Sairaanhoitovälineiden ja -tarvikkeiden jakaminen terveyskeskuksista
Suomen Kuntaliitto on neuvotellut sosiaali- ja terveysministeriön kanssa suosituksesta, joka koskee sairaanhoitovälineiden ja -tarvikkeiden luovuttamista terveyskeskuksen hoidossa oleville potilaille. Neuvotteluissa on saavutettu yksimielisyys. Suositus on tämän yleiskirjeen liitteenä.
Lisätiedot:
Sinikka Huhtala, puh. (09) 771 2644
Sirkka-Liisa Karhunen, puh. (09) 771 2346
Sairaanhoitovälineiden ja -tarvikkeiden jakaminen terveyskeskuksista
Sosiaali- ja terveysministeriössä oli valmisteilla lakiesitys, jonka mukaan terveydenhuollosta olisi tullut jakaa ilmaiseksi hoitotarvikkeita ja -välineitä kotihoidossa oleville, kun tarve niihin olisi todettu.
Nyt sairaanhoitotarvikkeita ja -välineitä jaetaan pääpiirteissään lääkintöhallituksen aikanaan antamiin ohjeisiin perustuen. Kunnat ovat tehtävää hoitaessaan voineet käyttää harkintaansa melko vapaasti päättäessään väline- ja tarvikejakelun laajuudesta ja määrästä. Kunnat ovat onnistuneet tehtävän hoidossa myös lamavuosien aikana hyvin. Kuitenkin muutamissa kunnissa tehtävän hoitoon ei ole osoitettu lainkaan varoja tai niitä on leikattu olennaisesti. Edellä mainitun kaltaisten tilanteiden ratkaisemiseksi, sosiaali- ja terveysministeriö aloitti lainsäädäntövalmistelun.
Liitto vastusti valmisteilla ollutta lakiesitystä, koska kysymyksessä olisi ollut kunnille annettava uusi, subjektiivisen oikeuden luonteinen tehtävä. Kuntaliitto arvioi, että lainmuutos olisi johtanut käytännössä tehtävän laajentumiseen. Kuntaliitto on käydyissä neuvotteluissa voinut sopia siitä, että lakiesityksen valmistelua ei nyt jatketa. Tilanteen hoitamiseksi Kuntaliitto on luvannut antaa kunnille suosituksen siitä, miten tarvittavia sairaanhoitotarvikkeita ja -välineitä tulisi luovuttaa sairauden tai sairauksien jälkitilan hoitoon sekä mahdollisesti muissa tilanteissa.
Kuntaliitto korostaa tässä yhteydessä, että suositus koskee sairaanhoitotarvikkeita ja -välineitä, ei apuvälineitä. Lääkinnällisen kuntoutukseen liittyvistä apuvälineistä säädetään kansanterveyslain 14 §:n 3 ja 4 momentissa. Stakesin ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen julkaisema apuvälineluokitus vuodelta 1993 on suomenkielinen käännös pohjoismaisesta luokituksesta. Apuvälineluokituksen tavoitteena on terminologian yhtenäistäminen ja apuvälineitä koskeva tiedottaminen. Luokitus on laaja ja kattaa apuvälineiden lisäksi myös esimerkiksi henkilökohtaisen hoidon välineet. Apuvälineluokitus ei luo oikeuksia asiakkaille tai potilaille. Luokitus ei myöskään luo velvollisuuksia viranomaisille eikä ota kantaa julkisin varoin kustannettavien tarvikkeiden ja välineiden laajuuteen.
SUOMEN KUNTALIITTO
Jussi-Pekka Alanen, toimitusjohtaja
Tuula Taskula, sosiaali- ja terveystoimen päällikkö
Liite
Suositus
Terveyskeskusten hoitotarvike- ja hoitovälinejakelu
Vakiintuneena osana terveyskeskusten järjestämää sairaanhoitoa on eräiden pitkäaikaisten sairauksien hoidossa ja seurannassa tarpeellisten hoitovälineiden ja -tarvikkeiden jakaminen vastikkeetta potilaille heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Aikaisemmin käytäntöä ohjattiin yksityiskohtaisesti lääkintöhallituksen ohjekirjein. Ohjekirjeiden kumouduttua 1990-luvun alussa terveyskeskuksissa on toimittu yleensä edelleenkin ohjekirjeiden periaatteiden mukaisesti.
Hyvin toimiva hoitovälinejakelu parantaa potilaan itsehoidon edellytyksiä sekä edistää potilaan sitoutumista hoitoon, minkä johdosta saavutetaan paremmat hoitotulokset. Tämän seurauksena potilaiden työ- ja toimintakyky sekä elämänlaatu paranevat ja komplikaatioriski ja lääkärissä käyntien tarve vähenevät. Tällä on merkitystä myös yhteiskunnan sairaanhoitokustannuksien kannalta.
Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämät terveyskeskukset luovuttavat pitkäaikaista sairautta sairastaville, avohoidossa oleville potilaille sairauden tai sen jälkitilan seurannan ja hoidon kannalta tarpeelliset hoitovälineet ja -tarvikkeet seuraavien periaatteiden mukaisesti.
Potilaiden hoidon ja sairauden seurannassa tarvittavien hoitotarvikkeiden ja -välineiden jakamisen terveyskeskuksesta potilaalle tulee aina perustua yksilölliseen tarpeeseen, jonka määrittelee hoitava lääkäri. Jakelun aloittamisesta päättää terveyskeskuksen lääkäri.
Jakelu aloitetaan, mikäli hoitotarvikkeiden ja -välineiden tarpeen arvioidaan olevan pitkäaikainen, yleensä yli kolme kuukautta. Tarvikkeita ja välineitä annetaan yleensä kolmen kuukauden tarve kerrallaan, ja niitä luovutettaessa arvioidaan aina niiden tarpeellisuus ja asianmukaisuus. Jakelua ja käyttöä seurataan yksilökohtaisesti. Välineitä saa joko terveyskeskuksesta tai ne toimitetaan kotiin esimerkiksi kotisairaanhoitokäyntien yhteydessä. Tarvikkeet ja välineet luovutetaan maksutta, eikä niistä tule periä mitään omavastuuosuuksia, toimitusmaksuja eikä muitakaan maksuja. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä lääninhallitukset seuraavat hoitotarvike ja -välinejakelun toteutumista.
Esimerkkejä jaettavista hoitovälineistä ja -tarvikkeista
Diabeetikon hoitovälineet esim. verensokeriliuskat, virtsantutkimusliuskat, insuliiniruiskut, -kynät ja -neulat ja verinäytteen ottamiseen tarvittavat lansetit sekä verensokerimittarin määräaikainen lainaus jne.
Avannepotilaan hoitovälineet esim. erilaiset potilaalle soveltuvat pussit sekä tarpeenmukaiset oheishoitovälineet ja -tarvikkeet jne.
Sääri- ja makuuhaavan hoitoon tarvittavat hoitovälineet ja -tarvikkeet, esim. sidetarvikkeet ja liuokset jne.
Heikentyneen virtsan ja ulostuksen pidätyskyvyn hoitotarvikkeet vaikeaan tai keskivaikeaan oireistoon esim. vaipat, pussit, virtsankerääjät ja katetrit jne.
Eräiden muiden pitkäaikaisten sairauksien, esim. keuhkojen toiminnan vajauksen ja trakeostomian yhteydessä tarvittavat hoitovälineet, esim. happi, letkut, viikset, kanyylit, katetrit ja filtterit jne.