Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista uusi luku mielenterveysasetukseen

Valtioneuvostolle tulee asetuksenantovaltuus antaa säännöksiä mielenterveystyön tarkemmasta sisällyksestä ja järjestämisestä sekä antaa asetuksella säännöksiä siitä, mitä ovat tutkimukseen ja hoitoon pääsyn enimmäisajat. 

Asetuksenantovaltuus perustuu hallituksen esitykseen (HE 149/2000 vp), josta on annettu perustuslakivaliokunnan (PeVL 37/2000 vp) ja hallintovaliokunnan (HaVL 28/2000 vp) lausunnot ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö (StVM 33/2000 vp). 

​Vuoden 2001 alusta lukien muutetaan kansanterveyslain 49 §:ää, erikoissairaanhoitolain 59 §:ää sekä mielenterveyslain 34 §:ää laajentamalla valtioneuvoston asetuksenantovaltuutta yhdenmukaisesti kaikissa em. laeissa eli ?Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä mielenterveystyön tarkemmasta sisällöstä ja järjestämisestä sekä ao. lakien täytäntöönpanosta.?

Em. lakien mainittuihin pykäliin liittyy myös valtioneuvoston oikeus antaa asetuksella säännöksiä siitä, mitkä ovat tutkimukseen ja hoitoon pääsyn enimmäisajat mielenterveyspalveluissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi lisäksi antaa ohjeita kansanterveystyön sisällöstä ja järjestämisestä samoin kuin erikoissairaanhoidon järjestämisestä.

Vuoden 2001 alusta lukien tulee voimaan valtioneuvoston asetus mielenterveysasetuksen muuttamisesta. Sen mukaan asetukseen lisätään uusi 2 b luku Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut, ts. asetus kohdistuu vain lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin.

Lisätiedot: 
Tuula Taskula, puh. (09) 771 2645
Outi Raitoaho, puh. (09) 771 2472

Mielenterveysasetukseen lisätään uusi 2 b luku, Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut.

Mielenterveysasetuksessa säädetään lapsen tai nuoren mielenterveyden tutkimiseen ja hoitoon pääsyn enimmäisajoista: arvio hoitotarpeesta ja kiireellisyydestä on tehtävä arvioinnin kiireellisyys huomioon ottaen viimeistään kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta sairaalaan tai muuhun toimintayksikköön (muu hoitoyksikkö tarkoittaa lähinnä Helsingin kasvatus- ja perheneuvolaa); tarpeelliseksi todettu hoito on järjestettävä hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen viimeistään kolmen kuukauden kuluessa, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellyttäisi.

Mielenterveysasetuksessa säädetään myös hoitoyksiköiden yhteistyöstä, jonka tarkoituksena on turvata se, että uudella jatkohoitoyksiköllä on potilaan suostumuksella käytettävissä aikaisemmassa hoitoyksikössä saadut jatkohoidon toteuttamisessa tarpeelliset tiedot.

Em. asetuksessa säädetään myös kunnan velvollisuudesta huolehtia siitä, että lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden avohoidossa on käytettävissä tarpeelliset ja riittävät tukitoimet kotona selviytymisen mahdollistamiseksi.

Lisäksi säädetään alueellisesta yhteistyöstä lasten ja nuorten mielenterveystyössä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien tulee sopia alueellisesta työnjaosta ja sen toteuttamisesta. Lisäksi terveyskeskusta ylläpitävän kunnan tai kuntayhtymän on järjestettävä vuosittain yhteistyökokous, johon kutsutaan kunnan tai kuntayhtymän alueella lasten ja nuorten mielenterveystyötä tekevät tahot, myös yksityiset yhteisöt ja palveluntuottajat. Yhteistyökokous voidaan järjestää myös useamman kunnan ja kuntayhtymän alueen toimijoiden kesken. Kokouksessa sovitaan kunnallisen lasten ja nuorten mielenterveystyön tavoitteista ja käytännön työnjaosta alueella. Lisäksi voidaan sopia yksityisten tahojen osallistumisesta yhteistyöhön. Lääninhallitukset järjestävät vuosittain alueelliset yhteistyökokoukset lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen työnjaon kehittämiseksi.

SUOMEN KUNTALIITTO

Pekka Alanen
varatoimitusjohtaja

Jorma Back
yksikön päällikkö, sosiaali ja terveys