Yleiskirje 8/97, 27.2.1997, Peruspalvelut/Liisa Salonen

Vaikeimmin kehitysvammaisten opetuksen järjestäminen

Kehitysvammaisten erityishuollosta annettua lakia (476/83) ja peruskoululakia (519/77) muutettiin 30.12.1996 annetuilla laeilla (1369 ja 1368/96). Muutetut lait tulevat voimaan 1.8.1997.

Kehitysvammaisten erityishuollosta annettua lakia muutettiin niin, että vaikeimmin kehitysvammaisten oppivelvollisuusikäisten lasten opetus siirrettiin kehitysvammaisten erityishuollon tehtävistä opetushallinnon alaisen peruskoulun tehtäväksi.

Vaikeimmin kehitysvammaisten lasten opetuksen järjestämisestä päättää oppilaan asuinkunta. Erityishuoltopiirin kuntayhtymän opetusyksikkö voidaan opetusministeriön päätöksellä siirtää kuntayhtymän ylläpitämäksi peruskoululain 82 a §:ssä tarkoitetuksi peruskoulua vastaavaa opetusta antavaksi kouluksi.

Edellä mainittujen lakien muutokset vaikuttavat niin, että vaikeimmin kehitysvammaisten lasten opetus ei ole enää 1.8.1997 erityishuoltopiirin lakisääteinen tehtävä. Mikäli jäsenkunnat tai osa niistä haluavat, että kuntayhtymän opetusyksikkö 1.8.1997 alkaen toimii kuntayhtymän ylläpitämänä peruskoulua vastaavaa opetusta antavana kouluna, tekee siitä päätöksen kuntayhtymän hakemuksesta opetusministeriö.

Selvitys jäsenkuntien tahdosta opetuksen järjestämisessä

Vaikeimmin kehitysvammaisten lasten opetuksen järjestäneen kuntayhtymän tulisi nyt selvittää, haluavatko jäsenkunnat jatkaa kyseistä opetusta kuntayhtymän vapaaehtoisena toimintana, vai hoitavatko jäsenkunnat tämän opetuksen 1.8.1997 omana tehtävänä tai erillissopimuksilla kuntien yhteisenä tehtävänä.

Kuntalain (365/95) muuttamisesta annetun lain (844/96) 79 §:n mukaan pakkokuntayhtymissä perussopimusta voidaan muuttaa, jos vähintään kaksi kolmannesta jäsenkunnista sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet kaikkien jäsenkuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Saman säännöksen mukaan jäsenkuntaa ei kuitenkaan voida velvoittaa osallistumaan uusien vapaaehtoisten tehtävien hoitamiseen ja näistä aiheutuviin kustannuksiin.

Vaikka ensivaiheessa vain selvitetään jäsenkuntien kannanotot kyseisen tehtävän hoidon osalta, tulisi jäsenkuntien vastaukset saada sitovina, koska tämän selvityksen perusteella olisi tehtävä kuntayhtymän hakemus opetusministeriölle kuntayhtymän opetusyksikön siirtämisestä peruskoululain 82 a §:ssä tarkoitetuksi kouluksi.

Perussopimuksen muuttaminen

Mikäli riittävä määrä jäsenkuntia haluaa ja sitoutuu jatkamaan vapaaehtoisena tehtävänä mainittua opetusta ja mikäli opetusministeriö hyväksyy kuntayhtymän hakemuksen, tulisi sen jälkeen valmistella perussopimuksen muutosehdotus.

Kuntalain 78 §:stä johtuu, että perussopimuksessa tulee eritellä riittävästi kuntayhtymän tehtävät. Kuntayhtymän toimiala määräytyy laissa säädettyjen tehtävien lisäksi jäsenkuntien perussopimuksessa sopimien tehtävien perusteella. Kuntayhtymäjärjestelmä ei edellytä, että kaikki jäsenkunnat olisivat mukana kaikissa tehtävissä, vaan osajäsenyys on mahdollista vapaaehtoisten tehtävien osalta. Koska perussopimus on jäsenkuntien keskenään sopima asiakirja, tulisi siitä aina käydä ilmi riittävän yksityiskohtaisesti kuntayhtymän tehtävät ja jäsenkuntien osallistuminen tehtäviin ja niiden rahoitukseen osajäsenyystarkkuudella.

Uuden ja vapaaehtoisen tehtävän osalta tulisi tarkistaa perussopimuksen tehtävämääräystä ja myös jäsenkuntamääräystä siinä tapauksessa, että kaikki jäsenkunnat eivät osallistu tähän tehtävään. Tämän vapaaehtoisen ja rahoitusjärjestelyltään täysin kuntayhtymän muusta rahoituksesta poikkeavan tehtävän osalta tulisi lisäksi tarkastella ainakin suoritteiden hinnoittelu- ja laskutusmääräystä ja sopia tarvittavasta muutoksesta.

Opetukseen valtiolta tuleva käyttötalouden rahoitus myönnetään ja maksetaan ylläpitäjälle. Jos vaikeimmin kehitysvammaisten opetus 1.8.1997 alkaen järjestetään kuntayhtymän toimesta, myöntää ja maksaa yksikköhinnan mukaisen valtion rahoituksen tähän toimintaan opetusministeriö suoraan kuntayhtymälle. Kuntayhtymän muun toiminnan käyttötalouden valtionosuuden myöntää ja maksaa edelleenkin sosiaali- ja terveysministeriö jäsenkunnille. Mikäli kaikki jäsenkunnat eivät ole mukana opetustehtävässä, on mukana olevien jäsenkuntien sovittava mm. siitä, miten rahoitetaan opetuksen yksikköhintarahoituksen mahdollisesti ylittävät menot ja miten jaetaan tai käytetään yksikköhintarahoituksena yli kustannusten kertyneet tulot. Koko kuntayhtymän ja kaikkien jäsenkuntien kannalta on merkitystä sillä, että toiminnan, jossa vain osa jäsenkunnista on mukana, menot ja tulot kohdistetaan oikein tälle toiminnalle.

Rahoitus Vaikeasti kehitysvammaisten oppilaiden opetusta varten myönnettävän valtionosuuden tai valtionrahoituksen perusteet määräytyvät opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1151/96) ja asetuksen (1272/96) perusteella.

Kunnan järjestäessä peruskouluopetuksen valtionosuus määräytyy kunnan opetus- ja kulttuuritointa varten määrättyjen laskennallisten perusteiden ja omarahoitusosuuden erotuksena. Peruskouluopetusta varten jokaiselle kunnalle vahvistetaan valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta, joka otetaan huomioon kunnan valtionosuuden perusteita yhteensä määrättäessä.

Kuntayhtymän ollessa peruskouluopetusta vastaavan opetuksen järjestäjänä kuntayhtymälle maksetaan valtionosuuden perusteena olevan yksikköhinnan mukainen rahoitus kokonaisuudessaan. Kuntayhtymän hoitaessa opetuksen määrätään yksikköhinta samalla tavalla kuin kunnan peruskoulun yksikköhinta. Tällöin kuitenkin asukastiheys ja saaristoisuus määräytyvät koulun sijaintikunnan perusteella. Näin ollen kuntayhtymän ylläpitämän koulun yksikköhinta ennen vammaiskorotusta on sama kuin koulun sijaintikunnan yksikköhinta.

Kunnan ja kuntayhtymän ylläpitämän koulun yksikköhintaa korotetaan oppilaiden vaikeavammaisuuden johdosta. Kunnan yksikköhintaa korotetaan ensiksi erityisopetukseen tehdyn siirron perusteella. Toiseksi yksikköhintaa korotetaan luvulla, joka saadaan, kun peruskoulun yksikköhintaan lisätään vaikeavammaisten oppilaiden osalta peruskoulun yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä (19 545 mk/oppilas) kerrottuna luvulla 3,5.

Kuntayhtymässä vaikeavammaista kohti määrättävässä yksikköhinnassa otetaan huomioon kouluverkon rakenne, erityisopetus ja oppilaiden kuljetuskustannukset sijaintikunnan peruskoululaitoksen olosuhteiden mukaan. Näin laskettua koulun sijaintikunnan yksikköhintaa korotetaan luvulla, joka saadaan, kun yksikköhintaan lisätään yksikköhintojen keskimääräinen markkamäärä kerrottuna luvulla 3,5. Korotettu yksikköhinta on suurinpiirtein 4,5-kertainen eli noin 89 000 markkaa oppilasta kohti, mikäli peruskoulun vahvistettu yksikköhinta olisi 21 000 markkaa oppilasta kohti (21 000 + 3,5 x 19 545 = 89 407 mk).

Koska vaikeavammaisten opetuksen siirto opetustoimen alaisuuteen toteutetaan 1.8.1997 lukien, otetaan valtionosuuden perustetta määrättäessä huomioon aika 1.8. - 31.12.1997. Vuonna 1997 rahoitus määräytyy kertomalla 20.9.1997 tilastoitujen vaikeavammaisten oppilaiden lukumäärä edellä mainitulla tavalla oppilasta kohti lasketulla yksikköhinnalla viideltä kuukaudelta. Seuraavana vuonna yksikköhinta lasketaan normaalisti korottamalla sitä vaikeavammaisuuden perusteella edellä todetun säännön mukaan.

Lisätiedot:
Liisa Salonen, puh. (09) 771 2303, 
Jouko Heikkilä, puh. (09) 771 2081, 
Vilho Välilä, puh. (09) 771 2091

SUOMEN KUNTALIITTO

Berndt Långvik, johtaja 
Tuula Taskula, sosiaali- ja terveystoimen päällikkö 

tags