Yleiskirje 17/80/2007, Sinikka Huhtala/aha, 27.6.2007

Muutoksia kansanterveyslain tehtäviä koskeviin säännöksiin

Kansanterveyslakiin on tehty muutoksia, jotka koskevat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäviä ja terveyskeskusten velvollisuutta osallistua koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmien laatimiseen niiltä osin, kun on kysymys oppilas- tai opiskelijahuollosta sekä koulun tai oppilaitoksen ja kodin välisestä yhteistyöstä. Suun terveydenhuolto säädetään osaksi kouluterveydenhuoltoa. Lukiot siirtyvät opiskeluterveydenhuollon piiriin. Terveyskeskusten velvollisuudesta kirjoittaa lääkärin ja hammaslääkärin todistuksia säädetään lailla. Säädökset tulevat voimaan 1.7.2007.

Valtakunnalliseen seulontaohjelmaan kuuluvan rintasyöpäseulonnan kohderyhmää on laajennettu. Ohjelmaan on lisätty raskauden aikaiset sikiöseulonnat. Säännökset tulevat voimaan porrastetusti.

Lisätiedot:
Sinikka Huhtala, puh. (09) 771 2644, 050 584 6002
Liisa-Maija Voipio-Pulkki, puh. (09) 771 2774, 050 331 0314 (seulonta- ja joukkotarkastukset)

Asiakirjalähteet
He 234/2006 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansanterveyslain muuttamisesta
StVM 55/2006 vpSiVL 21/2006 vpEV 279/2006 vp
Laki kansanterveyslain muuttamisesta 626/2007
Valtioneuvoston asetus kansanterveysasetuksen 3 §:n muuttamisesta 692/2007
Valtioneuvoston asetus lasten ja nuorten terveyden- ja hyvinvoinnin neuvottelukunnasta (numeroa ei vielä ole) 
Valtioneuvoston asetus seulonnoista 1339/2006
Seulontaohjelmat, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2007:5 (linkki pdf-tiedostoon)
Kuntaliiton ja Joukkotarkastusrekisterin kirje kunnille, kuntien yhteistoiminta-alueille ja kuntayhtymille seulontojen järjestämisestä osana kansanterveystyötä 28.5.2007 / Drno 911/90/2007 (linkki pdf-tiedostoon)
Sosiaali- ja terveysministeriön ja Suomen Kuntaliiton suositus lyhytkestoisen työkyvyttömyyden todistamisesta terveyskeskuksissa 
Opiskelijaterveydenhuollon tavoitteiden ja sisällön kehittämistyöryhmän muistio, sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistioita 2005:6 (linkki pdf-tiedostoon)
Opiskeluterveydenhuollon opas, sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12 (linkki pdf-tiedostoon)
Kouluterveydenhuollon laatusuositus, Oppaita, sosiaali- ja terveysministeriö 2004:8 (linkki pdf-tiedostoon)

Lasten ja nuorten terveyden kehittämistä varten neuvottelukunta

Lasten ja nuorten terveyden kehittämistä varten perustetaan sosiaali- ja terveysministeriön alaisuuteen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia laaja-alaisesti sekä seurata ja ohjata lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin liittyviä palveluja koskevaa kehitystä, edistää ja koordinoida eri tahojen tekemää työtä.

Neuvottelukuntaan perustetaan kolme työjaostoa. Työryhmään ja jaostoihin kutsutaan jäseniksi terveyden- ja sosiaalihuollon, opetustoimen sekä järjestöjen edustajia. Valtioneuvosto on 21.6.2007 antanut asetuksen lasten ja nuorten terveyden- ja hyvinvoinnin neuvottelukunnasta.

Kouluterveydenhuolto ja suun terveydenhuolto

Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 5 kohdassa säädetään kouluterveydenhuollosta. Säännöksen sisältöä ja sanamuotoa on muutettu aikaisemmasta.

Säännöksen mukaan terveyskeskusta ylläpitävän kunnan ja kuntayhtymän tulee ylläpitää kouluterveydenhuoltoa, johon sisältyy kunnassa sijaitsevien perusopetusta antavien koulujen ja oppilaitosten kouluyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonta ja edistäminen yhteistyössä henkilökunnan työterveyshuollon kanssa, oppilaan terveyden seuraaminen ja edistäminen suun terveydenhuolto mukaan lukien, yhteistyö muun oppilashuolto- ja opetushenkilöstön kanssa sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus. Oppilaan terveyden seuraamiseen ja edistämiseen kuuluvan neuvonnan ja tarkastusten sisällöstä ja määrästä sekä terveydentilan toteamista varten tarpeellisesta erikoistutkimuksesta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

Lain muutoksen jälkeen terveyskeskusta ylläpitävän kunnan tai kuntayhtymän tulee 1.7.2007 lukien järjestää ja kustantaa kouluterveydenhuoltoon kuuluva suun terveydenhuolto myös niille oppilaille, joiden kotikunta on muussa kunnassa kuin terveyskeskusta ylläpitävässä kunnassa tai kuntayhtymässä.

Kouluterveydenhuoltoon on jo aikaisemminkin kuulunut oppilaan terveydentilan toteamista varten tarpeellinen erikoistutkimus. Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla kunnan tulee oppilaan terveydentilan toteamista varten järjestää seuraavat kansanterveysasetuksen 2 §:ssä säädetyt tarpeelliset erikoistutkimukset:

  1. asianomaisen alan erikoislääkärin tekemä näön tai kuulon tutkimus ja hänen määräämänsä laboratorio-, röntgen- ja muut vastaavat tutkimukset;

  2. psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi; ja

  3. psykologin tekemä tutkimus.

Asiakasmaksut ja kouluterveydenhuolto

Peruskoulun oppilaalle kouluterveydenhuolto on maksutonta. Maksuttomia ovat myös kansanterveysasetuksen 2 §:n nojalla järjestetyt tarpeelliset erikoistutkimukset oppilaan terveydentilan toteamiseksi.

Sairaanhoidosta ja suun terveydenhuollon palveluista peritään asiakasmaksut normaalisti siten kuin niistä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännössä; sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 5 § 1 momentti 1 ja 5 kohdat.

Kotikunnan velvollisuus kustannusten korvaamiseen

Mikäli kansanterveyslain 26 §:n nojalla oppilaalle, joka ei ole terveyskeskusta ylläpitävän kunnan tai kuntayhtymän asukas, on hankittu kansanterveysasetuksen 2 §:ssä tarkoitettu erikoistutkimus, on sen terveyskeskuksen, jota oppilaan kotikunta ylläpitää, suoritettava terveyskeskukselle korvaus tutkimuksesta, mukaan luettuna lääkärin tai erikoislääkärin määräämät laboratorio-, röntgen- ja muut tutkimukset samoin kuin oppilaan ja mahdollisesti tarvitun saattajan matkasta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset.

Muissa tilanteissa kouluterveydenhuollosta ei voi laskuttaa kotikuntaa, jollei muusta nimenomaisesti ole kuntien välillä sovittu. Tästä poikkeuksena ovat säännökset lastensuojelulain 45 §:ssä. Kun kunta sijoittaa huostaan ottamansa lapsen toiseen kuntaan, ei tästä toimenpiteestä aiheudu sijoituskunnalle kustannuksia; ks. Perusturvatiedote 3/2005.

Uusi lastensuojelulaki tulee voimaan 1.1.2008. Tässä yhteydessä on muutettu myös kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia. Muutosten tarkoituksena on selventää sijoittaja- ja sijoituskuntien keskinäisiä velvoitteita lastensuojelulapsen terveydenhuollon järjestämisessä. Säännösmuutoksista lähetetään uusi yleiskirje myöhemmin.

Matkat suun terveydenhuollon palveluihin

Hallituksen esityksen (HE 234/2006) perusteluissa todetaan, että Kuntaliitto on antanut kuljetuksia koskevan suosituksen. Suosituksen mukaan terveyskeskuksen tulee vastata matkakustannuksista, jotka aiheutuvat sovituista käynneistä, tutkimuksista ja hoidosta terveyskeskuksen toimintayksikössä, kun matkoja ei ole mahdollista yhdistää koulumatkoihin. Suositus on julkaistu Perusturvatiedotteessa 4/2003. Terveyskeskuksen ja koulun tulee yhteistyössä huolehtia siitä, että oppilaan vanhemmat saavat tiedon etukäteen suunnitellusta käynnistä suun terveydenhuollon palveluihin.

Opiskelijaterveydenhuollosta opiskeluterveydenhuoltoon

Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 6 kohdassa säädetään opiskeluterveydenhuollosta. Säännön sanamuotoa on muutettu aikaisemmasta. Opiskelijaterveydenhuollosta käytetään lain muutoksen jälkeen sanaa opiskeluterveydenhuolto. HE 234/2006 hallituksen esityksen mukaan opiskeluterveydenhuolto-sana kuvaa paremmin toimintojen kokonaisuutta.

Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 6 kohdan mukaan terveyskeskusta ylläpitävän kunnan tai kuntayhtymän tulee ylläpitää kunnan alueella sijaitsevien asetuksessa säädettävää koulutusta järjestävien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiskeluterveydenhuoltoa. Opiskeluterveydenhuoltoon luetaan opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen, opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen, terveyden- ja sairaanhoidonpalvelujen ja mielenterveyspalvelujen sekä suun terveydenhuollon järjestäminen opiskelijoille, sekä omalta osaltaan koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin varmistaminen.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhoito ja sairaanhoito sekä suun terveydenhuolto voidaan kuitenkin kunnan suostumuksella järjestää myös muutoin sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymällä tavalla. Opiskeluterveydenhuollon tarkemmasta sisällöstä voidaan tarvittaessa säätää valtioneuvoston asetuksella

Lukiot ja lukioiden oppilaat siirtyvät opiskeluterveydenhuollon piiriin

Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 5–6 kohtia on muutettu niin, että lukiot siirtyvät kouluterveydenhuollon piiristä opiskeluterveydenhuollon piiriin. Lainmuutoksen tarkoituksena on, että lukiot, jotka ovat toisen asteen koulutusta, kuuluvat opiskeluterveyden huollon piiriin muiden toisen asteen opiskelijoiden joukkoon. Hallituksen esityksen (234/2006) mukaan jako koulu- ja opiskeluterveydenhuollon välillä tehtäisiin sen perusteella, onko kyse perusopetuksesta vai sen jälkeisestä opetuksesta.

Tämä merkitsee sitä, että lukioiden sijaintikunnan terveyskeskuksen velvollisuutena on ylläpitää kustannuksellaan lukioiden ja muiden asetuksella säädettävien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiskeluterveydenhuoltoa.

Opiskelija voi hakeutua oppilaitoksen sijaintikunnan ylläpitämän terveyskeskuksen terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin samoin perustein kuin oppilaitoksen sijaintikunnan asukkaatkin. Hoitoon pääsyä koskevat kriteerit koskevat myös opiskelijaa. Opiskelijalla on aina mahdollisuus hakeutua kotikuntansa palveluiden piiriin niin halutessaan.

Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat oppilaitokset säädetään kansanterveysasetuksen 3 §:ssä. Kansanterveysasetusta on muutettu asetuksella 692/2007 siten, että sen 3 §:ään on lisätty lukiot ja asetus on muutettu muutoinkin vastaamaan nykyistä oppilaitoskenttää ja lainsäädäntöä. Muutos tulee voimaan 1.7.2007.

Kansanterveysasetuksen uuden 3 §:n mukaan, kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja oppilaitoksia ovat:

  • ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetut oppilaitokset

  • ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetut oppilaitokset

  • lukiolaissa (629/1998) tarkoitetut lukiot

  • vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 2 §:n 3 ja 5 momentissa tarkoitetut oppilaitokset, joita ovat sisäoppilaitoksina toimivat kansanopistot ja liikunnan koulutuskeskukset

  • ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitetut korkeakoulut

  • yliopistolain (645/1997) 1 §:ssä tarkoitetut yliopistot: Helsingin, Joensuun, Jyväskylän Kuopion, Lapin, Oulun, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistot, Åbo Akademin, Lappeenrannan ja Tampereen teknilliset yliopistot, Teknillinen korkeakoulu, Helsingin ja Turun kauppakorkeakoulut, Svenska Handelshögskolan, Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia, ja Taideteollinen korkeakoulu. Helsingin yliopistoon kuuluu myös Svenska social- och kommunalhögskolan

  • poliisikoulutuksesta annetussa laissa (68/2005) tarkoitetut poliisialan oppilaitokset

  • Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetussa laissa (1316/2006) tarkoitetut oppilaitokset ja Laurea-ammattikorkeakoulu

  • Pelastusopistosta annetussa laissa (607/2006) tarkoitetut pelastusopistot sekä pelastuslain (468/2003) 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut pelastusalan ammatillista peruskoulutusta antavat oppilaitokset ja Savonia-ammattikorkeakoulu.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 1 §:n (630/1998) mukaan lakia sovelletaan nuorille ja aikuisille annettavasta ammatillisesta peruskoulutuksesta ja siinä suoritettavista tutkinnoista.

Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta.

Oppilaitoksen opiskelijana pidetään yllämainittujen oppilaitosten opiskelijoita, jotka opiskelevat opintotukilain (65/1994) mukaiseen opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa oppivelvollisuuden jälkeisiä, päätoimisia opintoja, jotka kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta.

Kunta voi niin halutessaan järjestää opiskeluterveydenhuollon muullekin kuin edellä tarkoitetulle opiskelijalle.

Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveydenhuolto ja sairaanhoito sekä suun terveydenhuolto voidaan kuitenkin kunnan suostumuksella järjestää myös muutoin sosiaali- ja terveysministeriön hyväksymällä tavalla.

Lainmuutokseen sisältyy asetuksenantovaltuus opiskeluterveydenhuollon sisällöstä. Toistaiseksi opiskeluterveydenhuollon sisällöstä ei ole säädöksiä. Opiskeluterveydenhuollon sisällöstä on julkaistu opas: Opiskeluterveydenhuollon opas; sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2006:12.

Asiakasmaksut ja opiskeluterveydenhuolto

Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvalle opiskelijalle opiskeluterveydenhoitoon kuuluvat palvelut ovat maksuttomia. Sairaanhoidon ja suun terveydenhuollon palveluista peritään asiakasmaksut normaalisti siten kuin niistä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulainsäädännössä; sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 5 § 1 momentti 1 ja 5 kohdat.

Terveyskeskusten lakisääteinen velvollisuus osallistua opetussuunnitelmien laatimiseen

Kansanterveyslain on 14 §:ään on lisätty uusi 6 momentti. Sen mukaan kouluterveydenhuolto kuuluu osaltaan perusopetuslain 31 a §:n 2 momentin mukaisiin oppilashuollon palveluihin. Opiskelijan hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden edistäminen ja ylläpitäminen sekä sen edellytyksiä lisäävä toiminta ovat osa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 37 a §:n ja lukiolain 29 a §:n mukaista opiskelijahuoltoa.

Kunnan ja kuntayhtymän kansanterveystyöstä vastaavan viranomaisen tulee osallistua perusopetuslain 15 §:n, lukiolain 11 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 14 §:n mukaisen opetussuunnitelman laatimiseen siltä osin, kun se koskee oppilas- tai opiskelijahuoltoa sekä koulun tai oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä.

Nyt hyväksytty lisäys kansanterveyslain 14 §:n 6 momenttiin sisältää vastaavan yhteistyövelvoitteen kuin jo nykyisin on säädetty perusopetuslaissa, lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa. Yhteistyötä opetussuunnitelmien laadinnassa on tehty jo nykyisinkin.

Hallituksen esityksessä (HE 234/2006 vp) ei tarkemmin määritellä sitä kunnan tai kuntayhtymän viranomaista, jonka tulisi osallistua perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisten opetussuunnitelmien laadintaan. Perusteluissa kuitenkin todetaan, että opetussuunnitelmia laaditaan useassa tasossa. Kuntakohtaisen opetussuunnitelman laatimiseen osallistuisi kunnan sosiaali- ja terveyslautakunta tai perusturvalautakunta ja koulutasolla koululääkäri ja kouluterveydenhoitaja. Hallituksen esityksessä todetaan edelleen, että koulun tai oppilaitoksen ja kodin välisessä yhteistyötä toteutettaessa terveydenhoidon alueella on huomioitava potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 9 §:n 2 momentti, jonka mukaan alaikäisellä potilaalla on oikeus kieltää terveydentilaansa ja hoitoansa koskevien tietojen antaminen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalleen, jos hän ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan.

Perusopetuslain 15 §:ssä säädetään mm., että opetussuunnitelma tulee laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Opetuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja koulun yhteistyön sekä opetussuunnitelman perusteiden mukaisen oppilashuollon järjestämistavasta. Hallituksen esityksen (HE 234/2006 vp) perusteluissa todetaan, että kouluterveydenhuollon tulee yhteistyössä koulun kanssa huolehtia siitä, että oppilaat ja vanhemmat sekä kunnan viranomaiset ja luottamushenkilöt saavat riittävästi tietoa kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden kehityksestä ja oppilaiden terveydentilasta sekä näiden suhteen koulussa havaituista ongelmista ja puutteista. Kouluterveydenhuollon tulee osallistua koulun opetussuunnitelman valmisteluun lapsen kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin asiantuntijana. Yhteistyövelvoitteella pyritään siihen, että eri hallinaloilla toimivat ja oppilashuollon kokonaisuudesta vastaavat tahot yhteistyössä suunnittelevat ja sopivat heidän keskinäisestä työn- ja vastuunjaostaan. Nämä yhdessä sovitut menettelytavat kirjataan opetussuunnitelmaan.

Lukiolain 11 §:n mukaan opetussuunnitelma tulee, siltä osin kuin sen perusteista säädetään 10 §:n 3 momentissa, laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja oppilaitoksen yhteistyön sekä opiskelijahuollon järjestämistavasta.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 14 §:n mukaan opetussuunnitelma tulee, siltä osin kuin sen perusteista säädetään 13 §:n 3 momentissa, laatia yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Koulutuksen järjestäjän tulee määrätä myös kodin ja oppilaitoksen yhteistyön sekä opiskelijahuollon järjestämistavasta.

Seulontatutkimukset laajenevat

Aikaisemmin seulonnoista ja joukkotarkastuksista säädettiin kansanterveysasetuksen 4 §:ssä. Nyt säännös on kumottu 21.12.2006 annetulla valtioneuvoston asetuksella seulontatutkimuksista (1339/2006). Asetus koskee yksinomaan seulontatutkimuksia. Asetus on tullut voimaan 1.1.2007. Terveyskeskuksia koskevat uudet velvoitteet tulevat voimaan vaiheittain. 

Uudessa valtioneuvoston asetuksessa on edelleenkin voimassa jo aikaisemmin asetuksessa olleet seulontatutkimukset: rintasyöpäseulonta ja kohdunkaulaosan seulonta. Seulontatutkimusten joukkoon on lisätty 1.1.2007 lukien raskaudenaikaiset seulonnat sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien tunnistamiseksi.

Valtioneuvoston asetuksen 3 §:n mukaan kunnan tulee järjestää asukkailleen valtakunnallisen seulontaohjelman mukaiset seulonnat seuraavasti:

  1. rintasyöpäseulonta 50–60-vuotiaille, vuonna 1947 tai sen jälkeen syntyneille naisille 20–26 kuukauden välein

  2. kohdun kaulaosan syövän seulonta 30–60-vuotiaille naisille viiden vuoden välein

  3. raskaana oleville on tarjottava

a) varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus raskausviikolla 10–14

b) kromosomipoikkeavuuksien selvittäminen asetuksessa tarkemmin säädetyin menetelmin ja aikavälein

c) ultraäänitutkimus asetuksessa tarkemmin säädetyin edellytyksin ja aikavälein.

Kuntaliitto ja Joukkotarkastusrekisteri ovat lähettäneet kirjeen terveyskeskuksille seulontojen järjestämisestä osana kansanterveystyötä 28.5.2007/Drno 911/90/2007. Syksyllä 2007 valmistuu uusittu kilpailutusohje.

Terveyskeskus voi järjestää myös muita kuin yllämainittuja seulontoja ja tutkimuksia osana kansanterveystyötä seulonta-asetuksessa tarkemmin säädetyin edellytyksin.

Lääkärin ja hammaslääkärintodistukset ja -lausunnot terveyskeskuksesta

Kansanterveyslain 14 §:n 1 momenttiin on lisätty uusi 11 kohta. Sen mukaan terveyskeskuksen tulee huolehtia siitä, että kunnan asukas tai terveyskeskuksen potilas saa terveydentilaansa koskevan todistuksen tai lausunnon silloin, kun sen tarve perustuu lakiin taikka asukkaan tai potilaan hoidon, toimeentulon, opiskelun tai muun vastaavan syyn kannalta välttämättömään perusteeseen.

Kansanterveyslaissa ei aikaisemmin ole ollut säännöksiä lääkärintodistusten ja  lausuntojen kirjoittamisesta. Terveyskeskuksissa on aina kirjoitettu hoitosuhteeseen liittyvät todistukset. Muiden todistusten ja lausuntojen kirjoittaminen terveyskeskuksissa on vaihdellut riippuen työvoimatilanteesta ja myös siitä onko paikkakunnalla ollut käytettävissä yksityisiä palveluntuottajia. Hallituksen esityksen (HE 234/2006) mukaan tarkoituksena on nyt selkeyttää ja yhdenmukaistaa vallitsevia käytäntöjä.

Hallituksen esityksessä (HE 234/2006) todetaan, että todistuksen tai lausunnon tulee koskea potilaan terveydentilaa. Arvion tekee terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) mukainen ammattihenkilö. Annettavan todistuksen tai lausunnon laatimisen tulee vaatia terveydenhuollon ammattihenkilön asiantuntemusta. Todistus tai lausunto on voitava perustaa tutkimushavaintoihin ja mahdollisiin esitietoihin. Todistukset ja lausunnot, joissa terveydenhuollon ammattihenkilö ei voi objektiivisesti arvioida antamansa todistuksen tai lausunnon sisältöä, eivät kuulu kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tällaisesta todistuksesta mainitaan esimerkkinä todistus henkilön uimataidosta.

Hallituksen esityksessä (HE 234/2006) todetaan, että sairaustodistuksella tarkoitetaan henkilön sairauden hoitoon liittyvää todistusta ja terveystodistuksella taas henkilön terveydentilan osoittamiseen liittyvään todistusta.

Kansanterveyslain nojalla kirjoitettavat lääkärin ja hammaslääkärintodistukset ja  lausunnot jaetaan hallituksen esityksessä (234/2006) seuraaviin ryhmiin:

  • lakiin perustuvat todistukset ja lausunnot

  • toimeentuloon liittyvät todistukset ja lausunnot

  • opintojen vuoksi tarvittavat todistukset

  • muut kansanterveyslain nojalla kirjoitettavat todistukset

  • muut tilanteet, joissa todistuksen ja lausunnon tarve ei perustu lääketieteelliseen arviointiin tai liittyvät henkilön harrastuksiin.

Lakiin perustuvilla tarkoitetaan todistuksia tai lausuntoja, joiden tarpeellisuudesta on säädetty laissa, asetuksessa tai asetuksen nojalla annetussa päätöksessä. Tällaisia todistuksia ovat esimerkiksi ajokorttitodistus, asevelvollisuuslain (452/1950) 24 §:n mukaiset lääkärintodistukset, merimiehen lääkärintodistus, kotitaloustyöntekijän lääkärintodistus terveydentilastaan, lääkärintodistus ortodoksisen seurakunnan papin, kanttorin ja diakonin viran täyttämiseksi, päihdehuoltolain (41/1986) mukainen lääkärinlausunto ennen hoitoon määräämistä väkivaltaisuuden perusteella, pakkokeinolain (450/1987) mukaisesta henkilönkatsastuksesta annettava lausunto ja steriloimisasetuksen (427/1985) mukainen lääkärinlausunto.

Toimeentuloon liittyviä todistuksia voivat olla esimerkiksi todistukset, joilla haetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaisia etuisuuksia. Tällaiset todistukset ovat yleensä myös lakisääteisiä.

Opintojen johdosta välttämättömiä todistuksia voivat olla esimerkiksi oppilaitoksille tarkoitetut terveystodistukset opiskelupaikan saamiseksi. Hallituksen esityksen (234/2006) mukaan myös todistus koululaisen vapauttamiseksi koululiikunnasta kuuluu tähän ryhmään.

Erilaisiin harrastuksiin liittyvien todistusten ja lausuntojen kirjoittaminen ei kuulu kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin. Tällaisia ovat esimerkiksi todistus sukellusharrastusta varten, todistus golf-kilpailua varten siitä, ettei henkilö voi liikkua kentällä kävellen tai todistus pilkkikilpailua varten siitä, että joutuu käyttämään potkukelkkaa jäällä liikkumiseen vammansa vuoksi. Tällaisia tai vastaavia todistuksia pyytävät henkilöt voidaan ohjata yksityissektorille todistuksen hankkimiseksi omalla kustannuksellaan

Hallituksen esityksessä (HE 234/2006) todetaan, että todistusten antaminen ei kuulu maaliskuun 2005 alusta voimaan tulleen kansanterveyslain 15 b §:n mukaisen hoitotakuun piiriin (HE 77/2004). Näin ollen kunnat voivat priorisoida hoitoa tarvitsevat henkilöt hoitoon kuulumattomia terveystodistuksia tarvitsevien asiakkaiden edelle. Palveluja etusijajärjestykseen asetettaessa on kuitenkin otettava huomioon sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 3 §:n mukainen syrjintäkielto, kuten myös velvollisuus yksilöllisesti selvittää potilaan terveydentila ja hänen siitä johtuva riittävien terveyspalveluiden tarpeensa.

Sairauslomatodistusten kirjoittamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriössä on toiminut työryhmä, joka on selvittänyt sairauslomatodistusten tarvetta. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Kuntaliitto ovat julkaisseet 7.2.2007 suosituksen asiasta: Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton suositus lyhytkestoisen työkyvyttömyyden todistamisesta terveyskeskuksissa. Vaikka suositus perustuu työmarkkinaosapuolten kanssa käytyihin neuvotteluihin, on sen toimeenpanossa vielä paikallisesti kuultava eri osapuolia.

Hammaslääkärin kirjoittama sairauslomatodistus, joka kirjoitetaan hammas- ja suusairauksien hoidon sekä tehtyjen toimenpiteiden taikka vastaavien perusteella, rinnastetaan lääkärin kirjoittamaan sairauslomatodistukseen.

Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksista ja lausunnoista perittävät asiakasmaksut

Ajokorttia varten tarvittavista lääkärin todistuksista perittäviä asiakasmaksuja korotetaan elokuun 2007 alusta. Asiasta lähetetään uusi yleiskirje. Tässä yhteydessä ei saatujen tietojen mukaan ole tarkoitus muuttaa muita todistuksista ja lausunnoista perittäviä asiakasmaksuja.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) 23 §:n mukaan 23 § palvelun käyttäjän pyytämästä lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 27 euroa. Rajanveto hoitoon liittyvän ja hoitoon liittymättömän todistuksen ja lausunnon välillä joudutaan ratkaisemaan käyttötarkoituksen perusteella. Hoitojärjestelmän vaatimat todistukset ja lausunnot ovat maksuttomia, koska niitä palvelun käyttäjä ei pyydä eikä tarvitse. Maksullisia todistuksia ovat yleensä palvelun käyttäjän pyytämät todistukset, joita hän tarvitsee etuuden hakemista varten, koulutukseen, työhön tai muuta sellaista tarvetta varten. Asiakasmaksulainsäädännön valmisteluasiakirjoihin tai muutoin ei ole tehty luetteloa maksullisista tai maksuttomista todistuksista.

Terveyskeskuksessa kansanterveystyössä kirjoitettuja sairauslomatodistuksia pidetään hoitoon liittyvinä todistuksina korkeimman hallinto-oikeuden 17.6.2005 ja 20.6.2005 tekemien ratkaisujen perusteella. Tehdyt ratkaisut poikkesivat aikaisemmasta käytännöstä. Asiasta on lähetetty yleiskirje 14/80/2005; www.kunnat.net > Yleiskirjeet ja lausunnot.

Koulu- tai opiskeluterveydenhuollon yhteydessä kerättyihin tietoihin perustuvasta terveystodistuksesta ei peritä maksua (nuorison terveystodistus).

Puolustusvoimat

Kansanterveyslakiin tulee säädös, jonka nojalla puolustusvoimat velvoitetaan suorittamaan korvaus terveyskeskuksille kutsunnanalaisille suoritettavista ennakkotarkastuksista ja terveyskeskuslääkärin osallistumisesta kutsuntatilaisuuteen. Säädös tulee voimaan 1.1.2008. Muutoksista lähetetään Kuntaliiton yleiskirje.

SUOMEN KUNTALIITTO

Risto Parjanne, toimitusjohtaja

Jussi Merikallio, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista