Yleiskirje 22/80/2004, Eevaliisa Virnes/aha 27.9.2004

Asiakasmaksulain muutos omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana annettavien palvelujen maksuista

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (457/2004) tulee voimaan 1.10.2004. Asiakasmaksulakiin on lisätty 6 b §, joka rajoittaa kunnan mahdollisuutta periä maksuja niistä palveluista, jotka kunta järjestää hoidettavalle omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Rajoitus koskee sellaisia palveluja, jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa.

​Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana hoidettavalle annettavista palveluista peritään hoidettavalta tuloista riippumaton, vuorokausikohtainen tasamaksu. Maksu on enintään 9 euroa vuorokaudelta. Maksun suuruuteen ei vaikuta se, millaisten palvelujen avulla hoito järjestetään eikä se kuinka paljon palveluja hoidettavalle annetaan vuorokaudessa.

Asiakasmaksulain 6 b §:n 1 momentti omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana annettavien palvelujen maksuista syrjäyttää pääsääntöisesti muut asiakasmaksuja koskevat säännökset. Poikkeuksena ovat säännökset, joiden mukaan palvelu on kokonaan tai osittain maksuton. Omais-hoitajan lakisääteisen vapaan aikana järjestetyistä palveluista perityt maksut ovat kokonaan asiakasmaksulain 6 a §:ssä tarkoitetun maksukaton ulkopuolella.

Lisätiedot:
Eevaliisa Virnes, puh. (09) 771 2364
Sami Uotinen, puh, (09) 771 2623
Sinikka Huhtala (terveydenhuolto), puh. (09) 771 2644

Tietoa omaishoidon tuesta on saatavilla myös internetistä, osoitteesta www.kunnat.net/vanhukset > omaishoidon tuki

Lähteet
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (457/2004)
Hallituksen esitys (HE 40/2004)

Liite
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (457/2004)

Asiakasmaksulain muutos omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana annettavien palvelujen maksuista

Yleistä

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain muuttamisesta (457/2004) tulee voimaan 1.10.2004. Asiakasmaksulakiin on lisätty 6 b §, joka rajoittaa kunnan mahdollisuutta periä maksuja niistä palveluista, jotka kunta järjestää hoidettavalle omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Rajoitus koskee sellaisia palveluja, jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa.

Hallituksen esityksen (HE 40/2004) mukaan lakimuutoksen tavoitteena on parantaa omaishoitajien edellytyksiä pitää vapaapäivänsä ja siten tukea heidän jaksamistaan.

Asiakasmaksu omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana annettavista palveluista

Omaishoidon tuella tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 27 a §:n mukaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan kotona tapahtuvan hoidon ja huolenpidon turvaamiseksi annettavaa hoitopalkkiota ja palveluja, jotka määritellään hoidettavan hoito- ja palvelusuunnitelmassa.

Omaishoidon tuesta sopimuksen tehneellä henkilöllä on sosiaalihuolto-lain 27 b §:n mukaan oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohden, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuoro-kaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- tai terveys-palveluja tai saaden kuntoutusta tai opetusta. Hallituksen esityksen (HE 150/2001) mukaan hoidettavan voidaan katsoa viettävän vähäisen osan vuorokaudesta kotinsa ulkopuolella, jos hänen säännöllinen poissaolonsa kestää keskimäärin enintään 5–7 tuntia arkipäivää kohti.

Omaishoidon tukena annetusta hoitopalkkiosta ja palveluista tai omais-hoitajan vapaan toteuttamiseksi järjestettävistä palveluista perittävistä maksuista ei ole erikseen säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa tai -asetuksessa, lukuun ottamatta uutta asiakasmaksulain 6 b §:ää.

Asiakasmaksulain 6 b § rajoittaa kunnan mahdollisuutta periä maksuja niistä palveluista, jotka kunta järjestää hoidettavalle edellä mainitun omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi. Rajoitus koskee sellaisia palveluja, jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa.

Omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana hoidettavalle annettavista palveluista peritään hoidettavalta tuloista riippumaton, vuorokausikohtainen tasamaksu. Maksu on enintään 9 euroa vuorokaudelta. Maksun suuruuteen ei vaikuta se, millaisten palvelujen avulla hoito järjestetään eikä se kuinka paljon palveluja hoidettavalle annetaan vuorokaudessa.

Hallituksen esityksen mukaan (HE 40/2004) omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa korvaavia palveluja voivat olla esimerkiksi tilapäinen kotipalvelu, lyhytaikainen laitoshoito, sosiaali- tai terveydenhuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä annettava yö- tai päivähoito taikka perhehoito. Jos hoidettava on kehitysvammainen, hoito voi olla myös kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 2 §:n 6 kohdassa tarkoitettuna erityishuoltona annettavaa hoitoa tai muuta huolenpitoa.

Asiakasmaksulain 6 b §:n 1 momentti omaishoitajan vapaan aikana annettavien palvelujen maksuista syrjäyttää pääsääntöisesti muut asiakas-maksuja koskevat säännökset. Poikkeuksena ovat säännökset, joiden mukaan palvelu on kokonaan tai osittain maksuton, lukuun ottamatta asiakasmaksulain 6 a §:n säännöksiä maksukatosta. Lakisääteisen vapaan aikana omaishoitajan antamaa hoitoa korvaavien palvelujen maksut ovat kokonaan maksukaton ulkopuolella.

Asiakasmaksulain 6 b §:n 1 momentin mukaan enintään 9 euron maksu vuorokaudelta voidaan periä ”sen estämättä, mitä maksun määräytymis-perusteista tai määrästä muualla laissa tai asetuksessa säädetään”.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan edellä mainittu säännös pois sulkee muun muassa asiakasmaksuasetuksen 2 §:n 3) kohdan soveltamisen. Tämän säännöksen mukaan hoitopäivällä tarkoitetaan laitoshoitoon tulo-päivää, sen jälkeen kertyviä hoitovuorokausia ja laitoksesta lähtöpäivää.

Siten omaishoitajan hoitoa korvaavan lyhytaikaisen laitoshoidon maksu määrätään vuorokaudelta, kun taas muun lyhytaikaisen laitoshoidon maksu määrätään hoitopäivältä, joka määritellään asiakasmaksuasetuksen 2 §:n 3) kohdassa.

Esimerkki. Omaishoitaja on sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti ja hän pitää yhden vuorokauden mittaisen lakisääteisen vapaan. Hoidettava on vapaan ajan laitoshoidossa, joka jakautuu kahdelle päivälle esimerkiksi siten, että hoito alkaa torstaina klo 9 ja päättyy perjantaina klo 9. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan laitoshoito korvaa omaishoitajan vapaata yhden vuorokauden ja hoidettavalta voidaan periä laitoshoidosta enintään 1 x 9 euroa eli yhden vuorokauden maksu.

Omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa korvaavilla palveluilla tarkoitetaan sitä osaa hoidettavalle järjestetystä palvelukokonaisuudesta, jonka avulla korvataan omaishoitajan työpanosta hänen lakisääteisen vapaansa aikana.

Omaishoidon palvelukokonaisuuteen voi sisältyä esimerkiksi jatkuvia ja säännöllisiä kotipalveluja tai kotisairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät omaishoitajan työtä ja joista voidaan jatkossakin periä maksuja kunnan maksukäytännön mukaisesti. Asiakasmaksulain 6 b § ei rajoita kunnan mahdollisuutta periä maksua tällaisista kotiin annettavista palveluista, joita annetaan omaishoitajan vapaasta riippumatta.

Kunta voi lakisääteisen vapaan ohella mahdollisuuksien mukaan järjestää omaishoitajalle vapaata omaishoidon tuesta annetun asetuksen (318/1993) 5 §:n perusteella. Asiakasmaksulain 6 b § ei rajoita kunnan mahdollisuutta periä maksua omaishoitajan muun vapaan kuin lakisää-teisen vapaan aikana hoidettavalle annettavista palveluista.

Säännöstä ei myöskään sovelleta esimerkiksi sellaisiin terveydenhuollon avo- tai laitospalveluihin, joihin hoidettava mahdollisesti joutuu turvautumaan omaishoitajan vapaasta riippumatta. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi sairaalan poliklinikkapalvelut sekä sairaalan vuodeosaston hoitopalvelut, joiden tarve syntyy äkillisesti ja ennakoimattomasti, samoin kuin esimerkiksi ennalta sovitut lääkärin tai hammaslääkärin palvelut, joiden antaminen ajoittuu omaishoitajan vapaan ajalle.

Omaishoitajan antamaa hoitoa korvaaviin palveluihin eivät kuulu erilaiset kuljetuspalvelut. Siten asiakasmaksulain 6 b §:n 1 momentti ei tule sovellettavaksi hoidettavan kuljetuksista aiheutuviin kustannuksiin.

Erityisasemassa olevat asiakasryhmät ja palvelut

Asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa on asetettu tietyt asiakasryhmät ja palvelut erityisasemaan säätämällä palvelut osittain tai kokonaan maksuttomiksi. Vastaavasti asiakasmaksulain 6 b §:n 2 momentin mukaan omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana hänen antamaansa hoitoa korvaaviin palveluihin sovelletaan säännöksiä, joiden mukaan palvelu on osittain tai kokonaan maksuton.

Esimerkiksi kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa tarkoitettu erityishuolto siihen liittyvine kuljetuksineen on asiakasmaksulain 4 §:n 2 kohdan mukaan maksutonta, mutta kehitysvammaisten täydestä ylläpidosta voidaan periä maksu. Asiakasmaksulain 6 b § rajoittaa kehitysvammaisten ylläpidosta perittävän maksun suuruutta siten, että maksu voi olla enintään 9 euroa vuorokaudelta.

Alle 18-vuotiaalle henkilölle terveydenhuollon toimintayksikössä annettava hoito ja ylläpito ovat asiakasmaksulain 5 §:n 5 kohdan mukaan maksuttomia siltä osin kuin hoitopäiviä kalenterivuodessa on kertynyt yli seitsemän. Samansisältöiset alle 18-vuotiaita koskeva säännökset ovat myös asiakasmaksuasetuksen 12, 13 ja 14 §:ssä koskien lyhytaikaisen laitoshoidon, päivä- ja yöhoidon sekä kuntoutushoidon maksuja. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan toteuttamiseksi lapsen hoito voidaan joskus järjestää myös terveydenhuollon toimintayksikössä. Hoidon maksullisuudelle säädettyä seitsemän päivän aikarajaa sovelletaan siitä riippumatta, mikä on lapsen hoidon pääasiallinen syy.

Asiakasmaksuasetuksen 13 §:n 2 momentissa säädetään, millaisissa tapauksissa päivä- tai yöhoidon maksua ei saa periä. Omaishoidon vapaan järjestämisen kannalta voi olla merkitystä sillä, että maksua ei saa periä psykiatrisen avohoidon toimintayksikössä annetusta palvelusta eikä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain tarkoittamasta erityishuollosta.

Palveluseteli ja omaishoitajan vapaan aikana annettavat palvelut

Sosiaalihuoltolain 27 b §:n 2 momentin mukaan kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistavan myös omaishoitajan laki-sääteisen vapaan ajaksi päättää edelleen kunta. Hallituksen esityksen (HE 166/1997) mukaan hoito on perusteltua pyrkiä järjestämään ensisijaisesti hoidettavan toivomalla tavalla. Vapaan lakisääteisyys ei kuitenkaan merkitse, että kunnalla olisi ehdoton velvollisuus toteuttaa omais-hoitajan vapaan aikainen hoito nimenomaan hoidettavan enempää kuin hoitajankaan toivomassa muodossa.

Kansanterveyslain 17 §:n mukaan terveyskeskuksen lääkäri päättää hoidosta sairaansijalla. Lyhytaikaiseen laitoshoitoon kuuluu hoito ja ylläpito.

Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi annettavat palvelut voidaan järjestää myös antamalla palvelun käyttäjälle palveluseteli. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 4 §:n perusteella kunta voi järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai sopimuksin muiden kuntien kanssa, kuulumalla kuntayhtymään, hankkimalla palvelun ostopalveluina julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta tai antamalla palvelusetelin.

Asiakasmaksulain 12 §:n mukaan palvelusetelin käyttäjältä ei saa periä asiakasmaksua. Toisaalta palvelun käyttäjän maksettavaksi tuleva oma-vastuuosuus ei saa ylittää sitä asiakasmaksua, jonka kunta voisi periä itse tuottamistaan palveluista, ellei palvelusetelin arvon määräytymisestä ole erikseen toisin säädetty.

Sosiaalihuoltolaissa säädetään erikseen palvelusetelin arvon määräytymisestä kotipalveluissa. Säännöllisessä kotipalvelussa palvelusetelin arvoon vaikuttavat kunnan päättämä palvelusetelin arvo sekä asiakkaan oman kotitalouden koko ja tulot. Palvelusetelin arvo tulee olla vähintään 20 euroa tunnilta, jos kotitalouden tulot eivät ylitä säädettyä tulorajaa. Tilapäiseen kotipalveluun ja tukipalveluihin annettavan palvelusetelin arvon päättää kunta.

Koska kotipalvelun palvelusetelin arvon määräytymisestä säädetään erikseen, asiakasmaksulain 6 b § ei rajoita asiakkaan omavastuuosuutta järjestettäessä kotipalveluja palvelusetelillä. Kunta voi järjestää omais-hoitajan vapaan aikana hoidettavalle kotipalveluja palvelusetelin avulla, jolloin asiakas maksaa omavastuuosuutena palvelun tuottajalle palvelun hinnan ja palvelusetelin arvon erotuksen.

Jos kunta sen sijaan järjestää omaishoitajan lakisääteisen vapaan aikana hoidettavalle sosiaalihuoltolain mukaisia asumispalveluja palvelusetelillä, rajoittaa asiakasmaksulain 6 b § asiakkaan omavastuuosuutta siten, että omavastuuosuus on enintään 9 euroa vuorokaudelta.

Asiakas voi sosiaalihuoltolain 29 a §:n nojalla kieltäytyä hänelle myönnetystä palvelusetelistä, jolloin kunnan tulee ohjata hänet muulla tavoin järjestettävien palvelujen piiriin. Palveluseteliä sosiaali- ja terveyden-huollossa käsitellään Kuntaliiton yleiskirjeessä 18/80/2004.

SUOMEN KUNTALIITTO

Risto Parjanne
toimitusjohtaja

Rolf Eriksson
sosiaali- ja terveysyksikön päällikkö

tags