Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä
Sosiaali- ja terveyspolitiikan lähiajan tavoite on kansalaisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen. Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003) on tullut voimaan 1.10.2003. Lailla korvattiin aiemmin voimassa ollut laki (604/91) kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä. Samassa yhteydessä on tehty muutoksia 13 lakiin, joissa korostetaan eri viranomaisten ohjaus- ja yhteistyövelvollisuutta kuntoutusasioissa. Aikaisemman lain mukaan asetetut yhteistyöryhmät jatkavat toimintaansa niin kauan kuin uudet yhteistyöryhmät on asetettu. Uuden lain mukaiset kuntoutuksen paikalliset yhteistyöryhmät ja alueellisen tason asiakasyhteistyötoimikunnat on asetettava viimeistään 1.10.2004.
Kuntoutuksen asiakasyhteistyölaissa säädetään kuntoutukseen liittyvästä yhteistyöstä paikallistasolla, aluetasolla ja valtakunnallisella tasolla. Kunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että sen alueella toimii asianmukaisesti kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Kunta asettaa yhteistyöryhmän neljäksi vuodeksi kerrallaan. Yhteistyöryhmä voi olla myös usealle kunnalle yhteinen.
Uuden yhteistyölain tavoitteena on edistää kuntoutusta järjestävien tahojen yhteistyötä ja auttaa kuntoutujaa saamaan hänen tarvitsemansa kuntoutuspalvelut mahdollisimman joustavasti ja viiveettä sekä vahvistaa kuntoutujan osallistumista hänen kuntoutumistaan koskevan asian käsittelyssä. Yhteistyöryhmässä pitää olla edustettuna sosiaalihuolto, terveydenhuolto, opetustoimi, työvoimaviranomaiset, Kansaneläkelaitos ja muut tarpeelliset yhteisöt.
Lisätiedot:
Neuvotteleva lakimies Synnöve Amberla, p. (09) 771 2673
Neuvotteleva lakimies Sami Uotinen, p. (09) 771 2623
Kehityspäällikkö Sirkka-Liisa Karhunen, p. (09) 771 2346
Ruotsinkielisen opetustoimen päällikkö Gustav Wikström (opetustoimi), p. (09) 771 2047
Erityisasiantuntija Olli Luukkainen (opetustoimi), p. (09) 771 2732
Säädösviittaukset:
Hallituksen esitys 164/2002
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö 53/2002
Eduskunnan vastaus 265/2002
Lait 497–510/2003
Asiakasyhteistyöryhmän asettaminen
Kunnan asiana on asettaa kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Aiemmassa laissa ryhmä oli nimeltään asiakaspalveluyhteistyöryhmä. Kysymyksessä on sama toiminta. Uudessa laissa ryhmän asettamista ja eräitä määrittelyjä on täsmennetty. Oleellinen muutos on se, että ryhmä asetetaan neljäksi vuodeksi. Määräaikaa ei ollut aiemmassa laissa. Uutta on myös se, että kuntoutuksen yhteistyöryhmään kuuluu nyt myös lain määräämänä opetustoimen edustaja. Ryhmän asettamisesta ei ole laissa tarkempaa määrittelyä. Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että yhteistyöryhmän voisi asettaa kunnanhallitus. Ryhmän laaja kokoonpano huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista, että kunnanhallitus asettaa yhteistyöryhmän eri osapuolten ehdotusten perusteella. Yhteistyöryhmä on asetettava myös niissä kunnissa, joissa toimii työvoiman palvelukeskus tai yhteispalvelupiste. Yhteistyöryhmä voi olla myös useamman kunnan yhteinen.
Kunnan on tiedotettava kunnan asukkaille ja muille viranomaisille ja yhteistyötahoille ryhmän kokoonpanosta ja toiminnasta. Asiakasyhteistyöstä aiheutuvista kustannuksista vastaa kukin toimintaan osallistuva taho itse. Ryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja sihteerin sekä laatii työskentelyään varten työjärjestyksen. Työjärjestyksessä on määräykset kokousten koollekutsumisesta, työskentelytavasta, päätösmenettelystä ja muista työskentelyn kannalta tarpeellisista seikoista.
Vaikka asiakasyhteistyöryhmän asettaa kunta (kunnanhallitus), se ei ole kuntalain 17 §:ssä tarkoitettu toimielin eikä myöskään kuulu kunnan organisaatioon.
Yhteistyöryhmän kokoonpano
Lain mukaan yhteistyöryhmässä on oltava vähintään yksi sosiaalihuolto-, terveydenhuolto-, opetus- ja työvoimaviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen ja muiden tarpeellisten yhteisöjen nimeämä edustaja. Jos edustaja jostakin syystä eroaa kesken toimikauden, hänen edustamansa yhteisö nimeää uuden edustajan. Yhteistyöryhmä voi tarvittaessa kutsua kokouksiinsa muiden viranomaisten, esimerkiksi vakuutusjärjestelmien, työnantajien, työntekijöiden, muiden yhteisöjen ja laitosten edustajia ja kuulla lisäksi muita asiantuntijoita. Jäsenten lukumäärää ei ole laissa säädetty. Ryhmän suuruus määräytyy paikallisten tarpeiden mukaan. Yhteistyöryhmä voi asian käsittelyä varten jakaantua jaostoihin.
Aikaisempaan verrattuna uutta on nyt se, että yhteistyöryhmässä on oltava edustettuna myös opetustoimi. Nuorten henkilöiden kuntoutumisen kannalta on välttämätöntä, että opetustoimi tuntee kuntoutuspalvelujen tuottajia ja on mukana kuntoutuksen asiakasyhteistyössä.
Yhteistyöryhmän tarkoitus ja tehtävät
Paikallisen yhteistyöryhmän tehtävänä on kehittää kuntoutuksen asiakasyhteistyötä koskevassa laissa tarkoitettujen viranomaisten, muiden yhteisöjen ja laitosten yhteistyömuotoja, sopia viranomaisten ja palvelujen järjestäjien keskinäisen yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista ja huolehtia tarpeellisesta tietojen vaihtamisesta. Tavoitteena on, että kuntoutuksesta vastuussa olevat tahot toimisivat siten yhteistyössä, että asiakkaan kuntoutusasioiden hoito olisi mahdollisimman oikea-aikaista ja sujuvaa.
Yhteistyöryhmä on asiantuntijatahoista koottu asiantuntijaryhmä, joka sopii kuntoutuksen yhteistyön periaatteista ja etsii ratkaisuja asiakkaiden kuntoutustarpeisiin, mutta se ei päätä asiakkaan kuntoutuksesta. Asiakkaalla on oikeus saada kuntoutuksensa yhteistyötä koskeva asia asiakasyhteistyöryhmän käsittelyyn, mutta ryhmällä ei ole ratkaisuvaltaa kuntoutusasioissa eikä ryhmän kannanotto ole kuntoutusta koskeva päätös. Päätöksen kuntoutusasiassa tekee aina kuntoutuksesta vastuussa oleva viranomainen.
Tietojen luovuttaminen ja asiakirjojen tallettaminen
Jos kuntoutuksen asiakasyhteisyöryhmässä käsitellään yksittäisen kuntoutujan asiaa, siihen on oltava kuntoutujan kirjallinen suostumus. Kuntoutujaa koskevan asian ja häntä koskevien tietojen käsittelyssä sovelletaan, mitä hallintomenettelyä koskevassa lainsäädännössä, kielilaissa, viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja henkilötietolaissa säädetään.
Jokainen, joka saa kuntoutujaa koskevia tietoja kuntoutusasiaa käsiteltäessä, on velvollinen pitämään ne salassa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetyn mukaisesti.
Kuntoutujaa koskevia salassa pidettäviä tietoja saa antaa sivullisille vain kuntoutujan kirjallisella suostumuksella. Yhteistyöryhmän toiminnassa syntyvien henkilötietojen käsittelystä vastaa rekisterinpitäjänä yhteistyöryhmä.
Yksittäistä kuntoutujaa koskevat asiakirjat talletetaan käsittelyn päätyttyä erillisarkistona asianomaisen kunnan terveyskeskukseen. Näiden asiakirjojen luovuttamisesta, säilyttämisestä ja muusta käsittelystä vastaa henkilörekisterin pitäjänä terveyskeskus. Asiakirjoja säilytetään kymmenen vuotta asian käsittelyn päättymisestä, mikäli arkistolaitos ei määrää asiakirjoja pysyvästi säilytettäväksi (arkistolaki 8.3§). Tiedot asiakirjojen käsittelykäytännöistä merkitään terveyskeskuksen arkistonmuodostussuunnitelmaan (arkistolaki 8.2§).
Kuntoutujien neuvonta ja ohjaus
Kuntoutujaksi määritellään henkilö, joka hakee, tarvitsee tai käyttää kuntoutuspalveluja ja jonka kuntoutus edellyttää viranomaisten, yhteisöjen tai laitosten ammatillista osaamista, kokemusta ja yhteistyötä.
Kuntoutujalle nimetään yhteyshenkilö. Kuntoutuksen yhteistyöryhmä varmistaa, että tällainen henkilö on nimetty. Henkilö voi olla sosiaali- tai terveydenhuollosta, työvoimahallinnosta, opetustoimesta tai Kelasta. Yhteyshenkilö avustaa, edistää ja seuraa kuntoutuksen palvelujen toteutumista ja viranomaisten välistä yhteistyötä.
Neuvonta- ja ohjausvelvoitteen täyttäminen edellyttää eri tahojen yhteistyötä ja tietojen vaihdon tehostamista. Kuntoutuksen järjestäjien tehtävänä on huolehtia siitä, että kuntoutujalle annetaan tietoa muista kuntoutusmahdollisuuksista ja hänet ohjataan tarpeen mukaan kuntoutukseen tai muiden palvelujen piiriin. Tämä velvoite koskee myös eläkelaitoksia. Jos eläkehakemus hylätään, hakijalle on annettava tietoja kuntoutusmahdollisuuksista ja hänet on ohjattava kuntoutustarvettaan vastaavaan kuntoutukseen tai muiden palvelujen piiriin.
Tässä yhteydessä on muutettu seuraavia lakeja:
Laki kansanterveyslain 23 §:n muuttamisesta (498/2003)
Laki erikoissairaanhoitolain 10 a §:n muuttamisesta (499/2003)
Laki sosiaalihuoltolain 17 §:n muuttamisesta (500/2003)
Laki työvoimapalvelulain 10 ja 17 §:n muuttamisesta (501/2003)
Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta (502/2003)
Laki työntekijäin eläkelain 4 §:n muuttamisesta (503/2003)
Laki valtion eläkelain 18 b §:n muuttamisesta (504/2003)
Laki kansaneläkelain 36 §:n muuttamisesta (505/2003)
Laki tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta (506/2003)
Laki liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain 11 §:n muuttamisesta (507/2003)
Laki perusopetuslain muuttamisesta (508/2003)
Laki lukiolain muuttamisesta (509/2003)
Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta (510/2003).
Alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö
Kuntoutuksen alueellista yhteistyötä varten lääninhallitus asettaa kutakin sairaanhoitopiiriä varten kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan. Toimikunta asetetaan neljäksi vuodeksi. Toimikunta voi olla myös yhteinen useampaa sairaanhoitopiiriä varten.
Valtakunnallista yhteistyötä varten valtioneuvosto asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan kuntoutusasiain neuvottelukunnan. Sen tehtävänä on ohjata, kehittää ja yhteensovittaa viranomaisten, yhteisöjen ja laitosten yhteistyötä sekä alueellisten kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikuntien toimintaa.
SUOMEN KUNTALIITTO
Pekka Alanen
varatoimitusjohtaja
Rolf Eriksson
yksikön päällikkö, sosiaali- ja terveys