Yleiskirje 44/97, Maija Strandström 18.12.1997

Suomen Kuntaliiton suositus kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvauksista vuonna 1998

Suomen Kuntaliitto lähettää oheisena suosituksen kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvauksista vuodelle 1998.

Liitto on neuvotellut asiasta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kunta-alan Unioni ry:n kanssa.

Kustannuskorvausten tarkistamisessa käytetään kuluttajahintaindeksiä ja sen alaindeksiä 0 Ravinto. Oletuksena vuoden 1998 kehityksestä on kustannusten nousu kahdella prosenttiyksiköllä. Kustannuskorvausten markkamääräisiä suosituksia on korotettu. Muita sisällöllisiä muutoksia suositukseen ei ole tehty.

Lisätiedot: 
Maija Strandström, puh. (09) 771 2306, 
Leena Meisalo, puh. (09) 771 2263

Kunnallinen työmarkkinalaitos: 
Marja Tast, puh. (09) 771 2572

SUOMEN KUNTALIITTO

Berndt Långvik
johtaja

Tuula Taskula
sosiaali- ja terveystoimen päällikkö

 

Kunnallisen perhepäivähoidon kustannuskorvaus

Omassa kodissaan työskentelevälle kunnalliselle perhepäivähoitajalle korvataan lapsen hoidosta aiheutuneet välittömät kustannukset Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen perhepäivähoitajia koskevan liitteen 30 §:n mukaan Suomen Kuntaliiton kulloinkin voimassa olevan perhepäivähoidon kustannuskorvauksia koskevan suosituksen perusteella.

Tässä suosituksessa mainittuja kustannuskorvauksia myöhemmin tarkistettaessa käytetään perusteena elintarvikekustannusten osalta kuluttajahintaindeksin ravintoryhmän alaindeksin ja muiden kustannusten osalta kuluttajahintaindeksin muutosta. Suositusta tarkistetaan kalenterivuosittain käyttäen laskennan perusteena viimeisimpiä käytettävissä olevia indeksejä ja suositusvuoden arvioitua ao. kustannusten muutosta.

Kulukorvaus on voimassa olevan lainsäädännön mukaan perhepäivähoitajan veronalaista ansiotuloa, koska sitä ei ole tuloverolaissa säädetty verovapaaksi tuloksi. Maksetut kulukorvaukset on verotuskäytännössä vähennetty muun selvityksen puuttuessa tulon hankkimisesta aiheutuneina kuluina ilman tositteita, mikäli ne perustuvat työehtosopimuksessa mainittuun kuntien keskusjärjestöjen suositukseen. Palkansaaja saa vähentää tulonhankkimiskulut vain siltä osin kuin kulut ylittävät tuloverolain 95 §:ssä säädetyn tulonhankkimisvähennyksen määrän (vuonna 1995 ja 1996 3 % palkkatulon määrästä kuitenkin enintään 1 500 mk). Mikäli maksettu kulukorvaus ylittää suosituksen mukaisen korvauksen tai kustannukset ylittävät suosituksen mukaisen maksetun kulukorvauksen, vähennetään tulon hankkimisesta aiheutuneet kulut esitetyn selvityksen perusteella.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään (KHO 1983-B-II-569) todennut, ettei perhepäivähoitajan tuloista kustannuskorvauksen lisäksi voi tehdä tulo- ja varallisuusverolain 28 §:ssä tarkoitettua tulonhankkimisvähennystä.

Suomen Kuntaliitto suosittelee neuvoteltuaan asiasta Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja Kunta-alan Unioni ry:n kanssa, että kunnallisessa perhepäivähoidossa suoritetaan ajalla 1.1. - 31.12.1998 omassa kodissaan työskenteleville perhepäivähoitajille seuraavien yksikköhintojen pohjalta laskettuja kustannuskorvauksia. Korvausten on tarkoitus kattaa hoidosta hoitajalle aiheutuvat todelliset kustannukset. 

alle kouluikäinen/koululainen​
aamiainen tai välipala tai iltapala​ mk 3.10 / 4.00​
lounas tai päivällinen​ mk 7.20 / 9.40​
muu kustannus, mk/päivä​ 7.90 / 7.90​

 

Muun kustannuksen osuus muussa kuin kokopäiväisessä hoidossa lasketaan suhteutettuna päivittäisen hoitoajan ajoittumiseen ja pituuteen.

Muu perhepäivähoito

Järjestettäessä perhepäivähoitoa saman perheen lapsille heidän omassa kodissaan ei kustannuskorvausta lasten päivähoitolain (1119/85) 2 b §:n mukaisesti suoriteta.

Hoitajan ruokailusta lapsen kotona tapahtuvassa hoidossa sopivat joko lapsen vanhemmat ja hoitaja tai kunta, vanhemmat ja hoitaja kussakin tapauksessa erikseen.

Ryhmäperhepäivähoidossa ei kustannuskorvauksia suoriteta silloin, kun kunta hankkii toimintaa varten ravinto- ja muut tarvikkeet.

Päivähoidossa tarjottavat ateriat

Lapselle on päivähoitolain 2 b §:n mukaan järjestettävä hoitopaikassa tarpeellinen ravinto. Kunnan tulee määritellä hoitosuhteen alkaessa hoitosopimuksessa lapselle päivähoidossa tarjottavat ateriat. Lapselle tarjottavien aterioiden määrä riippuu lapsen hoitoajoista. Hoitosopimuksen muutos saattaa edellyttää myös aterioiden määrän tarkistamista.

Kustannuskorvaus hoidossa järjestettävästä tarpeellisesta ravinnosta muodostuu siten, että edellä mainituista yksikköhinnoista kootaan lapsen hoitoajan pituudesta ja ajoittumisesta riippuen korvaus niistä aterioista, jotka hoitosopimuksessa on todettu.

Koululaisten ravinnontarpeen on laskettu olevan keskimäärin 30 % suurempi verrattuna 4-vuotiaan lapsen ravinnon tarpeeseen. Tämä on otettu huomioon ravinnon osalta koululaisten päivähoidon kustannuskorvaussuosituksessa.

Erikoisruokavaliot

Erikoisruokavalio järjestetään lapselle terveydellisistä ja päivähoitolain 2 a §:stä johtuvista syistä. Hoitosopimuksessa määritellään erikoisruokavalioiden tarve ja toteuttaminen. Samalla arvioidaan, aiheuttaako erikoisruokavalio lisäkustannuksia hoidon järjestämisessä. Tavallisimpien erikoisruokavalioiden ollessa kysymyksessä lisätään siitä aiheutuvina kustannuksina enintään 30 % tavallisen ruokavalion aiheuttamiin kustannuksiin.

Kustannuksiltaan kalliiden ruokavalioiden, esim. keliakia tai usean eri sairauden aiheuttama erikoisruokavalio, osalta lisäkustannukset tulisi määritellä tapauskohtaisesti todellisten menojen mukaisina. Lisäkustannuksista tulee antaa verottajalle erillisselvitys. Tällöin ruokavalion tulee olla hoitavan lääkärin ja/tai ravitsemusasiantuntijan määrittelemä

Päivähoitolain 2 b §:n mukaan kustannuskorvaus ei koske kliinisiä ravintovalmisteita tai niihin verrattavia tuotteita (esim. äidinmaidonvalmiste tai lehmänmaitoa korvaavat valmisteet), jotka korvataan sairausvakuutuslain (364/63) 5 a §:n nojalla.

Muut kustannukset

Kustannuskorvaussuosituksen muita kustannuksia koskeva osuus sisältää korvauksen muista kuin ravintoaineista aiheutuvista tavanomaisista menoista kuten huoneiston käytöstä, sähköstä, vedestä, lämmöstä, askartelutarvikkeista, lapsen hoitoon liittyvistä puheluista yms. menoista.

Korvaus ei sisällä työvaatetusta eikä erityishankintoja, kuten huoneiston saneerausta esimerkiksi hoitolapsen allergisuuden vuoksi, kaksosten rattaiden, syöttötuolien ym. hankkimista tai muita vastaavia menoja.

Lapsen päivähoitoa on viime vuosina kehitetty siten, että perhepäivähoito ja päiväkodit toimivat yhdessä tukien ja täydentäen toistensa palveluja.

Kuntaliitto suosittelee, että

  • perhepäivähoidossa käytetään mahdollisuuksien mukaan päiväkotien kanssa yhteisiä toimintavälineitä ja/tai

  • kunta järjestää leikkivälineiden lainausta.

Kunta voi lisäksi järjestää päivähoitolain mukaisten kasvatustavoitteiden toteuttamiseksi kulttuuripalveluja ja muita lapsia kehittäviä osallistumismuotoja kuten retkiä, matkoja ja tutustumiskäyntejä. Näiden muiden toimintojen aiheuttamien kustannusten suorittamisesta tai korvaamisesta kunta päättää paikallisten olosuhteiden mukaan. ​

tags