Yleiskirje 12/80/2003, Marja Lahtinen, Sami Uotinen, 25.4.2003

Lasten päivähoidon hallinnoinnin järjestämistä koskevat määräaikaiset lainmuutokset

​Sosiaalihuoltolain 6 ja 12 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetulla lailla (155/2003), lasten päivähoidosta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta annetulla lailla (156/2003) sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 16 §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetulla lailla (157/2003) on päivähoidon hallinnointia koskevia säännöksiä muutettu siten, että kunta saa päättää, minkä monijäsenisen toimielimen hoidettavaksi lasten päivähoidon sekä kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen hallinto kunnassa annetaan. Lainmuutokset ovat voimassa määräajan 1.8.2003–31.7.2008.

Lisätiedot: 
Marja Lahtinen, p. (09) 771 2038
Anna-Maija Haliseva-Lahtinen, p. (09) 771 2306
Sami Uotinen, p. (09) 771 2623

 

 

Lasten päivähoidon hallinnoinnin järjestämistä koskevat määräaikaiset lainmuutokset

1. Muutoksen tausta

Lainmuutoksen taustalla on eduskunnan lausuma, jonka se esitti vastauksessaan esiopetusta koskevaksi lainsäädännöksi. Siinä eduskunta edellytti, että hallitus valmistelee säädösmuutokset, jotka antavat kunnille mahdollisuuden halutessaan siirtää päivähoidon hallinto ja ohjaus sosiaalilautakunnalta opetustoimesta vastaavalle lautakunnalle (EV 99/1999 vp). Lausuma perustui sivistysvaliokunnan mietintöön, jossa muutosta perusteltiin sillä, että varhaiskasvatuksen hallinnon joustavan järjestämisen takia kunnalla tulee olla mahdollisuus päättää, minkä lautakunnan alaisuuteen päivähoidon hallinnointi sisällytetään (SivM 7/1999 vp).

2. Lasten päivähoidon hallinnon järjestäminen

Muutoksilla mahdollistetaan, että kunnat voivat harkintansa mukaan päättää, minkä luottamushenkilöistä koostuvan toimielimen alaisuuteen lasten päivähoidon sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen hallinnointi sisällytetään. Mainitut tehtävät tulee kuitenkin olla saman toimielimen toimivaltaan kuuluvia. Hallinnon muuttaminen edellyttää tarvittavien muutosten tekemistä johtosääntöihin.

Lasten päivähoidosta huolehtivan toimielimen päätösvaltaa ja oikeutta puhevallan käyttämiseen voidaan johtosäännöllä siirtää toimielimen alaisille viranhaltijoille lukuun ottamatta henkilön tahdosta riippumatonta huoltoa koskevia päätöksiä. Tästä on säännös muutetussa sosiaalihuoltolain 12 §:ssä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta kiinnitti mietinnössään huomiota siihen, että jos päivähoidon hallinto siirretään esimerkiksi opetustoimen puolelle, tulee opetustoimen viranhaltijoita riittävästi perehdyttää päivähoidon ja perusopetuksen välisiin lainsäädännön eroihin.

Jos lasten päivähoidon sekä lasten kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen hallinnointi siirretään sosiaalihuollon toimielimen alaisuudesta muulle toimielimelle, esimerkiksi opetuslautakunnalle, sen tulee huolehtia, että tarvittava yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa toteutuu. Riippumatta siitä, mikä toimielin vastaa lasten päivähoidon hallinnoinnista, tulee kunnan järjestämistä sosiaalipalveluista muodostua päivähoidossa oleville lapsille ja heidän huoltajilleen tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Edellä tarkoitetun kokonaisuuden merkitys on lasten päivähoidosta annetun lain 2 §:ssä kytketty lasten ja heidän huoltajiensa tarpeisiin.

Kyseessä olevaa lainmuutosta käsittelevässä mietinnössään (StVM 49/2002 vp) sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi, että pienten lasten hoitojärjestelmän kehittämisen lähtökohtana on oltava lapsen edun paras toteutuminen. Hallinnollisten muutosten lähtökohtana tulee ensisijaisesti olla lasten ja perheiden tarpeet. Kuntatasolla on siten oleellista pohtia, miten päivähoitoa, esiopetusta ja lasten hoidon tukijärjestelmää kehitetään paremmin vastaamaan lasten ja perheiden tarpeita ja nähdä hallinto ohjauksen välineenä. Ottaen huomioon päivähoidon keskeinen merkitys lasten hyvinvoinnin tukemisessa tulisi myös hallinnon omalta osaltaan tukea lasten kasvuolojen kaikinpuolista jatkuvuutta. Lapsen ja perheen tarpeiden huomioon ottamisessa ja tukemisessa on oleellista kunnan eri toimialojen yhteistyö yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Lasten ja perheiden kannalta oleellista on ehyt moniammatillinen palvelujärjestelmä ja palvelujen saatavuus. Näiden palvelujen järjestämisessä voidaan etsiä ja kokeilla uudenlaisia hallintomalleja, joissa esimerkiksi päivähoito, esiopetus ja alkuopetus muodostavat kokonaisuuden, jossa lapsen ja perheen tarpeet kohdataan. Näin saataisiin monipuolista tietoa lainmuutoksen toteutumisen seurantaa ja arviointia varten. Palvelujen järjestämisessä tulee ottaa huomioon se, että kuntalaiset saavat samassa kunnassa palvelut yhdenvertaisesti.

Jos lasten päivähoidon hallinnointi päätetään siirtää opetustoimen alaisuuteen, on otettava huomioon paitsi edellä todettu lasten päivähoidon hallinnoinnin kokonaisuuden säilyttäminen ja myös, että kaksikielisen kunnan opetustoimen hallinnosta on kuntalain 16 §:n 2 momentissa erityissäännös. Sen mukaan kaksikielisessä kunnassa asetetaan opetustoimen hallintoon erillinen toimielin kumpaakin kieliryhmää varten taikka yhteinen toimielin, joka jakaantuu kieliryhmiä varten jaostoihin. Toimielimen jaoston jäsenet on valittava asianomaiseen kieliryhmään kuuluvista henkilöistä.

Lasten päivähoidon sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen hallinto järjestetään sosiaalihuoltolain mukaisesti joko siten, että siitä huolehtii sosiaalihuollon toimialaan kuuluvia tehtäviä hoitava toimielin taikka muu toimielin. Sosiaalihuoltolaissa ei ole kaksikielisiä kuntia koskevia erityissäännöksiä. Kuntalain 18 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan kaksikielisessä kunnassa valtuusto voi päättää, että kaksikielisen kunnan toimielimeen asetetaan jaosto kumpaakin kieliryhmää varten. Mainittujen jaostojen perustaminen on kunnanvaltuuston harkinnassa, mutta jos sellaiset päätetään perustaa, jaostojen jäsenet on valittava asi-anomaiseen kieliryhmään kuuluvista henkilöistä. Kuntalain 18 §:n 3 momentin mukaan jaoston jäsenenä voi olla myös toimielimen varajäsen. Lisäksi valtuusto voi päättää, että jaoston jäseneksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan valita muitakin kuin toimielimen jäseniä ja varajäseniä.

Jos kaksikielisessä kunnassa päivähoidon hallinnointi siirrettäisiin opetustoimen toimielimeen, on se selkeintä toteuttaa siten, että kieliryhmillä on yhteinen koulutusta sekä lasten päivähoitoa ja lasten hoidon tukea hallinnoiva lautakunta ja siihen asetetaan jaosto kumpaakin kieliryhmää varten erikseen. Oleellista hallinnon järjestämisessä on myös, että se toteutetaan ottaen huomioon toiminnan kokonaisuus sekä lasten päivähoidon että opetuksen kannalta siten, kuin säännöksissä edellytetään.

3. Muutokset koskevat vain paikallisen hallinnon järjestämistä

Muutoksesta huolimatta lasten päivähoitoon sovelletaan lasten päivähoidosta annetun lain lisäksi muun muassa sosiaalihuoltolakia, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia sekä lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Päivähoidon lainsäädäntö muutoin ja sisällölliset tavoitteet eivät siis muuttuneet hallinnon järjestämistä koskevia säännöksiä muutettaessa.

Päivähoitoa koskevia valtionosuussäännöksiä ei lainmuutoksilla muutettu. Päivähoitoa koskeva tilastointi suoritetaan myös siten kuin tähänkin asti on toimittu. Päivähoidon henkilöstön palvelussuhteen ehtoja ei myöskään muutettu. Lasten päivähoidon asiat kuuluvat edelleen lääninhallituksissa sosiaali- ja terveysasioista vastaavien osastojen sekä ministeriötasolla sosiaali- ja terveysministeriön toimivaltaan.

4. Lasten päivähoitoa koskeva päätöksenteko ja muutoksenhaku

Lasten päivähoito perustuu sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 §:n mukaan viranomaisen tekemään päätökseen, joten päivähoitopaikan osoittamisesta tulee antaa lapsen huoltajalle päätös. Päätöksenteosta vastaava viranomainen määrätään kunnan johtosäännössä.

Lapsen päivähoitoon ottamista koskevaan sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Kuitenkin subjektiivisen oikeuden piiriin kuuluvan lapsen päivähoitoon ottamista koskevaan päätökseen (päivähoitolaki 11 a §) on muutoksenhakuoikeus. Muutoksenhausta säädetään sosiaalihuoltolain 46 §:ssä, jota ei muutettu nyt käsiteltävinä olevien säännösmuutosten yhteydessä. Tässä yhteydessä muutoksenhakua koskevia säännöksiä lienee tulkittava siten, että toimielimen päätöksellä tarkoitetaan lasten päivähoidon hallinnoinnista vastaavaa toimielintä, vaikka sosiaalihuoltolain 46 §:ssä viitataan vain sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä huolehtivaan kunnan toimielimeen. Siten muutosta lasten päivähoidosta vastaavan toimielimen päätökseen haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Valitus voidaan antaa edellä mainitun ajan kuluessa myös toimielimelle, jonka tulee toimittaa se ja asiasta antamansa lausunto hallinto-oikeudelle.

5. Päivähoidon valvonta

Yksityisen henkilön tai yhteisön, joka korvausta vastaan harjoittaa lasten päivähoitoa, tulee tehdä ilmoitus toiminnastaan lasten päivähoidosta vastaavalle toimielimelle. Ilmoitus tulee tehdä kahden viikon kuluessa toiminnan aloittamisesta. Toimielimen tehtävänä on valvoa ilmoituksen tehneiden toimintaa. Valvomistehtävään sisältyy toimielimen velvollisuus heti edellä mainitun ilmoituksen saatuaan tarkastaa päivähoitopaik-ka. Lisäksi toimielimen tulee huolehtia siitä, että päivähoitopaikka ja siellä annettava hoito vastaavat päivähoidolle asetettuja terveydellisiä ja muita vaatimuksia. Toimielimen tulee myös pitää luetteloa ilmoituksen tehneistä päivähoidon harjoittajista.

Jos edellä tarkoitettu päivähoitopaikka tai siinä annettava hoito todetaan sopimattomaksi tai puutteelliseksi, lasten päivähoidosta vastaavan toi-mielimen on yritettävä saada aikaan korjaus. Jollei korjausta ole asete-tussa määräajassa tapahtunut, lasten päivähoidosta vastaava toimielin voi kieltää lapsen pitämisen asianomaisessa hoitopaikassa.

6. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen liittyvät tehtävät

Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaiset tehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos (Kela), jolle kunta korvaa mainitun lain nojalla maksetusta tuesta Kelalle aiheutuvat kustannukset.

Tukea haetaan Kelan toimistosta, joka myös tekee maksamista koskevan päätöksen. Tuen hakijan tai hakijan osoittaman tuen saajan tulee esittää Kelalle muun muassa selvitys siitä, että päivähoidon tuottaja on tehnyt päivähoitotoimintansa aloittamisesta ilmoituksen päivähoidosta vastaavalle toimielimelle taikka että toimielin on hyväksynyt, että tuki voidaan maksaa asianomaiselle päivähoidon tuottajalle.

7. Kuntalisästä päättäminen

Lasten kotihoidon tuesta ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukaan hoitorahaa tai hoitolisää voidaan maksaa kunnan päätöksen mukaisella määrällä korotettuna. Kunnallisen lisän maksaminen ja sitä koskeva päätöksenteko voidaan kunnan ja Kelan tekemän sopimuksen perusteella antaa Kelan tehtäväksi. Käytännössä sopimuksen hyväksyminen Kelan taholta on edellyttänyt, että sopimus tehdään Kelan tietojärjestelmään soveltuvaksi. Tätä tarkoitusta varten Kela on tehnyt mallisopimuksen.

Kunnan päätös voidaan tehdä määräajaksi tai toistaiseksi. Kunnan on ilmoitettava päätöksestään sekä päätöksen voimassa olon jatkumisesta tai lakkaamisesta taikka päätöksen muuttamisesta Kelalle viimeistään kaksi kuukautta ennen päätöksen voimaantuloa.

8. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki

Lasten päivähoidossa noudatetaan edelleen sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia, joten tässä yhteydessä on tarpeen selvittää sitä koskevat pääpiirteet.

Asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettu laki (812/2000, sosiaalihuollon asiakaslaki) tuli voimaan 1.1.2001. Lakiin on kirjattu eräitä keskeisimpiä asiakkaan oikeuksia ja velvoitteita. Osin lakiin on kirjattu jo aikaisemminkin tosiasiallisesti noudatettuja periaatteita. Lain mukaan sosiaalihuollon järjestämisen on perustuttava päätökseen tai ns. puhtaasti yksityisen sosiaalihuollon osalta asiakkaan ja sosiaalihuollon toteuttajan väliseen sopimukseen. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on pääsääntöisesti laadittava asiakaskohtainen palvelu-, hoito-, kuntoutus tai muu vastaava suunnitelma. Asiakkaalla on oikeus saada laadultaan hyvää sosiaalihuoltoa ja hyvää kohtelua ilman syrjintää.

Sosiaalihuollon asiakaslaissa on erityistä huomiota kiinnitetty asiakkaan itsemääräämisoikeuteen ja osallistumiseen. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu.

Myös alaikäisen asiakkaan toivomukset ja mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Kaikissa julkisen ja yksityisen sosiaalihuollon toimissa, jotka koskevat alaikäistä, on ensisijaisesti otettava huomioon alaikäisen etu. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus kohtelustaan sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Sosiaalihuollon asiakaslakia on käsitelty tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön oppaassa ( Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Oppaita 2001:11) ja kuntaliiton yleiskirjeessä (32/80/2000 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista).

Salassapito ja tietosuoja

Sosiaalihuollon asiakaslaki sisältää säännökset asiakirjasalaisuudesta sekä vaitiolovelvollisuudesta ja hyväksikäyttökiellosta. Sosiaalihuollon asiakirjat, jotka sisältävät tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta tai muusta yksityisestä henkilöstö ovat salassa pidettäviä. Asiakaslain säännökset ovat ensisijaisia suhteessa viranomaisten toiminnan julkisuudesta anne-tun lain (621/1999, julkisuuslaki) vastaaviin säännöksiin. Asiakaslain soveltamisala ulottuu myös yksityisesti järjestettyyn sosiaalihuoltoon, näin myös salassapitoa ja vaitiolovelvollisuutta koskevien säännösten osalta. Myös julkisuuslain 24 §:n 25 kohdassa on säännelty sosiaali-huollon salassa pidettävistä asiakirjoista. Julkisuuslain säännöksen nojalla siinä määritellyt tiedot ovat salassa pidettäviä riippumatta siitä, minkä viranomaisen hallussa tieto on. Julkisuuslaissa on myös vaitiolo-velvollisuutta ja hyväksikäyttökieltoa koskeva säännös.

Päivähoidon yhteydessä kerätyt asiakastiedot muodostavat oman loogisen rekisterinsä niin kuin tähänkin saakka. Salassa pidettävien asiakastietojen antaminen on mahdollista ensisijaisesti suostumuksen perusteella. Tietojen antaminen on myös mahdollista sosiaalihuollon asiakas-lain 17 ja 18 §:ssä säädetyillä perusteilla sekä eräissä julkisuulaissa säädellyissä tilanteissa. Lastensuojelulain 40 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus sosiaalilautakunnalle ilmeisestä perhe- tai yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta koskee yhtälailla sosiaali- ja terveydenhuollon kuin koulutoimen palveluksessa taikka luottamustoimessa olevia. Tämä ilmoitusvelvollisuus koskee myös vaitiolovelvollisuuden piirin kuuluvaa tietoa.

Päivähoitoon ja päivähoidon tehtäviä hoitaviin henkilöihin sovelletaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa, henkilötietojen käsittelyä ja asiakirjojen käsittelyä koskevia säännöksiä siten kuin päivähoidon ja sosiaalitoimen alalla on tähänkin asti sovellettu. Opetustoimen alaisuudessa päivähoitotoimintaa johtavilla on vastuu siitä, että heidän oman hallintokuntansa alaisuudessa päivähoidon tehtävissä työskentelevät henkilöt tuntevat salassapitoa, tietosuojaa, asiakasmaksuja ja muutoksenhakua koskevat sosiaalihuollon säännökset, jotka poikkeavat opetustoimen lainsäädännöstä.

SUOMEN KUNTALIITTO

Pekka Alanen
varatoimitusjohtaja

Anneli Kangasvieri
opetus- ja kulttuuriyksikön päällikkö

tags