Talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen
Talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä säädetty laki (713/2000) on tullut voimaan 1.9.2000. Kuitenkin ensimmäiset velkaneuvonnan järjestämistä koskevat sopimukset solmitaan alkavaksi 1.1.2001 lukien.
Lääninhallituksien tehtävänä on huolehtia talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä. Tehtävä ei ole siten kunnille pakollinen. Kunta voi ottaa tehtävän hoidettavakseen tekemällä asiasta lääninhallituksen kanssa toimeksiantosopimuksen. Mikäli kunta ei ota tehtävää hoidettavakseen, lääninhallituksen on järjestettävä palvelu kunnassa muutoin.
Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevaan ensi vuoden budjettiin on talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen varattu 16,5 milj. markkaa. Maksuperuste-ehdotuksen mukaan noin 16 milj. markkaa jaettaisiin asukasluvun perusteella siten, että peruskorvauksen laskuperusteena olisi 3,08 mk/asukas. Kussakin läänissä paitsi Ahvenanmaalla olisi tämän lisäksi jaettavissa noin 100 000 markan lisäkorvausmääräraha. Ahvenanmaalla lisäkorvaus olisi noin 25 000 markkaa.
Kuluttajavirasto on laatinut toimeksiantosopimuksesta mallin lääninhallituksien käyttöön. Toimeksiantosopimus olisi aluksi voimassa kaksi vuotta, jonka jälkeen se olisi voimassa toistaiseksi. Sopimus olisi mahdollista irtisanoa, mikäli valtiolta saatava korvaus pienenee.
Lisätiedot:
Auli Valli-Lintu, puh. (09) 771 2308
Liitteet
Laki talous- ja velkaneuvonnasta 713/2000
Toimeksiantosopimus talous- ja velkaneuvontapalvelujen järjestämisestä
Talous- ja velkaneuvonnan järjestäminen
Talous- ja velkaneuvonnan järjestämistä on säädetty oma lakinsa (713/2000). Laki on tullut voimaan 1.9.2000 kuitenkin siten, että ensimmäiset velkaneuvonnan järjestämistä koskevat sopimukset solmitaan alkavaksi 1.1.2001 lukien.
Tehtävä ei ole kunnille pakollinen
Talous- ja velkaneuvonnasta annetussa laissa lähdetään siitä, että lääninhallituksen tehtävänä on huolehtia kuluttajaviraston alaisuudessa talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä. Ensisijassa lääninhallituksen tulisi pyrkiä siihen, että kunnat ottavat toimeksiantosopimuksella tehtävän hoidettavakseen. Tehtävä ei siis ole kunnille pakollinen, vaan kunta voi valita, ottaako se tehtävän hoidettavakseen. Mikäli kunta ei järjestä velkaneuvontaa, tulee lääninhallituksen huolehtia velkaneuvonnan järjestämisestä myös tämän kunnan asukkaille.
Mikäli kunta ottaa neuvonnan hoidettavakseen, se voi järjestää talous- ja velkaneuvonnan joko itse, yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai ostopalveluna. Hallituksen esityksen perusteluissa lähdettiin siitä, että talous- ja velkaneuvonnan järjestämisessä tulisi pyrkiä seudulliseen yhteistyöhön. Talous- ja velkaneuvonta voidaan lisäksi järjestää osa- tai kokopäivätoimisesti sekä yhdistämällä se johonkin muuhun tehtävään edellyttäen, ettei yhdistäminen vaikuta tehtävän asianmukaiseen hoitamiseen.
Neuvonnan rahoitusnäkymät
Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä olevaan ensi vuoden budjettiin on talous- ja velkaneuvonnan järjestämiseen varattu 16,5 milj. markkaa. Kuluttajaviraston
kauppa- ja teollisuusministeriölle esittämän maksuperuste-ehdotuksen mukaan
n. 16 milj. markkaa jaettaisiin asukasluvun perusteella siten, että peruskorvauksen laskuperusteena olisi 3,08 mk/asukas. Kun talous- ja velkaneuvonta on tarkoitus järjestää siten, että yksi velkaneuvoja vastaisi n. 60 000 asukkaan neuvontapalveluista, saisi kunta tällöin valtiolta n. 185 000 markan määräisen korvauksen.
Loput n. 0,5 milj. markkaa jaettaisiin erityisperusteiden perusteella lääneittäin siten, että kaikki muut läänit paitsi Ahvenanmaa saisivat jaettavakseen n. 100 000 markan määräisen lisäkorvauksen. Ahvenanmaa saisi n. 25 000 markkaa. Erityisperusteita, joiden perusteella olisi mahdollista hakea lääninhallitukselta lisäkorvauksia, olisivat neuvonta-alueen laajuus sekä vireillä olevista talous- ja velkaneuvonta-asioista aiheutuvat erityiset kustannukset. Lisäkorvausta ei voisi saada sen vuoksi, että velkaneuvonnan palkkauskulut ovat suuremmat esimerkiksi lakimiehen tai toimistohenkilökunnan palkkaamisen vuoksi.
Korvausperusteet voivat vielä muuttua, jos eduskunta muuttaa tarkoitukseen varattua määrärahaa tai kauppa- ja teollisuusministeriö päättää kuluttajaviraston ehdotuksesta poikkeavasti.
Toimeksiantosopimusmalli
Lääninhallituksen tulee talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain 3 ja 5 §:ien mukaan tehdä palvelun tuottajan kanssa toimeksiantosopimus. Kuluttajavirasto on laatinut toimeksiantosopimuksesta mallin lääninhallituksien käyttöön.
Toimeksiantosopimuksessa sovitaan mm. toiminta-alueesta, velkaneuvojien määrästä, korvauksen maksamisesta, sopimuksen voimassaolosta ja irtisanomisesta. Tarkoitus on, että lääninhallitus tekee toimeksiantosopimuksen vain itse palvelua tuottavan kunnan tai muun palvelun tuottajan kanssa. Mikäli kunta järjestää palvelun myös toisen kunnan asukkaille ja tämä kunta haluaa osallistua myös palvelun rahoittamiseen tai tuottamiseen, kunnat sopivat tästä erillisellä sopimuksella.
Toimeksiantosopimukset on tarkoitus tehdä aluksi kahdeksi vuodeksi, jonka jälkeen sopimus olisi voimassa toistaiseksi ellei sopimusta olisi irtisanottu. Sopimus olisi aluksi voimassa vain kaksi vuotta, koska kuluttajaviraston tarkoituksena on vuonna 2001 järjestettävän seurannan perusteella tarkistaa, takaako asukaspohjaan perustuva neuvonnan järjestämismalli riittävän ja tarvetta vastaavan rahoituksen. Kahden vuoden jälkeen sopimus olisi irtisanottavissa kalenterivuosittain. Sopimusmallissa on varauduttu siihen, että valtion maksama korvaus vähenee. Kunnalla olisi tällöin oikeus irtisanoa sopimus.
SUOMEN KUNTALIITTO
Risto Parjanne
toimitusjohtaja
Kari Prättälä
lakiasiain päällikkö
Toimeksiantosopimus talous- ja velkaneuvontapalvelujen järjestämisestä
1. Sopimuksen osapuolet
Toimeksiantaja:
Lääninhallitus
Toimeksisaaja:
Kunta
Osoite
2. Sopimuksen kohde ja palvelun tuottamistapa
Kunta sitoutuu tuottamaan talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain 1 §:ssä tarkoitettuja talous- ja velkaneuvontapalveluja kohdassa 3 määrätyllä toimialueella 1.1.2002 lukien.
Kunta tuottaa palvelut itse / ostopalveluna. Kunta on tehnyt X, Y, Z kuntien / R oy:n kanssa palvelujen järjestämistä koskevan sopimuksen / ostopalvelusopimuksen.
3. Toimialue
Kunta (Väestötietolain 18 §:n mukainen asukasluku 1.1.2000)
X
Y
Z
Yhteensä
4. Talous- ja velkaneuvontapalvelua antavien henkilöiden määrä
Kunta sitoutuu tämän sopimuksen perusteella antamaan toimialueellaan talous- ja velkaneuvontaa joko itse tai ostopalveluna siten, että sen antamisesta vastaa x (kpl) kokopäivätoiminen/sta ja/tai y(ksi) (kpl) osa-aikainen (%) velkaneuvoja. Tämän lisäksi kunta voi järjestää omalla kustannuksellaan sopimuksessa määriteltyä vähimmäistasoa ylittäviä talous- ja velkaneuvontapalveluja.
5. Toimialueella sijaitsevien toimipaikkojen määrä ja sijainti
Toimipaikkoja on x kappaletta ja ne sijaitsevat X:n, Y:n ja Z:n kunnissa.
Tämän sopimuksen osapuolet voivat sopia toimipaikkojen sijainnin muutoksista tai lakkauttamisesta, jos toimialueen jollakin alueella talous- ja velkaneuvonnan tarve olennaisesti vähenee ja palvelu on kohtuudella saatavissa toimialueen muiden tai uusien toimipaikkojen kautta.
6. Talous- ja velkaneuvontapalvelua antavien henkilöiden kelpoisuus ja koulutus
Talous- ja velkaneuvontaa antavalla henkilöllä tulee olla talous- ja velkaneuvonnasta annetun lain 6 §:ssä säädetty kelpoisuus.
Kunta sitoutuu huolehtimaan siitä, että talous- ja velkaneuvontaa antavilla henkilöillä on mahdollisuus osallistua Kuluttajaviraston ammattitaidon ylläpitämiseksi järjestämään koulutukseen. Kuluttajaviraston antamasta koulutuksesta ei peritä korvausta ja sitä järjestetään 1?2 kertaa vuodessa.
7. Korvauksen määrä ja maksaminen
Kunnalla on oikeus saada korvaus tässä sopimuksessa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen (n:o xxxx/2000) mukaisesti. Korvaus maksetaan kunnan tilille (pankkiyhteys ________________________________) vuosittain.
Peruskorvaus ______________________________ mk/vuosi
Lisäkorvaus ______________________________ mk/vuosi.
8. Talous- ja velkaneuvontapalvelujen seurannan ja valvonnan toteuttaminen
Kunta on velvollinen antamaan lääninhallitukselle ja Kuluttajavirastolle lain 7 §:ssä tarkoittamaa seurantaa ja valvontaa sekä korvauksen määräämistä varten tarpeelliset tiedot toiminnastaan.
Lääninhallituksen tulee ilmoittaa kunnalle riittävän ajoissa ennen uuden toimintavuoden alkamista, mitä tietoja on toimitettava lääninhallitukselle ja Kuluttajavirastolle kalenterivuoden toiminnasta. Samalla annetaan ohjeet tietojen toimittamistavasta. Lääninhallituksella ja Kuluttajavirastolla on oikeus tehdä tarkastuskäyntejä neuvontapisteissä.
9. Sopimuksen voimassaoloaika
Sopimus on voimassa määräaikaisena kaksi vuotta alkaen 1.1.2001 ja jatkuu sen jälkeen toistaiseksi voimassaolevana, mikäli kumpikaan osapuoli ei ole viimeistään 3 kuukautta ennen määräajan päättymistä kirjallisesti irtisanonut sitä.
Osapuolet voivat kirjallisesti irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen päättymään seuraavan kalenterivuoden joulukuun viimeisenä päivänä.
Jos on odotettavissa, että valtion talousarviossa talous- ja velkaneuvontaa varten varattu määräraha pienenee, kunnalla on oikeus ehdollisesti irtisanoa sopimus kunkin kalenterivuoden syyskuun loppuun mennessä, jolloin sopimus päättyy saman kalenterivuoden lopussa, ellei irtisanomista saman ajan kuluessa peruuteta. Irtisanominen ja sen peruuttaminen on tehtävä kirjallisesti.
10. Sopimuksen purkaminen
Jos jompikumpi osapuoli rikkoo tätä sopimusta olennaisesti eikä toisen osapuolen kirjallisesta kehotuksesta huolimatta toimi sopimuksen edellyttämällä tavalla, toisella osapuolella on oikeus purkaa sopimus päättymään välittömästi.
Mikäli tämä sopimus purkautuu ennen kalenterivuoden loppua, kunta on velvollinen maksamaan saamansa korvauksen takaisin siltä osin kuin se kohdistuu sopimuksen purkautumisen jälkeiseen kalenterivuoden osaan.
11. Riitojen ratkaisu
Tästä sopimuksesta aiheutuvat riitaisuudet ratkaistaan hallintoriita-asiana hallinto-oikeudessa.
Allekirjoitukset
Lääninhallitus Kunta