Yleiskirje 23/80/2007, Sinikka Huhtala/aha 3.12.2007

Kansaneläkkeen aleneminen pitkäaikaisen laitoshoidon vuoksi poistuu

Kansaneläkkeen, leskeneläkkeen täydennysmäärän, maahanmuuttajan erityistuen ja pitkäaikaistyöttömien eläketuen kansaneläkeosuuden alentaminen pitkäaikaisen laitoshoidon alkamisen vuoksi poistuu.

​Pitkäaikaisen laitoshoidon hoitomaksu nousee nettotuloista 82 %:iin. Jos enemmän ansaitseva puoliso on laitoshoidossa, hoitomaksun osuus puolisoitten yhteenlasketuista nettotuloista on 41 %. Palvelun käyttäjän omaan käyttöön on jäätävä rahaa vähintään 90 euroa kuukaudessa.

Metsätulon huomioon ottamisesta asiakasmaksuissa lähetetään oma yleiskirje.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2008.

Lisätiedot:
Sinikka Huhtala, puh. (09) 771 2644, 050 584 6002
Tuula Taskula, puh. (09) 771 2645,  0500 606 872
Sami Uotinen, puh. (09) 771 2623, 050 341 3349
Eevaliisa Virnes, puh. (09) 771 2364, 050 357 3478

Asiakirjalähteet
HE 101/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c ja 10 a §:n muuttamisesta, StVM 10/2007 vpEV 58/2007 vp
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c ja 10 a §:n muuttamisesta (avoin)
HE 95/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi StVM 9/2007 vpEV 55/2007 vp
Laki kansaneläkelain muuttamisesta 1151/2007
Laki kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta 1152/2007
Laki vammaisetuuksista annetun lain muuttamisesta 1153/2007
Laki eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetun lain muuttamisesta 1157/2007
Laki maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain muuttamisesta 1158/2007
Kansaneläkelaki 11.5.2007/568, voimaan 1.1.2008
Laki eläkkeensaajan asumistuesta 11.5.2007/571, voimaan 1.1.2008
Laki vammaisetuuksista 11.5.2007/570, voimaan 1.1.2008
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus perusteista avo- ja laitoshoidon määrittelemiseksi 1241/2002 muuttuu vuoden 2007 lopussa (avoin)

Kansaneläke ei enää laske pitkäaikaiseen laitoshoitoon siirtymisen vuoksi

Kansaneläkelainsäädäntöä on muutettu vuoden 2008 alusta niin, että kansaneläkkeen, leskeneläkkeen täydennysmäärän, maahanmuuttajan erityistuen ja pitkäaikaistyöttömien eläketuen kansaneläkeosuuden alentamisesta laitoshoidon vuoksi luovutaan. Uudistuksen johdosta pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien henkilöiden edellä mainitut eläkkeet ja etuudet muutetaan ilman hakemusta siihen määrään, jona ne maksettaisiin henkilölle myös avohoidossa. Kansaneläkelaitos ei lähetetä muutoksesta päätöstä eläkkeensaajalle. Päätöksen saa kuitenkin pyynnöstä. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2008.

Kansaneläkkeen määrään vaikuttavat henkilön saamat muut eläketulot ja korvaukset. Sen vuoksi kansaneläke on erisuuruinen eri henkilöillä. Täysi kansaneläke on vuoden 2008 alusta yksinäisellä henkilöllä 558,46 euroa kuukaudessa ja puolisoilla 495,35 euroa kuu-kaudessa. Kansaneläkettä vähentää henkilön saamat muut eläkkeet ja korvaukset. Kansaneläkettä ei enää makseta, jos eläketulot ylittävät yksinäisellä henkilöllä 1 154,30 euroa kuukaudessa ja naimisissa olevalla henkilöllä 1 028,13 euroa kuukaudessa. Kansaneläkkeissä ollut kalleusluokitus poistuu myös 1.1.2008. Tämän vuoksi II kalleusryhmässä asuvien henkilöiden eläke kasvaa enemmän kuin I kalleusryhmässä asuvien henkilöiden eläke. Lisäksi kaikille kansaneläkkeensaajille tulee tasokorotus (noin 20 euroa kuukaudessa) ja indeksikorotus (2,5 %).

Myös muihin Kansaneläkelaitoksen suorittamiin eläkkeisiin, vammaisetuuksiin, perhe-eläkkeisiin ja rintamalisään tehdään indeksikorotukset vuoden 2008 alusta.

Vammaisetuudet ja eläkkeensaajan asumistuki

Eläkkeensaajalle maksettavasta hoitotuesta ei enää säädetä kansaneläkelaissa, vaan vammaisetuuksista annetussa laissa (570/2007). Eläkkeensaajan hoitotuesta säädetään lain 2 §:ssä. Vammaisetuuksia ovat alle 16 vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki. Myös keliakiaa sairastaville henkilöille maksettavaa ruokavaliokorvausta pidetään vammaisetuutena.

Vammaistuet ja hoitotuki on porrastettu henkilön tuen tarpeen mukaan

  • perustukeen

  • korotettuun tukeen

  • ylimpään tukeen

Vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) 24 §:n mukaan vammaisetuuksia, eikä siis myöskään ruokavaliokorvausta, ei makseta julkisessa laitoshoidossa olevalle henkilölle siltä ajalta, jonka hoito kestää yli kolme kuukautta. Myöskään eläkkeensaajan asumistukea ei makseta julkisessa laitoshoidossa olevalle henkilölle hoidon alkamista seuraavan kymmenennen kuukauden alusta. Puolisotilanteissa laitoshoitoon joutuneelle puolisolle ei makseta asumistukea jatkuvaan julkiseen laitoshoitoon joutumista seuraavan kuukauden alusta.

Vammaisetuuksista annetun lain 44 §:n ja eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 45 §:n mukaan kunnallisella laitoksella ja kunnan sosiaalihuollon toimielimellä on velvollisuus ilmoittaa salassapitosäännösten estämättä vammaisetuuksien ja asumistuen täytäntöönpanoa varten Kansaneläkelaitokselle tiedot etuudensaajan joutumisesta laitoshoitoon ja hoidon päättymisestä. Tiedot on annettava sellaisesta hoidosta, jonka voidaan arvioida kestävän vähintään kolme kuukautta tai joka on kestänyt kaksi kuukautta ja jatkuu edelleen. Ilmoitusvelvollisuus Kansaneläkelaitokselle jatkuu näiden etuuksien osalta entiseen tapaan.

Avo- ja laitoshoidon välisestä rajanvedosta on vielä voimassa sosiaali- ja terveysministe¬riön asetus 1241/2002. Asetusta muutetaan vuoden 2008 alusta. Muutokset linkitetään tämän yleiskirjeen asiakirjalähteeksi asetuksen vahvistamisen jälkeen. Asetus on tarkoitus uudistaa edellä todettujen etuussäännösten muutosten perusteella. Uudistus on tekninen eikä sillä ole vaikutusta niihin periaatteisiin, joiden mukaan avohoidon ja laitoshoidon rajanveto tehdään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin tehty muutos

Pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävän maksun perusteet

Asiakasmaksulain 7 c §:ää on muutettu siten, että pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan henkilön maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu hoidossa olevan henkilön kuukausitulosta nousee 82 %:iin. Jos hoidettava henkilö on ennen laitoshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteisessa ja hänen kuukausitulonsa ovat suuremmat kuin laitoksessa 1) kotona olevan puolison kuukausitulot, hoitomaksu määräytyy puolisoitten yhteen laskettujen tulojen perusteella ja nousee nyt 41 %:iin yhteenlasketuista kuukausitiloista. Palvelun käyttäjän omaan käyttöön jäävä vähimmäisosuus nousee 90 euroon kuukaudessa.

Muutokset merkitsevät hoitomaksutulojen kasvua. Maksutulot kasvavat kansaneläke-etuuksiin tehtävien korotusten perusteella. Lisäksi hoitomaksun korotus 1–2 % kaikista nettokuukausituloista nostaa maksutuloja.

Muutokset tulevat voimaan 1.1.2008.

1) korjattu 11.12.2007

Maksukyvyn mukaan määräytyvistä maksuista tehdään uudet päätökset

Muutokset edellyttävät asiakasmaksuperusteiden muuttamista ja uusia asiakaskohtaisia maksupäätöksiä. Maksupäätöstä ei voida tehdä niin, että maksu määrätään perittäväksi takautuvasti (14.4.1994/1512 KHO 1994:A 22).

Valtio-kuntasuhteessa kustannusneutraali ratkaisu

Kansaneläkkeiden maksaminen täysimääräisinä laitoshoitoon maksaa hallituksen esityksen mukaan valtiolle 45,8 miljoonaa euroa. Muutokset on tehty kustannusneutraalisti kunta-valtiosuhteessa. Hallituksen esityksen mukaan kuntien asiakasmaksujen ja verotulojen lisäys on 43 miljoonaa euroa. Kunnat rahoittavat vielä eläkkeensaajien noin 1 miljoonan euron tulolisäyksen. Vähennys merkitsee sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden vähentymistä 0,29 %:lla. Hallituksen esityksen mukaan kansaneläkemenojen kasvun 1,8 miljoonaa euroa rahoittaa valtio.

SUOMEN KUNTALIITTO

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, varatoimitusjohtaja

Jussi Merikallio, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista