Hammashuoltoa koskeva kansanterveyslain muutos 1.4.2001

Kansanterveyslain 14 §:ään tehdyt muutokset laajentavat kunnan velvollisuutta järjestää hammashuoltoa asukkailleen. Muutokset tulevat voimaan 1.4.2001. Lain voimaantulosäännökseen sisältyy siirtymäaika, joka päättyy 30.11.2002. Jos terveyskeskusta ylläpitävä kunta tai kuntayhtymä katsoo tarvitsevansa voimaantulosäännöksen sallimaa siirtymäaikaa, on kunnan tai kuntayhtymän tehtävä päätös siitä, missä aikataulussa sen asukkaat tulevat terveyskeskuksen hammashuollon piiriin.

​Parhaillaan valmistellaan myös muutosta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetukseen, jonka nojalla määrätään suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta perittävät maksut. Maksut on tarkoitus määritellä sv-koodien sijasta toimenpidekoodeina. Muutoksella ei ole tämän hetkisen tiedon mukaan tarkoitus lisätä eikä vähentää palveluista määrättäviä maksuja.

Muutoksiin liittyvät asiakirjat: HE 149/2000 vp., perustuslakivaliokunnan lausunto 37/2000 vp., hallintovaliokunnan lausunto 28/2000 vp., sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 33/2000 vp. Kansanterveyslain muutos on julkaistu säädöskokoelmassa 1219/2000.

Lisätiedot:
Sinikka Huhtala, puh. (09) 771 2644, sinikka.huhtala@kuntaliitto.fi

Yleistä

Hallituksen esityksen 149/2000 mukaan kunnallista hammashoitoa esitettiin laajennettavaksi vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneisiin. Hammashuollon ulottaminen koko väestöön oli tarkoitus säätää myöhemmin uutena kansanterveyslain muutoksena.

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta päätti käsitellessään hallituksen esitystä tehdä ehdotuksen hallituksen esityksen muuttamiseksi. Valiokunnan ehdotus, joka koski koko väestön hammashuollon järjestämistä jo tässä yhteydessä, tuli eduskunnan päätökseksi.

Kansanterveyslain muutoksen vaikutukset hammashuoltoon

Kansanterveyslaki on puitelaki. Tämän mukaisesti sen 14 §:ssä säädetään kunnan tehtävistä yleisesti. Voimassa olevan (31.3.2001 asti) kansanterveyslain 14 §:n mukaan hammashuollon palveluiden suuntaamisesta ensisijaisesti 1956 ja sen jälkeen syntyneisiin ikäluokkiin säädetään kansanterveysasetuksessa. Nyt tällainen velvoitteen säätämistapa kumotaan. Kansanterveyslain 1.4.2001 voimaan tulevan muutoksen jälkeen kunnan hammashuollon tehtävistä säädetään yleisesti samoin periaattein kuin muustakin kansanterveystyöstä kansanterveyslaissa. Asetuksen tasoinen sääntely poistuu.

Hammashuollon järjestäminen

Hallituksen esityksessä todetaan, että kansanterveyslain muutoksella säädetään kunnan tehtävien laajentamisesta hammashuollossa. Hallituksen esityksessä todetaan, että henkilöllä ei olisi vastaisuudessakaan oikeutta saada kunnallista hammashuoltoa vastoin potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/92) 3 §:n 1 momentissa säädettyä voimavararajoitetta. Palveluita ei saa rajata perustuslain 6 §:n kanssa ristiriidassa olevin valintaperustein. Tällainen peruste voisi olla mm. ikään perustuva rajoite kansanterveyslain muutoksen (1219/2000) yhteydessä säädettyä siirtymäsäännöstä lukuun ottamatta.

Perustuslain 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Korkein hallinto-oikeus on eräässä ratkaisussaan todennut, että "muun muassa terveyspalveluja on annettava siten, ettei ketään ilman hyväksyttävää perustetta aseteta muihin nähden eri asemaan muun muassa terveydentilan perusteella. Riittäväksi katsottavia terveyspalveluja ei useinkaan voida turvata asettamatta terveydenhuollon toimintoja etusijaisjärjestykseen. Etusijaisjärjestykseen asettamista on esimerkiksi potilaan ohjaaminen potilaslain 4 §:n tarkoittamalla tavalla odottamaan hoitoa eli jonoon asettaminen tai hoitokäytäntöjen ja palvelujen antamisen ohjaaminen yleisillä suosituksilla. Palveluja etusijaisjärjestykseen asetettaessa on otettava huomioon sekä syrjintäkielto, että velvollisuus yksilöllisesti selvittää potilaan terveydentila ja hänen siitä johtuva riittävien terveyspalvelujen tarpeensa."

Siirtymäsäännöksen käyttö

Kansanterveyslain muutos tulee voimaan 1.4.2001. Voimaantulosäännökseen sisältyvän siirtymäsäännöksen perusteella kunta ja kuntayhtymä voivat kuitenkin päättää 30.11.2002 asti, että hampaiden tutkimusta ja hoitoa voidaan rajata ikään perustuen seuraavasti:

• ajalla 1.4.?31.12.2001 hampaiden tutkimus ja hoito voidaan rajata vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneisiin

• ajalla 1.1.?30.11.2002 hampaiden tutkimus ja hoito voidaan rajata vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneisiin

• 1.12.2002 lukien hampaiden tutkimusta ja hoitoa ei saa enää rajata ikään perustuen.

Lain voimaantulosäännös on kirjoitettu siten, että kunta ja kuntayhtymä joutuvat tekemään erillisen päätöksen, jos siirtymäsäännökseen perustuvaa mahdollisuutta hoidon rajoittamiseksi halutaan käyttää. Päätös voidaan tehdä edellä mainituissa maksimirajoissa. Mahdollista hoidon rajauspäätöstä voidaan myöhemmin muuttaa. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon, että hoito tulee kuitenkin kaikissa tapauksissa järjestää lain voimaantulosäännöksen edellyttämille ikäryhmille.

Mikäli kunta tai kuntayhtymä on jo aikaisemmin päättänyt järjestää hampaiden tutkimusta ja hoitoa vain tietyille ikäryhmille, päätös on edelleenkin voimassa, ellei se ole ristiriidassa nyt annetun voimaantulosäännöksen kanssa, kunnes uusi päätös palveluiden rajoituksesta tehdään voimaantulosäännöksen sallimissa rajoissa.

Vaikka kunta tai kuntayhtymä päättäisikin käyttää siirtymäsäännöksen sallimaa mahdollisuutta rajoittaa hampaiden tutkimusta ja hoitoa iän perusteella 1.4.2001?30.11.2002 välisenä aikana, siirtymäsäännöksen nojalla hampaiden tutkimus ja hoito on järjestettävä edelleenkin iästä riippumatta kaikille henkilöille, jotka tarvitsevat hampaiden tutkimusta ja hoitoa pään ja kaulan alueen säde- tai sytostaattihoidon vuoksi. Eduskunnan sosiaalivaliokunta on lisäksi pitänyt tärkeänä, että kunnat jatkaisivat erityisryhmille järjestämäänsä hampaiden tutkimusta ja hoitoa entiseen tapaan.

Ostopalvelut Terveyskeskus voi ostaa hammashuollon palveluita sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudesta annetun lain (733/92) 4 §:n 4 kohdan mukaisesti. Kunta tai kuntayhtymä voi hankkia hammashuollon tehtäviä toiselta kunnalta, kuntayhtymältä ja yksityiseltä palvelun tuottajalta. Kysymys on tällöin ostopalvelusta. Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain (734/1992) 12 §:n nojalla palvelun käyttäjältä on perittävä ostetuista palveluista enintään samat maksut ja korvaukset kuin kunnan tai kuntayhtymän itse järjestämistä vastaavista palveluista.

Hammashuoltoon tehtyjen matkojen korvaaminen

Kansaneläkelaitos korvaa sairausvakuutuslain nojalla sekä kunnalliseen että yksityiseen hammashuoltoon tehdyn matkan aiheuttamia kustannuksia. Yksityiseen hammashuoltoon tehdyt matkat korvataan vain silloin, kun hammashuolto on sairasvakuutuslain nojalla korvattavaa. Terveyskeskuksen tai muuhun julkisen terveydenhuollon yksikön hammashuoltoon tehdyn matkan kustannuksista myönnetään sairausvakuutuslain mukainen korvaus selvittämättä sitä, onko tehty tutkimus tai hoito sellaista, että se olisi yksityishammaslääkärin antamana korvattavaa.

Matkakustannusten selvittämiseksi tarvitaan todistus tai selvitys käynnistä hammashoidossa ja kuitti (Kansaneläkelaitoksen hyväksymä kuitti, todistus taikka muu selvitys) aiheutuneista matkakustannuksista. Korvausta matkakustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa kustannusten syntymisestä.

Matkakustannusten omavastuu on vuonna 2001 yhdensuuntaista matkaa kohti 55 markkaa ja vuotuinen omavastuu 935 markkaa. Vuotuista omavastuuosuutta kerryttävät myös muut kuin hammashuoltoon tehtyjen matkojen 55 markan kertaomavastuuosuudet ja sitä vähemmän maksaneet kertakustannukset. Vuotuisen omavastuuosuuden täyttymisen jälkeen saman kalenterivuoden aikana tehtyjen tarpeellisten matkojen kustannukset Kansaneläkelaitos korvaa kokonaan.

Kansaneläkelaitoksen toimistoista saa tarvittaessa lisätietoja matkakustannusten korvattavuudesta.

Sairausvakuutuslain muutokset

Sairausvakuutuslakiin tehtyjen muutosten jälkeen hammashoidon korvaukset ulotetaan koko väestöön porrastetusti siten, että korvattavan hoidon piiriin tulevat 1.4.2001 vuonna 1946 ja sen jälkeen syntyneet vakuutetut. Ennen vuotta 1946 syntyneet tulevat korvattavan hammashoidon piiriin 1.12.2002 lukien. Muun sairauden kuin hammassairauden parantamiseksi välttämätön hoito tai säde- tai sytostaattihoidon takia tarpeellinen hammashuolto korvataan siirtymäaikana entiseen tapaan.

Asiakasmaksuasetuksen muutos

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteilla suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta perittävien maksujen muutos. Muutos liittyy sv-koodien poistamiseen asetuksesta ja asiakasmaksujen sitomisesta toimenpideluokitukseen. Toimenpidekoodeihin sidotut asiakasmaksut tulee ottaa käyttöön tämän hetkisen tiedon mukaan viimeistään 1.1.2002 lukien, jolloin myös euroina säädetyt asiakasmaksut tulevat voimaan. Näitä koskevat asiakasmaksuasetuksen muutosten valmistelut ovat toistaiseksi kesken.

SUOMEN KUNTALIITTO

Pekka Alanen, varatoimitusjohtaja

Jorma Back, yksikön päällikkö, sosiaali ja terveys