla kulloinkin kokonaissuunnitelma siitä, ketkä hoitoa tarvitsevat ja miten ja missä kuntoutusta annetaan. Suunnitelmien tekemisessä saattaa olla mukana kunnan palveluksessa oleva puheterapeutti. Myös yksityiseltä palveluntuottajalta voidaan ostaa ko. suunnittelupalvelua.

Liitteenä on kunnan ja itsenäisen yrittäjän välinen ostosopimusmalli. Siinä on esimerkinomaisesti kuvattu sopimus puheterapiapalveluista. Mallista ilmenevien periaatteiden mukaan on tehtävissä muitakin lääkinnällistä kuntoutusta koskevia ja muitakin ostopalvelusopimuksia. Mallia ei sovelleta otettaessa henkilöitä palvelussuhteeseen.

SUOMEN KUNTALIITTO

Berndt Långvik
Johtaja 

Kari Prättälä
Lakiasiain päällikkö

LIITE

OSTOPALVELUSOPIMUS PUHETERAPIAPALVELUISTA

1. SOPIJAOSAPUOLET

OSTAJA: Kunta/kuntayhtymä

Yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero

MYYJÄ:

Nimi:

Yhteystiedot: osoite ja puhelinnumero

Laillistaminen:

KUNNAN/KUNTAYHTYMÄN YHTEYSHENKILÖ:

Yhteyshenkilön nimi ja virka-asema (tai muu yksilöinti)

(Yhteystiedot, jos poikkeavat yllämainitusta)

2. SOPIMUKSEN SISÄLTÄMÄT PALVELUT

Tämän sopimuksen piiriin kuuluu seuraavia lääkinnällisen kuntoutuksen puheterapiapalveluja sen mukaan kuin sopimuskaudella annetuista maksusitoumuksista erikseen ilmenee (tarpeeton yliviivataan):

yksilöpuheterapia

ryhmäpuheterapia

perheitten, hoitoyhteisöjen, koulujen tms. konsultointi

kuntoutussuunnitelman laatimiseen osallistuminen/muut kuntoutusneuvottelut/lausunnot

kommunikaatioapuvälineiden valmistus

asiakkaan luona toteutettava kuntoutus

muu, mikä? ___________

3. SOPIMUKSEN TARKOITUS

Tällä sopimuksella sovitaan yllämainittujen, voimassaoleviin maksusitoumuksiin perustuvien puheterapiapalveluiden ostamisesta ja myymisestä jäljempänä määritellyin ehdoin (puitesopimus).

4. SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA

Sopimus on voimassa _________ alkaen enintään _______ saakka.

Sopimuksen voimassaoloaikana molemmilla osapuolilla on mahdollisuus irtisanoa sopimus. Irtisanomisaika on molemmin puolin 30 päivää irtisanomispäivästä.

5. PALVELUN SISÄLTÖ JA LAATU

5.1. Myyjä sitoutuu noudattamaan palveluita antaessaan asiakaskohtaista kuntoutussuunnitelmaa ja kuntoutuspäätöstä (maksusitoumus) sekä tätä sopimusta.

5.2. Myyjä sitoutuu niinikään ylläpitämään sovittua, kuntoutussuunnitelman mukaista hoidon laatutasoa. Lisäksi myyjä sitoutuu valvomaan palvelujensa laatua ja huolehtimaan niiden ajantasaisuudesta sekä antamaan tästä toiminnasta pyydettäessä selvityksen ostajalle.

5.3. Myyjä sitoutuu laatimaan potilasasiakirjat hänelle osoitetuista henkilöistä siten kuin potilasasiakirjojen laatimisesta on erikseen säädetty tai määrätty. Ostajalla on oikeus tutustua laadittuihin asiakirjoihin kuntoutussuunnitelman tai maksusitoumuksen edellyttämässä laajuudessa ellei salassapitosäännöksistä muuta johdu.

6. MYYJÄN VELVOITTEET ITSENÄISENÄ YRITTÄJÄNÄ

Ostaja voi ostaa vastaavia palveluja myös muilta laillistetuilta puheterapeuteilta. Myös myyjä voi myydä puheterapiapalveluja toisille ostajatahoille niiden kanssa tehtävien ostopalvelusopimusten mukaisesti.

6.1. (Ve 1) Myyjä on itsenäinen yrittäjä ja vastaa siten itse veroistaan ja muista julkisoikeudellisista maksuistaan sekä vakuutuksistaan. Myyjä on esittänyt ostajalle ennakkoperintärekisteriotteensa.

(Ve 2) Myyjä on puheterapiapalveluita tarjoava yritys, jolla on palveluksessaan laillistettuja puheterapeutteja. Yritys vastaa itse veroista ja muista julkisoikeudellisista maksuista sekä vakuutuksista.

6.2. Tällä sopimuksella annettavan puheterapiapalvelun antaa aina puheterapeutti henkilökohtaisesti itse. Hänen velvollisuuteen on viipymättä ilmoittaa ostajalle, milloin palveluntuottamiseen ilmaantuu sellainen keskeytys tai este, jolla on merkitystä kuntoutuksen asianmukaisen toteuttamisen kannalta (äitiysloma, sairausloma tms.)

(Ve: Yritys osoittaa maksusitoumuksen perusteella palveluksessaan olevan laillistetun puheterapeutin, joka huolehtii asiakaskohtaisesta maksusitoumuksesta aina henkilökohtaisesti. Jos hänen palveluntuottamisensa ilmaantuu sellainen keskeytys tai este, jolla on merkitystä kuntoutuksen asianmukaisen toteuttamisen kannalta, yritys osoittaa hänen sijaansa palveluksessaan olevan toisen laillistetun puheterapeutin, joka viipymättä voi jatkaa kuntoutusta entisin ehdoin. Puheterapeutin vaihtumisesta on viivytyksettä ilmoitettava ostajan yhteyshenkilölle.)

7. PALVELUJEN LASKUTUSPERUSTEET JA HINNOITTELU

Ostaja suorittaa korvaukset puheterapiapalveluista laskun perusteella, josta tulee käydä ilmi maksusitoumuksen numero. Laskussa tulee eritellä hoitokerrat potilaskohtaisesti. Edellytyksenä laskun maksamiselle ilman ennakonpidätystä on, että myyjä on toimittanut ostajalle tiedon kuulumisestaan ennakkoperintärekisteriin.

Ostajan tulee tehdä laskuja koskevat huomautukset ____ pv:n kuluessa siitä, kun hän on saanut tietoonsa laskun perusteet.

Korvausta palveluista suoritetaan laskun perusteella seuraavasti:

Puheterapia hoitolaitoksessa ___ mk/30 min, ____ mk/45 min, ___ mk 60 min, ____ mk/90 min.

Puheterapia kotikäyntinä: em. taksat + xx %.

Kotikäyntilisä sisältää korvauksen kotona tai muissa erityisolosuhteissa annetusta hoidosta sekä matkaan käytetystä ajasta. Ajat sisältävät myös tarvittavan esivalmisteluun kuluvan ajan.

Mikäli samalla koti-, koulu-, tai päiväkotikäynnillä hoidetaan useampaa asiakasta, maksetaan em. kotikäyntilisä vain yhdestä asiakkaasta.

7.2. Myyjä huolehtii itse tarvittavan terapiamateriaalin ja laitteiden valmistamisesta tai hankkimisesta sekä niiden korjaus- ja huoltokuluista.

7.3. Em. hintoihin sisältyy yksi hoitopalaute ja yksi osallistumiskerta hoidosta vastaavan tahon pyynnöstä kuntoutussuunnitelmakokoukseen.

7.4. Laillistetun puheterapeutin antama puheterapia on arvonlisäverotonta toimintaa, koska se kuuluu lakiin perustuvaan terveydenhuoltoon (AVL 1.6.1994).

8. LASKUTUS

Myyjä laskuttaa ostajaa enintään kerran kuukaudessa. Maksuehto: 30 pv. netto. Maksun viivästyessä ostaja suorittaa sille korkolain mukaista viivästyskorkoa eräpäivästä maksupäivään.

Asiakkaalle hoito on maksutonta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen mukaisesti.

Kirjallinen hoitopalaute on annettava viivytyksettä ja viimeistään viimeisen laskun yhteydessä.

Vaihtoehto,

"Asiakkaalta perittävät maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain mukaisesti. Mahdolliset maksut perii ostaja." Vrt. 5.2. Vrt. myös Julkisuuslakiehdotus."

9. KUNTOUTUKSEN ALOITTAMINEN

Puheterapeutti aloittaa kuntoutuksen vasta kun kopio maksusitoumuksesta on saapunut hänelle.

Maksusitoumuksesta on käytävä täsmällisesti ilmi, mitä palveluja myyjältä kulloinkin tilataan.

10. PALAUTUSLAUSEKE:

Jos ostajan ja myyjän sopimussuhde tulkitaan vastoin tätä sopimusta myyjän yrittäjätoiminnan asemasta työsopimussuhteeksi, myyjä palauttaa ostajalle tämän sopimuksen perusteella maksettuihin palkkioihin sisältyneet

1) ostajan suoritettavaksi määrätyt ennakonpidätykset siltä osin kuin myyjällä on lakisääteinen oikeus saada palautus maksamistaan ennakoista ja

2) yrittäjän sosiaaliturvan osuutena lakisääteisen yrittäjäeläkemaksun siltä osin kuin myyjällä on oikeus sada palautus maksamistaan eläkemaksuista sekä lomapalkan, lomakorvauksen ja lomarahan siihen määrään saakka, jotka ostaja joutuu työsuhteen perusteella myyjälle maksamaan.

11. MUUT SOPIMUSEHDOT

(Seuraava kohta edellyttää kunnissa periaatetasoista ratkaisua, koska kysymyksessä on "harkinnanvarainen riskin jakaminen"):

11.1. Peruuntuneiden hoitokertojen korvaaminen:

Jos potilas/huoltaja jättää toistuvasti hoitokertoja käyttämättä ja etukäteen peruuttamatta puheterapeutille, eikä menettely osoittaudu hyväksyttävästä syystä johtuneeksi, myyjä voi ottaa laskuun 50 % hoitokerran hinnasta, kuitenkin enintään kaksi kertaa asiakasta kohden erittelemällä ne selkeästi näkyville. Ellei ostaja reklamoi tästä maksuperusteesta 30 päivän kuluessa laskusta tiedon saatuaan, ostaja on velvollinen maksamaan laskun myös tältä osin.

11.2. Sopimuksen purkautuminen.

Jos tätä sopimusta jommankumman osapuolen toimesta olennaisesti rikotaan, sopimus purkautuu ilman irtisanomista välittömästi ja voi aiheuttaa vahingonkorvausvelvollisuuden sille, joka on rikkonut sopimusta.

Jos myyjä ei enää voi jatkaa palvelun antamista, sopimus purkautuu, ellei esteen heti voida todeta olevan tilapäinen ja sellainen, ettei se estä tämän sopimuksen asianmukaista täyttämistä.

Mikäli yksittäiseen maksusitoumukseen perustuva hoito käy kohtuuttoman vaikeaksi asiakkaasta tai hänen edustajastaan johtuvista muista kuin hyväksyttävistä syistä ja siitä on haittaa hoidon onnistumiselle, puheterapeutti voi päättää hoidon lopettamisesta neuvoteltuaan ensin asiasta ostajan kanssa. Yksinomaan tällaiseen sopijapuolista riippumattomaan tilanteeseen perustuva hoidon keskeyttäminen ei aiheuta tämän sopimuksen purkautumista.

11.3. Tämän sopimuksen muutoksista on sovittava erikseen kirjallisesti.

11.4. Mahdollisten erimielisyyksien ratkaiseminen

Osapuolet pyrkivät ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin ratkaisemaan mahdolliset erimielisyytensä. Ellei yksimielisyyteen päästä, asia voidaan viedä paikallisen käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

Tämä sopimus on allekirjoitettu kahtena yhtäpitävänä kappaleena, yksi kummallekin sopijaosapuolelle.

________________________:ssa ___ kuun ___ p:nä 199__.

________________________     __________________________

Ostaja Laillistettu puheterapeutti

(tai yritys)