Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ja maksukatto
Yleiskirjeessä on eräitä maksukaton käyttöönottamiseen, maksukaton toimivuuteen ja maksujen seurantaan liittyviä asioita huomioon otettavaksi. Kuntaliiton julkaisumyynnistä on tilattavissa julkaisu Sosiaali- ja terveydenhuollon maksukatosta. Julkaisun hinta on 75 markkaa + alv. Tilausosoite: Kuntaliiton julkaisumyynti, puh. (09) 771 2199 / 771 2163 / 771 2201. E-mail: julkaisumyynti@kuntaliitto.fi, www.kuntaliitto.fi.
Lisätietoja:
Sinikka Huhtala, puh. (09) 771 2644, 050 584 6002
Rolf Eriksson, puh. (09) 771 2272
Matti Laiho, terveydenhuolto, puh. (09) 771 2374
Sirkka-Liisa Karhunen, sotilasvamma-asiat, puh. (09) 771 2346
Heli Sahala, kehitysvammahuolto, lastensuojelu, puh. (09) 771 2303
Eevaliisa Virnes, sosiaalihuolto, puh. (09) 771 2364
Yleistä
Kunnallisille sosiaali- ja terveydenhuollon maksuille säädetty maksukatto tuli voimaan vuoden 2000 alusta toteutetuilla säädösmuutoksilla. Maksukatto jouduttiin ottamaan käyttöön ilman etukäteisvalmistelua. Siihen nähden kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto on selviytynyt tehtävästä hyvin. Asiakasmaksuille säädetty maksukatto on koko maassa 3 500 markkaa. Tämän lakisääteisen tehtävän onnistunut hoitaminen vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden välillä yhteisiä toimintatapoja.
Maksukaton kertymisen seurantaan ja tietojen välittymiseen yksiköistä toiseen ei ole valmisteilla valtakunnallista sähköistä tai muita ATK-perusteista järjestelmää. Toistaiseksi maksukaton kertymisen seurantaan on vain asiakkaalle annettava asiakasmaksukortti. Kaikki yksiköt eivät ole ottaneet käyttöön asiakasmaksukorttia tai jakavat niitä asiakkaille vain asiakkaan sitä erityisesti pyytäessä taikka harkitsevat tapauskohtaisesti asiakasmaksukortin tarvetta. Tällainen menettely on johtanut siihen, että asiakkaalle muussa yksikössä määrättyjä asiakasmaksuja joudutaan palauttamaan vain siitä syystä, että tiedossa ei ole ollut asiakkaalle määrättyjä aikaisempia asiakasmaksuja. Asiakasmaksuasetuksen 26 b §:n nojalla maksujen seuraamiseksi palvelun käyttäjälle tulee antaa seurantakortti. Tämä velvoite koskee kaikkia palvelujen tuottajia, joiden perimät maksut ovat osa järjestelmää.
Koska asiakasmaksuille laissa säädetty asiakasmaksukatto on tasan 3 500 markkaa ja asiakasmaksuasetuksessa säädetään seurantakortin antamisesta, tulisi kaikkien yksiköiden noudattaa yhteiseksi tarkoitettuja toimintatapoja. Muussa tapauksessa asiakasmaksujen seuranta vaikeutuu ja asian selvittäjäksi joutuvat muut sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt. Tällaisista epäkohdista on tullut runsaasti tietoja Kuntaliittoon.
Kuntaliitto on laatinut sosiaali- ja terveysministeriölle maksukaton kertymän seurantaan liittyvistä ongelmista kirjelmän, jossa esitetään asiakasmaksujen seurannan ja asiakasmaksujen määräytymisperusteiden yksinkertaistamista. Mikäli ehdotukset hyväksytään, joudutaan muuttamaan sekä asiakasmaksulakia että -asetusta. Mikäli ehdotukset etenevät, lainsäädäntö tulee uudistettuna voimaan aikaisintaan vuoden 2001 alusta.
Asiakasmaksut ja jäsenkuntien maksuosuudet
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukattoa koskevista lainsäädäntömuutoksista päätettiin lopullisesti vasta joulukuussa 1999. Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot, joiden nojalla palvelut on hinnoiteltu, olivat jo tässä vaiheessa päätettyjä eikä maksukaton vaikutusta siten voitu ottaa huomioon hinnoittelussa. Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin tehtävät korotukset keskimäärin nostavat asiakasmaksutuloa noin 200 miljoonalla markalla terveydenhuollossa. Kuntaliiton arvio nettokertymästä on alhaisempi.
Kuntayhtymät laskuttavat jäsenkunnilta kuntalaisten käyttämät palvelut siten, että jäsenkunta maksaa palvelun (hoitopäivä, käynti, tuote, DRG jne.) nettohinnan ja asiakkailta peritään asiakasmaksulainsäädännössä säädetyt kunnan tai kuntayhtymän päättämät enimmäismaksut.
Maksukaton voimaantulon jälkeen ovat korostuneet tilanteet, joissa asiakasmaksuja määrätään palvelun käyttäjälle, vaikka niitä asiakasmaksulainsäädännön nojalla ei voida periä asiakkaalta. Tästä esimerkkinä voidaan mainita tilanteet, joissa maksukatto on jo täyttynyt. Esimerkiksi terveyskeskus lähettää sairaansijallaan hoidettavan potilaansa konsultaatiota varten keskussairaalaan. Tällaisissa tilanteissa asiakkaalta ei voida periä asiakasmaksua eikä hänelle voida määrätä asiakasmaksua, vaikka maksukatto ei olisikaan vielä täyttynyt. Asiakkaalle määrättyä maksua ei saa määrätä perittäväksi myöskään terveyskeskukselta. Vastaavanlaisia tilanteita esiintyi ennen maksukattoa koskevan lainsäädännön voimaantuloakin mm. tartuntatautitapauksissa, sairaansijalla hoidossa olevan potilaan konsultaatiokäynneissä toisen sairaanhoitolaitoksen poliklinikalla jne.
Kun asiakkaalle ei voida määrätä asiakasmaksua, ei sitä voi periä asiakasmaksulainsäädännön nojalla miltään muultakaan taholta. Tällaista maksua ei voida nimittää asiakasmaksuksi, eikä sitä saa kirjata asiakasmaksutuloksi. Tältä osin asiakasmaksu siis jää saamatta kokonaan ja vaikuttaa luonnollisesti yksikön tulokertymään.
Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto seuraavat asiakkailta perittävien maksujen kertymää tarkoin. Asiakkailta perittävät maksut vaikuttavat maksujen muutospaineisiin, ja niiden kokonaismäärä saattaa vaikuttaa tehtäviin ratkaisuihin sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Jos maksukertymässä ilmoitetaan maksuja, joita ei ole voitu voimassaolevan lainsäädännön nojalla määrätä asiakkaalle, se vääristää tilastolukuja ja niistä tehtäviä johtopäätöksiä.
Jos jäsenkuntaosuudet eivät riitä kattamaan menoja sen vuoksi, että asiakasmaksuja ei ole voitu periä, joudutaan muuttamaan jäsenkuntaosuuksien hintaa.
Kuntaliitto pitää tarpeellisena, että käytäntöjä tältä osin muutettaisiin mahdollisimman pikaisesti. Asiassa on kuultu myös Audiatorin tilintarkastajia.
Ostopalvelut ja maksukatto
Kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto ostaa erilaisia palveluita yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Näissä sopimuksissa, lähetteissä tms. on yleensä sovittu siitä, miten asiakasmaksut palvelujen käyttäjiltä peritään. Usein tilanne lienee se, että asiakasmaksut perii yksityinen palvelun tuottaja tilaajan puolesta. Nämä maksut ovat osa palvelun hintaa, ts. palvelun tuottaja perii kunnalta nettohinnan.
Kun palveluntuottaja perii asiakasmaksut suoraan asiakkaalta, maksukatto saattaa täyttyä kesken ostopalvelusopimuksessa sovitun hoitojakson aikana. Tällaisten tilanteiden välttämiseksi saattaisi olla perusteltua siirtyä ostopalvelusopimuksissa bruttolaskutukseen. Jos bruttolaskutukseen ryhdytään, siitä sovitaan palvelutuottajien kanssa erikseen ja muutetaan voimassaolevia sopimuksia, jos siihen on tarvetta.
Kun toimitaan bruttolaskutuksen mukaan, on palvelun tilaajalla tiedossa palvelun kokonaishinta. Kuntaliitto on suositellut bruttolaskutukseen siirtymistä yleiskirjeessään Asumispalvelujen tarjousmenettely ja ostosopimusmalli 14/80/2000.
Tietosuoja ja maksukuittiin tehtävät merkinnät
Asiakasmaksulain 6 a §:n nojalla palvelun käyttäjän kotikunnan terveyskeskus voi kerätä maksukaton toteuttamiseksi tietoja suoritetuista asiakasmaksuista. Tietojen luovuttaminen muista yksiköistä edellyttää palvelun käyttäjän suostumusta.
Vapaakortin myöntämisessä joudutaan selvittämään asiakkaan käyttämistä palveluista määrättyjen maksujen kertymistä ja maksutietoja. Kuntaliitto on neuvotellut asiasta Tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa. Tietosuojaa koskeva sääntely ei asettane estettä sille, että maksukaton täyttymisen selvittämiseksi kuitille tehdään merkintä siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista määrätty maksu sisältyy 3 500 markan summaan, jonka perusteella asiakkaalle annetaan vapaakortti. Merkintä voi olla esimerkiksi seuraava:
?Asiakasmaksu/asiakasmaksusta x markkaa otettu huomioon Vapaakortin nro xx antamista varten ajalle ?.?
Maksukaton ja toimeentulotuen yhteensovittamisessa on ollut ennakoituakin enemmän ongelmia. Toimeentulotuen myöntäjä ei voi antaa tietoja asiakkaan asioista.
Toimeentulotuen myöntäjä voi kuitenkin tehdä asiakasmaksukortille ja sosiaali- ja terveydenhuollon maksukuitille merkinnän edellä esitetyllä tavalla siitä, että maksu tai osa siitä on maksettu toimeentulotukena:
"Asiakasmaksu/asiakasmaksusta x markkaa on myönnetty toimeentulotukena."
Kuntien sosiaalitoimen asiana on harkita ne perusteet, joiden mukaan toimeentulotuen myöntäminen sovitetaan maksukattoon.
Sotilasvammalain nojalla korvattavien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen huomioon ottaminen
Asiakasmaksuasetuksen 26 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan sotilasvammalain nojalla korvattavat asiakasmaksut eivät kerrytä maksukattoa. Sotilasvammalain nojalla korvataan sotainvalideille sodassa aiheutuneiden vammojen hoidosta johtuvia kustannuksia. Sotilasvammalain nojalla korvataan myös eräiltä osin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja harkinnanvaraisesti. Harkinnanvaraisesti korvattavat maksut ovat osin tulosidonnaisia. Korvauksia voidaan maksaa myös jälkikäteen. Korvauksissa on myös mukana muita kuin maksukattoa kerryttäviä maksuja (myös puolison maksuja).
Edellä olevan perusteella Kuntaliitto toteaa, että kunnat ja kuntayhtymät voivat toimia siten, että sotilasvammalain nojalla harkinnanvaraisesti asiakkaille korvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sisällytetään maksukattoon. Kuntaliitto on neuvotellut asiasta Valtiokonttorin kanssa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Pekka Alanen
varatoimitusjohtaja
Tuula Taskula
sosiaali- ja terveystoimen päällikkö