Yleiskirje, 20/80/2001 / Auli Valli-Lintu/aha, 5.10.2001

Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset

Suomen Kuntaliitto on yhdessä Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen ja kuntien edustajien kanssa valmistellut vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset. Nämä sisältävät ehdotuksen, kuinka vesihuoltolain maksuja koskevia säännöksiä voidaan soveltaa käytännössä.

Koska vesihuoltolaki koskee vain asutuksen ja siihen rinnastettavan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan vesihuoltoa, on myös maksuja koskevat ohjeet ja taksasuositus laadittu tästä näkökulmasta. Vesihuoltolain ulkopuolelle jäävään laitosten väliseen tukkutoimintaan tai muuhun toimintaan, jonka veden tarve tai jäteveden laatu tai määrä poikkeaa asutuksesta, ei taksasuositusta ole tarkoitettu.

Taksasuositus on tarkoitettu malliksi. Vesihuoltolaitos voi valita, ottaako se suosituksen mukaisen taksan käyttöönsä vai ei. Joka tapauksessa laitoksen tulee tarkistaa, että sen taksa vastaa vesihuoltolain vaatimuksia.

Tämä yleiskirje pyydetään toimittamaan tekniselle lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristönsuojeluviranomaiselle, terveydensuojeluviranomaiselle ja vesihuoltolaitoksille.

Lisätiedot:
Auli Valli-Lintu, lakiasiat puh. (09) 771 2308
Karl-Erik Blomgren, yhdyskunta-asiat puh. (09) 771 2559 

Liite
Vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset

 

 

 

Suomen Kuntaliitto on yhdessä Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen ja kuntien edustajien kanssa valmistellut vesihuoltolaitoksen maksuja koskevat ohjeet ja suositukset. 

Suositus sisältää ehdotuksen, kuinka vesihuoltolain maksuja koskevia säännöksiä voidaan soveltaa käytännössä. Taksasuositus on tarkoitettu kunnan ja laitoksen käyttöön malliksi, jota ei ole tarkoitettu jaettavaksi laitoksen asiakkaille. 

Koska vesihuoltolaki koskee vain asutuksen ja siihen rinnastettavan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan vesihuoltoa, on myös maksuja koskevat ohjeet ja taksasuositus laadittu vain tästä näkökulmasta. Vesi-huoltolain ulkopuolelle jäävään esim. laitosten väliseen tukkutoimintaan tai toimintaan, jonka veden tarve tai jäteveden laatu tai määrä poikkeaa asutuksesta, ei taksasuositusta ole tarkoitettu.

Taksasuositus on laadittu malliksi. Vesihuoltolaitos voi valita, ottaako se suosituksen mukaisen taksan käyttöönsä vai ei. Joka tapauksessa laitoksen tulee tarkistaa, että sen taksa vastaa vesihuoltolain vaatimuksia.

 

Vesihuoltolaki ja maksut

Vesihuoltolain mukaiset maksut ovat kaikki yksityisoikeudellisia. Sopijapuolten väliset maksuja koskevat riidat käsitellään siten käräjäoikeudessa. 

Vesihuoltolain mukaan

  • maksujen tulee vastata todellisia kustannuksia
  • muut maksut kuin käyttömaksu voivat olla eri alueilla eri suuruisia, jos se on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen, aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi tai muusta syystä
  • maksuihin saa sisältyä enintään kohtuullinen tuotto pääomalle
  • maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset.

Lain mukaan vesihuollosta tulee periä käyttömaksua. Lisäksi voidaan periä liittymismaksua, perusmaksua ja muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista.

Käyttömaksua peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan veden määrän ja laadun perusteella. Käyttömaksu ei voi olla eri alueilla erisuuruinen. Käyttömaksu voi erota ainoastaan laadun ja määrän perusteella. Muut maksut voivat sitä vastoin olla erilaisia eri alueilla, jos se on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen, aiheuttamisperiaatteen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Perusteiden tulee olla kohtuullisia ja tasapuolisia.

Vesihuoltolaissa ei enää säädellä laitoksen oikeutta periä lisäliittymis-maksuja, oikeudesta maksaa liittymismaksu erissä tai erille maksettavasta korosta. Lisäliittymismaksun perimisoikeudesta on siten otettava säännös sopimusehtoihin sekä siitä on määrättävä erikseen taksassa. Sopimusehtosuosituksen 5 §:ään on tällä perusteella otettu maininta lisäliittymismaksun perimismahdollisuudesta, jonka viitataan määräytyvän taksan mukaan. 

Vesihuoltolain mukaan asiakkaalla ei ole enää oikeutta vaatia liittymis-maksun maksamista erissä. Laitos voi kuitenkin halutessaan suostua liittymismaksun maksamiseen erissä. Liittymissopimusmalleissa on kohdat, joissa voidaan sopia erien eräpäivistä. Koska laissa ei ole enää kumotun jätevesimaksulain mukaista mainintaa erissä maksettavan liittymismaksun koroista, tulee laitoksen, mikäli laitos perii erille jotain korkoa sopia siitä liittymissopimuksessa esim. ottamalla siitä maininnan sopimuslomakkeen kohtaan nro 7. Koron tulee olla kohtuullinen, jona voidaan pitää esim. 5?8 %:n vuotuista korkoa. 

Maksujen ja taksarakenteen muuttaminen

Maksujen ja taksarakenteen muuttaminen tarkoittaa sopimusehtojen muuttamista. Sopimusehtojen muuttamisesta säädetään VHL 23 §:ssä.

Lain 23 §:n mukaan sopimusehtoja voidaan muuttaa vain

  1. sopimusehdoissa yksilöidyillä perusteilla edellyttäen, ettei sopimuksen sisältö kokonaisuutena olennaisesti muutu,
  2. lainsäädännön muutoksen tai viranomaisen siihen perustuvan päätöksen perusteella,
  3. muusta erityisestä syystä olosuhteiden olennaisesti muuttua,

     

  4. tekemällä vähäisiä muutoksia, joilla ei ole vaikutusta sopimuksen keskeiseen sisältöön.

Sopimuksen muuttamista koskevat säännökset on otettu myös yleisten toimitusehtojen suosituksen maksujen muuttamista koskevaan 4.2 kohtaan. Suosituksessa on tarkennettu niitä perusteita, joiden perusteella laitos voi muuttaa yksipuolisesti maksuja ja taksarakennettaan. Taksarakenteen muutoksena pidetään mm. uusien maksujen käyttöönottoa sekä maksujen määräytymisperusteiden muutoksia. Yleisten toimitusehtojen 4.2 kohdan mukaan laitos voi muuttaa maksuja ja taksarakennetta edellyttäen, ettei sopimuksen sisältö kokonaisuutena olennaisesti muutu, jos perusteena on

  • hinnoittelu- ja sopimusjärjestelmien uudistaminen
  • laitoksen käyttö- ja investointikustannusten muutos, ottaen huomioon, että vesihuoltolain mukaan laitoksen kaikki kustannukset tulee kattaa maksuilla mukaan lukien ympäristön- ja terveydensuojelusta, luonnonvarojen käytöstä sekä maankäytön rajoituksista aiheutuvat kustannukset tai näiden kustannusten muutos.

Kuluttajaviraston kannan mukaan muutoksen olennaisuutta tarkastellaan tapauskohtaisesti eikä yleisesti. Tämä vaikeuttaa eritoten perusmaksun käyttöönottoa. Perusmaksun käyttöönotto saattaa merkitä yksittäistapauksissa sitä, että muutosta on pidettävä olennaisena muutoksena esim. aikaisempi kulutus vähäinen ja perusmaksun käyttöönotto merkitsee 300?400 markan vuosittaista lisäkustannusta. Tämän vuoksi suosittelemme, ettei taksarakennemuutoksia suoriteta siten, että ero aikaisempaan on suuri. Mittava muutos on siten yleensä tehtävissä vain vähitellen.

Perusmaksun käyttöönottoa ei voida perustella lainsäädännön muutoksella, koska laki ei edellytä, että perusmaksu otettaisiin käyttöön. Vesihuoltolaki ainoastaan mahdollistaa käyttöönoton, eikä siten riitä perusteeksi muutokselle.

Liittymismaksun käyttöönotto on helpommin toteutettavissa. Vanhoilta asiakkailta ei voi takautuvasti periä liittymismaksuja. Lisärakentaminen tarkoittaa taas uutta tilannetta, josta tehdään uusi sopimus. Jos taksan mukaan peritään liittymismaksua on tällaisissa tapauksissa perittävä lisäliittymismaksua myös vanhoilta asiakkailta, jotka ovat uuden sopimuksen osapuolia.

Taksasta päättäminen Aiemman jätevesimaksulain mukaan kunnanvaltuuston tuli päättää jätevesimaksun yksityiskohtaisista perusteista. Vesihuoltolaki kumosi aiemman jätevesimaksulain eikä vesihuoltolaissa enää määrätä taksan hyväksymisestä mitään. Vesihuoltolain mukaan taksaa koskeva päätösvalta voidaan siten delegoida johtosäännöllä muillekin toimielimille edellyttäen, että kunnanvaltuusto päättää maksujen yleisistä perusteista. Maksujen yleisiä perusteita, joista valtuuston tulee päättää, ovat maksulajit (käyttömaksu, perusmaksu ja liittymismaksu) sekä perusteet mihin maksut perustuvat (esim. liittymismaksu kerrosalapohjainen, perusmaksu mittarin koon mukaan). Valtuuston ei siis enää tarvitse päättää markkamääristä. Mikäli päätösvaltaa ei delegoida, päättää taksasta kunnanvaltuusto.

Muutoksenhaku kunnan taksapäätöksestä

Kunnan taksapäätöksestä voi hakea muutosta kuntalain muutoksenhakusäännösten mukaan. Mikäli joku muu kuin kunnanvaltuusto tekee taksapäätöksen, on päätöksestä tehtävä ensin oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä tarkoituksenmukaisuus- ja laillisuusperusteilla. Oikaisuvaatimuspäätöksestä tai kunnanvaltuuston tekemästä päätöksestä haetaan muutosta kunnallisvalituksella. Kunnallisvalitus voidaan tehdä vain laillisuusperusteilla. Kunnallisvalitus tehdään hallinto-oikeudelle.

Taksasta tiedottaminen Maksujen muutoksista ja muutosten perusteista sekä taksarakenteen muutoksesta laitoksen tulee ilmoittaa asiakkaalle vähintään kuukautta ennen muutosten voimaantuloa. Ilmoitus lähetetään asiakkaan laskutusosoitteeseen ja se voi esimerkiksi sisältyä asiakkaalle tulevaan laskuun. Ilmoituksesta tulee käydä ilmi uudet maksut, pelkkä korotuksen markkamärän tai prosenttimäärän ilmoittaminen ei riitä.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Timo Kietäväinen
varatoimitusjohtaja

Jussi Kauppi
yhdyskuntatekniikan päällikkö

tags