Uuden asevelvollisuuslain mukaiset tehtävät kunnille ja puolustusvoimien terveydenhuollon uudelleen järjestelyt
Eduskunta on hyväksynyt 11.12.2007 asevelvollisuuslain. Lain 22 §:ssä säädetään muun muassa kutsuntaan liittyvistä kunnan tehtävistä. Kunnan tulee aluetoimiston esityksestä järjestää
- asevelvollisten ennakkoterveystarkastus terveyskeskuksessa tai muussa tarkastukseen soveltuvassa paikassa; sekä
- tarpeellinen määrä lääkäreitä kutsuntaan; ja
- soveltuvat tilat kutsuntojen toimittamista varten.
Kunnan tulee lisäksi nimetä kutsuntalautakuntaan kunnan edustaja ja tarpeellinen määrä varahenkilöitä.
Tässä yleiskirjeessä käsitellään kunnan lakisääteisiä velvollisuuksia asevelvollisten palveluskelpoisuuden määrittämisessä sekä kuntien ja kuntayhtymien sekä puolustusvoimien välisiä sopimuksia terveydenhuoltopalveluista.
Asevelvollisuuslaki ja asevelvollisten ennakkoterveystarkastusten ja kutsuntojen korvaamista koskevat muutokset tulevat voimaan 1.1.2008. Muutokset koskien terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa ovat tulleet voimaan 1.5.2006.
Lisätiedot:
Tuula Taskula, puh. (09) 771 2645, 0500 606 872
Johanna Karlström, puh. (09) 771 2429, 050 511 0963
Lähteet
HE 37/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle asevelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi,
PuVM 1/2007 vp, PeVL 9/2007 vp, EV 110/2007 vp, HE 200/2005, PuVM 1/2006, EV 19/2006
Laki terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain muuttamisesta (292/2006)
Laki kansanterveyslain muuttamisesta (293/2006)
Laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta (294/2006) HE 234/2006, StVM 55/2006, EV 279/2006
Laki kansanterveyslain muuttamisesta (626/2007)
Uuden asevelvollisuuslain mukaiset tehtävät kunnille ja puolustusvoimien terveydenhuollon uudelleen järjestelyt
Yleistä
Puolustusvoimat eivät enää järjestä erikoissairaanhoidon palveluja omissa sairaaloissa, vaan ne hankitaan sopimuksin ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin on otettu säännökset kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuudesta sopia puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluvien potilaiden hoitamisesta. Edelleen puolustusvoimat tuottavat pääosin itse varusmiesten perusterveydenhuollon. Perustason terveydenhuollosta vastaavat Sotilaslääketieteen keskus ja varuskuntien terveys-asemat.
Valtaosalle kutsunnanalaisia on tarkoitus suorittaa ennakkoterveystarkastus. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa terveydentilasta saataisiin muutoin luotettava selvitys sekä eräät erityistilanteet, kuten kutsunnanalaisen asuminen ulkomailla. Vuoden 2008 alusta voimaantulevan kansanterveyslain 25 §:n mukaan kunnan korvausoikeus lääkärin osallistumisesta kutsuntatilaisuuteen sekä palveluskelpoisuuden selvittämiseksi asevelvollisille suoritetuista tarkastuksista, tutkimuksista ja toimenpiteistä on 50 % sovituista tai palvelun tuottamisesta aiheutuvista kustannuksista. Tällä hetkellä puolustusvoimat ei maksa korvauksia näistä palveluista.
Asevelvollisten kutsunnat
Kutsunnassa määritellään asevelvollisen palveluskelpoisuus, jonka perusteella päätetään palveluksesta. Vuoden 2008 alusta lähtien puolustusvoimien aluehallintoviranomaisena toimii 19 aluetoimistoa, jotka korvaavat aikaisemmat sotilasläänit. Aluetoimistot palvelevat asevelvollisuusasioissa ja huolehtivat muun muassa kutsuntojen käytännön järjestely-tehtävistä ja sopivat näistä terveyskeskuksen kanssa.
Asevelvollisuuslaissa (22 §) säädetään tehtävistä, jotka kunnalla on ollut kutsunnan toimeenpanossa. Kunnan tulee aluetoimiston esityksestä järjestää ennakkoterveystarkastus, tarvittava määrä lääkäreitä kutsuntaan sekä tarvittavat tilat kutsuntaa varten ja lisäksi nimetä edustaja kutsuntalautakuntaan. Säännös vastaa aikaisempaa käytäntöä.
Ennakkoterveystarkastus
Kutsunnanalaiset ovat velvollisia osallistumaan ennakkoterveystarkastukseen palveluskelpoisuuden selvittämiseksi. Tarkastus järjestetään terveyskeskuksessa tai muussa soveltuvassa paikassa. Eduskunta on pitänyt asevelvollisten ennakkoterveystarkastuksia tärkeinä myös kansanterveydellisistä syistä. Pääsääntöisesti ennakkoterveystarkastus tehdään kaikille asevelvollisille. Tarkastus voidaan jättää suorittamatta ilmeisen tarpeettomana vain, jos aluetoimisto on saanut asevelvolliselta itseltään tai terveydenhuollon palvelujen antajalta tai muulta taholta riittävän selvityksen asevelvollisen terveydentilasta ja palveluskelpoisuudesta.
Kysymyksessä on yleislääkärin suorittama tarkastus ja lausunto palveluskelpoisuusluokan määrittämistä varten. Puolustusvoimien mukaan lausunto ei edellytä hammaslääkärin suorittamaa suun ja hampaiston tarkastusta eikä erikoislääkärin konsultaatioita tai tutkimuksia.
Kutsuntalautakunta
Aluetoimisto asettaa kutsuntojen toimittamista varten toimialueelleen vuodeksi kerrallaan vähintään yhden kutsuntalautakunnan, jossa on puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä. Toisen jäsenen tulee olla sen kunnan edustaja, jonka kutsunnanalaisia kutsuntatoimitus koskee (AsevL 19 §).
Kunnan edustajana kutsuntalautakunnassa on yleensä ollut kunnallisen luottamustoimen haltija. Asevelvollisuuslain säännös ei aseta ehtoja kuntaa edustavasta jäsenestä kutsuntalautakuntaan, joten kunnan päätäntävaltaan edelleen jää nimeääkö kunta kutsuntalautakuntaan edustajakseen viranhaltijan vai luottamushenkilön. Kutsuntalautakunnan jäsenenä olevalle kunnan edustajalle maksetaan valtion varoista palkkio osallistumisesta kutsuntalautakunnan työhön sekä korvausta matkustamiskustannuksista kuten luottamustehtävästä. Palkkion ja korvausten maksamisen perusteista säädetään puolustusministeriön asetuksessa. Jos kunta nimeää työntekijänsä edustajakseen kutsuntalautakuntaan, kunnalla ei ole oikeutta korvaukseen puolustusvoimilta työntekijän menetetystä työajasta eikä muistakaan kustannuksista. Asevelvollisuuslaki ei velvoita kuntaa luovuttamaan lääkärin lisäksi muuta työvoimaa kutsuntoihin.
Kustannukset tilojen järjestämisestä kutsuntaa varten korvataan siten kuin aluetoimisto ja kunta erikseen sopivat.
Korvauksen määräytyminen
Kansanterveyslain 1.1.2008 voimaan tulevan 25 §:n 1 momentin mukaan puolustusvoimien tulee suorittaa terveyskeskusta ylläpitävälle kunnalle tai kuntayhtymälle korvaus kutsunnanalaisille terveyskeskuksessa suoritetuista tarkastuksista, tutkimuksista ja toimenpiteistä sekä lääkärin osallistumisesta kutsuntatilaisuuteen. Korvaus on 50 % puolustusvoimien ja terveyskeskuksen tekemän sopimuksen kustannuksista. Jos kustannuksista ei ole sovittu, on korvaus 50 % palvelun tuottamisesta aiheutuneista kustannuksista.
Mikäli terveyskeskusta ylläpitävä kunta tai kuntayhtymä katsoo tarkoituksenmukaiseksi sopia puolustusvoimien kanssa palvelun tuotantokustannuksia pienemmästä kustannusperusteesta, on huomioitava, että tästäkin puolustusvoimat korvaa kansanterveyslain nojalla vain 50 %. Jos kustannuksista ei ole sovittu tai päästy sopimukseen, on kunnalla tai kuntayhtymällä kansanterveyslain nojalla oikeus saada korvauksena puolustusvoimilta 50 % palvelun tuottamisesta aiheutuneista kustannuksista.
Jäljempänä käsitellään puolustusvoimien suoritettavien korvausten määräytymisperiaatteita. Lisäksi Kuntaliiton julkaisemassa Kustannuslaskentaoppaassa annetaan tarkempia ohjeita kustannusten laskentaa varten.
Korvaus kutsuntaan järjestetystä lääkäristä
Korvauksen perusteena oleva palvelun tuottamisesta aiheutuva kustannus lasketaan budjetoitujen menojen perusteella. Palvelun tuotantokustannuksiin luetaan kokonaiskustannukset poistot mukaan lukien, osuus hallinnon kustannuksista ja korko tuotantovälineisiin sidotulle pääomalle.
Kutsuntatilaisuuteen järjestetyn lääkärin korvauksen perusteena voidaan käyttää lääkärin työtunnin hintaa. Korvaus kutsuntaan järjestetystä lääkäristä voidaan laskea työkustannusten ja muiden kutsuntalääkäristä terveyskeskukselle aiheutuvien kustannusten summana. Muut toimintakustannukset, pääomakustannukset sekä hallinnon kustannukset kohdistetaan tällöin aiheuttamisperiaatteen mukaisesti esimerkiksi sisäistä laskutusta käyttäen.
Kutsuntalääkärin kustannukset voidaan vaihtoehtoisesti laskea työkustannuksena tuntia kohden, joka saadaan jakamalla kutsuntatilaisuuteen määrätyn lääkärin kuukausipalkka säännönmukaisine lisineen kuukauden säännöllisen työajan työtuntien määrällä ja korottamalla näin saatua määrää yleiskustannuslisällä, joka kattaa muut edellä mainitut tuotantokustannukset sekä palkalliset poissaolot.
Varsinaiseen kutsuntatilaisuuteen käytetyn ajan lisäksi laskutettavana aikana otetaan huomioon matka-aika sekä valmistelun vaatima aika. Laskutettavia kustannuksia ovat myös kutsuntatilaisuuden vuoksi lääkärille suoritetut matkakustannusten korvaukset.
Määritellyistä tuotantokustannuksista voidaan laskuttaa puolustusvoimilta 50 %. Jos kutsuntatilaisuuteen on määrätty ostopalvelulääkäri laskutetaan puolet kunnan tai kuntayhtymän ostopalveluyritykselle suorittamasta määrästä ja laskutuslisä. Jos järjestelystä aiheutuu kunnalle tai kuntayhtymälle muita kustannuksia, kuten avustavan henkilöstön palkkakustannuksia laskutetaan näistä 50 %.
Korvaus ennakkoterveystarkastuksesta
Ennakkoterveystarkastusten korvausten perusteena olevat tuotantokustannukset lasketaan vastaavasti kuten edellä kutsuntalääkärin osalta. Kustannuksina huomioidaan myös avustavan henkilökunnan palkkakustannukset henkilösivukuluineen, huoneisto-, tarvike- ja toimistokulut. Laskutettavana aikana otetaan huomioon tarkastukseen valmistautuminen, itse tarkastukseen kulunut aika sekä lausunnon laatimisen vaatima aika.
Palveluskelpoisuuden määrittämiseksi voi tulla kysymykseen myös terveydenhoitajan tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön suorittama tarkastus, tutkimus tai toimenpide, jolloin myös näistä aiheutuneet tuotantokustannukset otetaan ennakkoterveystarkastuksesta aiheutuvina huomioon.
Puolustusvoimat korvaa ennakkoterveystarkastusten kustannuksista 50 prosenttia kuten edellä kappaleessa ”Korvauksen määräytyminen” on kerrottu.
Tietojen saanti viranomaiselta, yhteisöltä ja yksittäiseltä henkilöltä
Asevelvollisuuslain 96 §:ssä on säädetty sotilasviranomaisten oikeudesta tietojen saantiin. Asevelvollisuusrekisterin pitäjälle on säädetty oikeus saada salassapitosäännösten estämättä välttämättömiä tietoja muun muassa asevelvollisen terveydentilasta ja annetuista mielenterveyspalveluista sekä sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta.
Asevelvollisuusrekisterinpitäjällä on oikeus saada asevelvollisen terveystarkastuksia tekevältä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoite-tulta julkiselta ja yksityiseltä palvelujen antajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä asevelvollisen terveydentilaa koskevia tietoja palveluskelpoisuuden määrittämistä varten.
Edelleen rekisterinpitäjä saa tietoja myös mielenterveyslaissa (1116/1990) tarkoitettujen mielenterveyspalvelujen antamisesta asevelvolliselle, jos tiedolla on merkitystä asevelvollisen palveluskelpoisuuden arvioimisen tai palveluksen järjestämisen kannalta. Tietoja on oikeus saada terveyskeskukselta, mielenterveystoimistolta, sairaalalta ja muulta taholta, joka tekee mielenterveystyötä.
Rekisterinpitäjällä on oikeus saada sosiaaliviranomaiselta tietoja asevelvollisen sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta, jos tiedolla on merkitystä päätettäessä palveluspaikasta ja palveluksen ajankohdasta sekä palveluksen järjestämisestä. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon laitokselta ja muulta laitokselta, josta ei pääse vapaasti poistumaan, rekisterinpitäjällä on oikeus saada tieto siellä säilytettävästä asevelvollisesta.
Asevelvollisuusrekisterin pitäjällä on oikeus saada tiedot teknisen käyttöyhteyden avulla tai konekielisessä muodossa joko maksutta tai tietojen ns. irrottamiskustannuksiin perustuvaa vastiketta vastaan. Irrottamiskustannuksilla tarkoitetaan niitä henkilötyö-, tietoväline-, tietoliikenne- ja muita atk-teknisiä kustannuksia, joita tietojen poimiminen omasta tietojärjestelmästä sekä tietojen siirtäminen ja toimittaminen asiakkaan tietojärjestelmään tietojen toimittajalle aiheuttaa.
Suoritusaika ja viivästyskorko
Suoritusaikaan ja viivästyskorkoon sovelletaan, mitä kansanterveyslain 28 a §:ssä on säädetty. Jos korvausta ei ole suoritettu eräpäivänä, saadaan vuotuista viivästyskorkoa periä eräpäivästä lukien enintään korkolain 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaan. Viivästyskoron maksamisen perusteena oleva eräpäivä voi olla aikaisintaan kahden viikon kuluttua maksun määräytymisen perusteena olevan palvelun saamisesta.
Lasku osoitetaan asianomaiselle, kutsuntojen käytännön järjestelyistä vastaavalle aluetoimistolle. Tietoja aluetoimistosta saa puolustusvoimien nettisivuilta.
Puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla olevat potilaat
Edellä on käsitelty kuntien velvollisuutta järjestää asevelvollisuuslain nojalla lääkäri kutsuntatilaisuuteen sekä asevelvollisten ennakkoterveystarkastukset. Jäljempänä käsitellään puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla olevien potilaiden sopimukseen perustuvaa terveydenhuoltoa kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämissä terveyskeskuksissa ja sairaanhoitopiireissä. Puolustusvoimat on luopunut itse tuotettavasta erikoissairaanhoidosta koko maassa ja Helsingissä sijainnut keskussotilassairaala on lakkautettu. Tarvittavat erikoissairaanhoidon palvelut hankitaan pääasiassa sairaanhoitopiirin kuntayhtymiltä.
Puolustusvoimat tuottaa perusterveydenhuollon palvelut edelleen pääasiassa itse varuskunnissaan ja ostaa ulkopuolisilta lähinnä laboratorio- ja röntgenpalveluja, fysikaalista hoitoa, päivystystä ja hammashuoltoa.
Puolustusvoimien terveydenhuollon järjestämisvastuu säilyy puolustusvoimilla, joka voi hankkia tarvittavat palvelut myös yksityiseltä palvelun tuottajalta. Muutetuilla laeilla ja solmittavilla sopimuksilla ei voida myöskään muuttaa sitä, mitä sotilastapaturmien hoidon korvaamisesta on erikseen säädetty (1363/2004).
Sopimuksin tuotettavat palvelut on rajattu terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain (322/1987) 3 §:n 1 momentin tarkoittamiin asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta palveluksesta annetun lain nojalla puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa palveleviin palvelusaikanaan sekä sotilasvirkaan koulutettaviin opiskelijoihin. Sopimusjärjestelyt koskevat etenkin sairaanhoitopiirejä ja osin terveyskeskuksia, joiden alueella on varuskunta.
Kuntien ja kuntayhtymien sopimukset puolustusvoimien hoitovastuulle kuuluvien potilaiden tutkimuksesta ja hoidosta
Kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia on muutettu siten, että kunnat ja kuntayhtymät voivat tehdä puolustusvoimien kanssa sopimuksia puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluvien henkilöiden hoitamisesta. Muutokset johtuvat siitä, että puolustusvoimien tarkoitus on sopia hoitovastuulleen kuuluvien potilaiden tutkimuksesta ja hoidosta eri perustein ja nopeammin kuin kunnan tai kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille. Sääntely asettaa puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulle kuuluvat lähinnä palvelujen saamisen nopeuden osalta parempaan asemaan asianomaisen kunnan tai kuntayhtymän jäsen-kunnan asukkaisiin verrattuna. Sopimuksen mukainen tutkimus ja hoito, kiireellistä avo-sairaanhoitoa lukuun ottamatta voidaan antaa eri perustein ja nopeammin kuin kunnan tai kuntayhtymän jäsenkuntien asukkaille.
Sopimusten tekeminen puolustusvoimien kanssa on kunnille ja kuntayhtymille kaikilta osin vapaaehtoista. Tällä varmistetaan, etteivät edellytykset järjestää siviiliväestön terveydenhuolto heikkene puolustusvoimien vaatimusten johdosta. Eduskunta muutti hallituksen esitystä perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta siten, että kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia täydennettiin säännöksellä, jonka mukaan sopimuksen tekemisellä tai sopimukseen perustuvien palvelujen antamisella ei saa vaarantaa kunnan tai kuntayhtymän lakisääteisten tehtävien hoitamista. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti eduskunta täydensi lakeja lisäksi erityisellä maininnalla siitä, ettei mahdollisuus sopia puolustusvoimien terveydenhuoltovastuulla olevien erityiskohtelusta syrjäytä kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain säännöksiä kiireellisen hoidon tarpeessa olevan potilaan hoitamisesta välittömästi.
Kunnalliset terveyskeskukset ja sairaalat on tarkoitettu ensisijassa kuntien asukkaiden terveydenhuoltoon, siten kuin kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa on säädetty. Kunnan tai kuntayhtymän vapaaehtoiset sopimukset puolustusvoimien järjestämisvastuulle kuuluvien terveydenhuoltopalvelujen tuottamisesta voivat siten olla mahdollisia edellyttäen, että terveyskeskus tai sairaanhoitopiiri kykenee samanaikaisesti täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.
Kuntien tai kuntayhtymien ja puolustusvoimien välisin sopimuksin ei voida puuttua kansanterveyslain 17 §:ssä säädettyyn terveyskeskuksen vastaavan lääkärin päätösvaltaan siitä, järjestetäänkö potilaan sairaanhoito avosairaanhoitona, kotisairaanhoito mukaan luettuna, vai ottamalla potilas terveyskeskuksen sairaansijalle hoidettavaksi. Niin ikään hän päättää potilaan siirrosta toiseen hoitolaitokseen. Vastaavasti erikoissairaanhoitolain 33 §:n mukaan potilaan sairaanhoidon aloittamisesta ja lopettamisesta päättää johtavan lääkärin antamien yleisten ohjeiden mukaan ylilääkäri tai hänen antamiensa ohjeiden mukaan muu sairaanhoitopiirin kuntayhtymän lääkäri.
Kuntien kannalta on tärkeää, että sopimuksissa sovittavat korvaukset kattavat täysimääräisesti palvelujen tuottamisesta aiheutuvat kustannukset, etteivät kunnat joudu vastaamaan puolustushallinnon tehtävästä. Välttämätöntä on myös, että kunnalla tai kuntayhtymällä on oikeus irtisanoa sopimus, jotta eduskunnan korostama sopimuksen vapaaehtoisuus sekä kunnan tai kuntayhtymän lakisääteisten tehtävien hoitaminen voidaan kaikissa tilanteissa varmistaa. Mikäli sairaanhoitopiiri tai terveyskeskus arvioi, että se ei kykenisi vastaamaan sekä lakisääteisistä tehtävistään että myös puolustusvoimien tarvitsemista terveydenhuollon palveluista, ei puolustusvoimien kanssa tulisi tehdä sopimusta hoitopalveluista. Mahdollisen sopimuksen tulee olla myös sellainen, ettei se estäisi sairaanhoitopiiriä tai terveyskeskusta huolehtimasta lakisääteisten tehtävien hoitamisesta.
Puolustusvoimien terveydenhuollon sisältö poikkeaa jossakin määrin kuntien ja kuntayhtymien tehtävänä olevasta sairaanhoidosta. Puolustusvoimien terveydenhuollon erityisvaatimukset on otettava korvauksista sovittaessa huomioon. Siten esimerkiksi tietoturvasta, seuranta- ja suunnittelukokouksista ja henkilöstön kouluttamisesta puolustusvoimien terveydenhuollon tarpeisiin aiheutuu erityisiä, puolustusvoimien terveydenhuollon järjestämisvastuuseen liittyviä lisäkustannuksia. Näitä, kuten muitakaan puolustusvoimien vaatimista erityisjärjestelyistä mahdollisesti aiheutuvia lisäkustannuksia, ei voida siirtää kuntien vastuulle.
Kuntaliitto katsoo, että varusmiesten oikeus ohittaa hoitojonossa kuntien kustannusvastuulla olevat potilaat edellyttää nopeutetun hoitoon pääsyn ottamista huomioon myös puolustusvoimien maksettavaksi tulevissa korvauksissa. Lisäksi sopimuksiin mahdollisesti sisältyvistä saapumiserien tarkastuksista aiheutuva lisäkuormitus ja ylimääräiset henkilöstöjärjestelyt on korvattava täysimääräisesti.
Puolustusvoimien suorittama korvaus sopimuksen mukaisista palveluista määräytyy ensisijaisesti sopimuksen perusteella. Siltä varalta, ettei korvauksesta ole sovittu, on puolustusvoimien suoritettava kunnalle tai kuntayhtymälle palvelun tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruinen korvaus. Terveydenhuollon järjestämisestä puolustusvoimissa annetun lain 9 §:n mukaan puolustusvoimien suoritettava korvaus määräytyy todellisten kustannusten mukaan, jos kunnallinen terveydenhuolto joutuu antamaan sairaanhoitoa puolustusvoimien hoitovastuulla olevalle henkilölle eikä asiasta ole sopimusta. Tämä koskee muun muassa kiireellistä sairaanhoitoapua ja esimerkiksi tilanteita, joissa hoitoa tarvitseva varusmies on lomalla.
Kuntaliitto toteaa, että valtiokonttorin on edelleen korvattava sotilastapaturmien hoidosta kunnalliselle terveydenhuollolle aiheutuvat kustannukset siten, kuin siitä on erikseen säädetty. Palveluksen keskeyttäminen tai päättyminen ei poista tapaturman hoidon korvausvelvollisuutta.
Kuntaliitto kiinnittää kuntien ja kuntayhtymien huomiota siihen, että puolustusvoimien hoitovastuulle kuuluville potilaille annetut palvelut tulee laskuttaa puolustusvoimilta eikä kuntayhtymän jäsenkunnalta tai palvelustaan suorittavan asevelvollisen kotikunnalta, kuten joissakin tapauksissa on menetelty.
SUOMEN KUNTALIITTO
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, varatoimitusjohtaja
Jussi Merikallio, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat