Uuden lastensuojelulain vaikutukset kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin
Uuteen lastensuojelulakiin liittyen täsmennetään kansanterveyslain ja erikoissairaanhoidon velvoitteita ja palveluiden järjestämisvastuuta sekä kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä. Lastensuojelulaki ja kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain muutokset tulevat voimaan 1.1.2008.
Uuden lastensuojelulain sisällöstä ja toimeenpanosta on lähetetty oma Kuntaliiton yleiskirje 25/80/2007, jossa lastensuojelulakia on käsitelty laajemmin.
Lisätiedot:
Sinikka Huhtala, puh. (09) 771 2644, 050 584 6002, korvausasiat
Sami Uotinen, puh. (09) 771 2623, 050 341 3349, lastensuojelulain sisältöön ja toimeenpanoon liittyvät asiat
Asiakirjalähteet
HE 252/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle lastensuojelulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
StVM 59/2006 vp
PeVL 58/2006 vp
LaVL 22/2006 vp
HE 151/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lastensuojelulain 49 §:n muuttamisesta
StVM 22/2007 vp
Laki lastensuojelulain 49 §:n muuttamisesta 1390/2007
Laki kansanterveyslain muuttamisesta 418/2007
Laki erikoissairaanhoitolain muuttamisesta 419/2007
Uusi lastensuojelulaki
Yleistä
Nykyinen lastensuojelulaki kumotaan ja voimaan tulee kokonaan uusi Lastensuojelulaki (417/2007) vuoden 2008 alusta. Lastensuojelulaista on aina aiheutunut velvoitteita sekä terveyskeskukselle että erikoissairaanhoidolle. Nyt näitä velvoitteita täsmennetään kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin tehtävillä säädösmuutoksilla. Samalla täsmentyvät kuntien välistä kustannusten jakautumista koskevat säännökset.
Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu sekä lastensuojelulain 2 luvussa tarkoitettu ehkäisevä lastensuojelu. Lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto.
Huostaanotosta ja siihen liittyvästä sijaishuoltoon sijoittamisesta päättää uuden lastensuojelulain 43 §:n mukaan joko kunnan sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai hänen määräämänsä viranhaltija taikka em. viranhaltijan hakemuksesta hallinto-oikeus. Hallinto-oikeus päättää huostaanotosta lähinnä silloin, kun lapsen huoltaja taikka 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa tai siihen liittyvää sijaishuoltoon sijoittamista.
Ehkäisevä lastensuojelutyö
Uuteen lastensuojelulakiin on sisällytetty ehkäisevä lastensuojelu, joka on laissa uusi termi ennalta ehkäisevälle lastensuojelutyölle. Ehkäisevän lastensuojelun tarkoituksena on edistää ja turvata lapsen kasvua, kehitystä sekä hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta. Ehkäisevään lastensuojeluun kuuluu erityisesti äitiys- ja lastenneuvolan ja muun terveydenhuollon sekä lasten päivähoidon, koulun ja nuorisotyön ja niiden piirissä tehtävä työ. Ehkäisevä lastensuojelu ulottuu kaikkiin lapsiin ja perheisiin kunnassa.
Lasten ja nuorten tarpeet tulee ottaa huomioon myös aikuisille suunnatuissa palveluissa. Palvelujen osalta tämä tarkoittaa erityisesti päihdehuolto- ja mielenterveyspalveluja. Kun aikuiselle järjestetään sosiaali- ja terveyspalveluja ja hänen kykynsä täysipainoisesti huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen, on hänen hoidossaan ja kasvatuksessaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve selvitettävä ja turvattava. Raskaana olevien naisten ja syntyvien lasten suojelemiseksi on tarvittaessa järjestettävä välttämättömiä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluja.
Lastensuojelun asiantuntijaryhmä ja asiantuntemuksen turvaaminen
Lastensuojelussa tarvitaan sosiaalityön ohella muidenkin ammattiryhmien asiantuntemusta. Lain 14 §:n 1 momentin mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä on käytettävissään lapsen kasvun ja kehityksen, terveydenhuollon sekä muuta lastensuojelutyössä tarvittavaa asiantuntemusta.
Moniammatillisen yhteistyön toteuttamiseksi kunnan on perustettava lastensuojelun asian-tuntijaryhmä. Kunnan tai useamman kunnan yhdessä tulee asettaa sosiaali- ja terveyden-huollon edustajista, lapsen kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista asiantuntijoista koostuva pysyvä lastensuojelun asiantuntijaryhmä. Ryhmän tehtävänä on avustaa sosiaalityöntekijöitä lapsen sijaishuoltoa ja huostaanottoa koskevien asioiden valmistelussa ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa sekä antaa lausuntoja lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon tueksi. Ryhmän toiminnan järjestämisestä huolehtii sosiaalitoimi.
Terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin on annettava lapsi- ja perhekohtaisessa lastensuojelussa asiantuntija-apua ja tarvittaessa järjestettävä lapsen tutkimus ja hoito- sekä terapiapalveluja lapselle. Lain 15 §:ssä todetaan, että lapsen seksuaalisen hyväksikäytön ja pahoinpitelyn selvittämiseen liittyvät palvelut on järjestettävä kiireellisesti.
Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta annetun lain 20 §:n nojalla (812/2000) sosiaalityöntekijällä on oikeus saada salassa pidettäviä tietoja myös kunnalliselta terveydenhuollolta esillä olevaan lastensuojeluasiaan liittyen. Lisäksi sosiaalityöntekijällä on oikeus saada lausuntoja, jos niitä tarvitaan huostaanoton valmistelussa, huostaanotosta päätettäessä tai sijaishuoltoa järjestettäessä.
Uuden lastensuojelulain mukaan hallinto-oikeus voi antaa luvan lasta koskevaan lääkärin tai muun asiantuntijan suorittamaan tutkimukseen, jos tutkimus on välttämätön lastensuojelun tarpeen selvittämiseksi, mutta huoltaja kieltää tutkimuksen tekemisen. Hakemuksen hallinto-oikeudelle tekee kunnan sosiaalihuollon johtava viranhaltija tai tämän määräämä muu viranhaltija.
Lastensuojeluilmoitus
Lastensuojeluilmoitus tehdään kun ilmoitusvelvollinen tehtävässään saa tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai lapsen oma käyttäytyminen edellyttävät asiantuntijatarpeen selvittämistä. Lastensuojeluilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä.
Lastensuojelulaissa on täsmennetty lastensuojeluilmoitusta koskevaa säännöstä ja ilmoitusvelvollisten piiriä on laajennettu. Aiempaan tapaan ilmoitusvelvollisia ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, poliisitoimen tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt. Lain 25 §:n 1 momentissa ilmoitusvelvollisten piirin on lisätty mm. nuorisotoimen palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt, muun sosiaali- ja terveydenhuollon palveluntuottajan tai opetuksen ja koulutuksen järjestäjän palveluksessa olevat henkilöt sekä terveydenhuollon ammattihenkilöt.
Myös muu kuin ilmoitusvelvollisten piiriin kuuluva henkilö voi tehdä ilmoituksen lastensuojeluviranomaisille, vaikka häntä koskisi tai olisi aikaisemmin koskenut salassapitoa koskevat säännökset.
Lakiin sisältyy uusi säännös lastensuojeluviranomaisten velvollisuudesta ilmoittaa poliisille, jos on perusteltua syytä epäillä, että lapseen tai kasvuympäristössään kohdistettu seksuaalirikos tai henkeen tai terveyteen kohdistuva rikos, josta säädetty enimmäisrangaistus on vähintään kaksi vuotta vankeutta.
Lastensuojeluilmoitus tehdään sosiaalitoimelle.
Lastensuojelusta vastuussa oleva kunta
Lastensuojelua järjestää lähtökohtaisesti se kunta, jonka asukas lapsi tai nuori on. Kiireellisissä tapauksissa lastensuojelupalveluja on järjestettävä muullekin kunnassa oleskelevalle henkilölle kuin kunnan asukkaalle. Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaan otetun, kiireellisesti sijoitetun tai lain 83 §:ssä tarkoitetun väliaikaismääräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella.
Sijaishuollon järjestämisestä ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa se kunta, jossa lapsen huostaan ottamisen ja sijaishuollon järjestämisen tarve on syntynyt. Jälkihuollon on myös velvollinen järjestämään se kunta, joka on ollut vastuussa sijaishuollon järjestämisestä.
Sijaishuoltoon sijoittamisen yhteydessä lapsen terveydentila tulee tutkia, ellei sitä esimerkiksi huostaanoton valmistelun yhteydessä ole jo tehty.
Sijoituskunnan velvollisuudet palveluiden järjestämisessä
Lastensuojelulain 16 §:n 2 momentin mukaisella sijoituskunnalla tarkoitetaan sellaista kuntaa, johon lapsi tai nuori on sijoitettuna joko avohuollon tukitoimena (37 §) tai sijaishuoltoon (huostaan otettu 49 §) taikka jälkihuollossa (75 §). Sijoittajakunta on kunta, joka on vastuussa lastensuojelulain mukaisten toimenpiteiden järjestämisestä ja jonka toimenpiteenä lapsi on yleensä sijoitettuna kuntaan.
Sijoituskunnan on järjestettävä yhteistyössä sijoittajakunnan kanssa lapselle tai nuorelle hänen huollon tai hoidon tarpeensa edellyttämät palvelut ja tukitoimet. Näistä aiheutuvat kustannukset sijoituskunta on oikeutettu perimään sijoittajakunnalta. Näihin palveluihin kuuluvat myös kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain mukaiset palvelut.
Palveluiden järjestäminen
Sijoituskunta on velvollinen huolehtimaan ja on vastuussa siitä, että lapsi ja nuori on lakisääteisten palveluiden piirissä samoin perustein kuin kuntalaisetkin. Lastensuojelulain säätämisen yhteydessä on täsmennetty sekä kansanterveyslain että erikoissairaanhoitolain järjestämisvastuuta sekä kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä siten, että ne paremmin turvaisivat toisen kunnan alueelle sijoitetun lapsen oikeuden riittävien ja tarpeenmukaisten terveydenhuollon palvelujen järjestymiseen.
Erikoissairaanhoitolaki
Erikoissairaanhoitolakiin on otettu asiaa koskeva nimenomainen säännös lain 30 a §:ään. Sen sairaanhoitopiirin, johon sijoituskunta kuuluu, on järjestettävä lapselle tai nuorelle tämän tarvitsemat erikoissairaanhoidon palvelut. Palvelut on järjestettävä samalla periaatteella, kuin lapsi tai nuori olisi sairaanhoitopiiriin kuuluvan kunnan asukas. Erikoissairaanhoidon palvelut tulee järjestää yhteistyössä sen sairaanhoitopiirin kanssa, johon sijoittajakunta kuuluu.
Erikoissairaanhoitolain 30 a §:n mukaan:
Sairaanhoitopiirin, johon kuuluvaan kuntaan (sijoituskunta) lapsi tai nuori on sijoitettuna lastensuojelulain (417/2007) mukaisesti avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon taikka jossa hän on jälkihuollossa, on järjestettävä lapselle tai nuorelle hänen tarvitsemansa erikoissairaanhoidon palvelut. Palvelut on järjestettävä yhteistyössä sen sairaanhoitopiirin kanssa, johon lastensuojelulain 16 §:n 1 momentin tai 17 §:n mukaan vastuussa oleva kunta (sijoittajakunta) kuuluu.
Kansanterveyslaki
Kansanterveystyöhön kuuluvilla palveluilla tarkoitetaan samoja terveyspalveluita, jotka olisivat kansanterveyslain mukaan lapsen tai nuoren käytettävissä, mikäli hän olisi sijoituskunnan asukas. Terveyspalvelut on järjestettävä yhteistyössä sijoittajakunnan terveyskeskuksen kanssa.
Kansanterveyslain 14 b §:n mukaan:
Lastensuojelulain (417/2007) 16 §:n 2 momentin mukaisen kunnan (sijoituskunta), jossa lapsi tai nuori on avohuollon tukitoimena tai sijaishuoltoon sijoitettuna taikka jälkihuollossa, on järjestettävä lapselle tai nuorelle hänen tarvitsemansa kansanterveystyöhön kuuluvat palvelut. Palvelut on järjestettävä yhteistyössä lastensuojelulain 16 §:n 1 momentin tai 17 §:n mukaan vastuussa olevan kunnan (sijoittajakunta) kanssa
Sijoituskunnan oikeus korvauksiin sijoittajakunnalta
Lastensuojelulain säätämisen yhteydessä sijoituskunnan kustannusten korvaamista koskevia säännöksiä täsmennettiin siten, että ne paremmin turvaavat toisen kunnan alueelle sijoitetun lapsen oikeuden riittävän ja tarpeenmukaisen terveydenhuollon palvelujen saantiin.
Erikoissairaanhoitolaki
Aikaisemmin erikoissairaanhoitolaissa ei ollut nimenomaista säännöstä siitä, että sen sairaanhoitopiirin, jonka alueelle lapsi on sijoitettu, on korvattava huostaan otetun lapsen ja nuoren tarvitsemien erikoissairaanhoidon palveluista aiheutuvat kustannukset. Kustannusten korvaamista koskeva säännös oli ainoastaan lastensuojelulain 45 §:ssä.
Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat aikaisemminkin olleet aina lapsen ja nuoren koti-kunnan ylläpitämän sairaanhoitopirin kustannuksia. Nyt myös erikoissairaanhoitolakiin tulee nimenomainen säännös siitä, että erikoissairaanhoitolain 30 a §:n mukaisia erikoissairaanhoidon palveluita järjestäneellä sairaanhoitopiirillä on oikeus saada korvausta palveluiden aiheuttamista kustannuksista. Korvausta on velvollinen maksamaan se sairaanhoitopiiri, johon sijoittajakunta kuuluu.
Erikoissairaanhoitolain säännös 42 § 3 momentin mukaan:
Silloin kun sijoituskunnan sairaanhoitopiiri on järjestänyt 30 a §:ssä tarkoitettuja erikoissairaanhoidon palveluita, on sen sairaanhoitopiirin, johon sijoittajakunta kuuluu, suoritettava palvelut järjestäneelle sairaanhoitopiirille aiheutuneita kustannuksia vastaava korvaus.
Aiheutuneet kustannukset laskutetaan sijoittajakunnan ylläpitämältä sairaanhoitopiiriltä siten kuin kustannusten korvaamisesta sairaanhoitopiirien välillä on säädetty erikoissairaanhoitolain 42–43 §:issä.
Kansanterveyslaki
Kansanterveyslain 24 §:ään lisätään uusi 2 momentti, jonka mukaan sijoituskunnalla, joka on järjestänyt kansanterveyslain 14 b §:ssä tarkoitettuja terveyspalveluja, on oikeus periä palveluista aiheutuneet kustannukset sijoittajakunnalta. Säännöksen tarkoituksena on, että sijoituskunta saa kaikista järjestämistään terveydenhoitopalveluista korvauksen järjestämis- ja kustannusvastuussa olevalta kunnalta. Kustannusten korvaamista koskeva säädös oli aikaisemmin ainoastaan lastensuojelulain 45 §:ssä.
Kansanterveyslain 24 § 2 momentin mukaan:
Milloin sijoituskunta on järjestänyt 14 b §:ssä tarkoitettuja palveluja, on sijoittajakunnan suoritettava sijoituskunnalle aiheutuneita kustannuksia vastaava korvaus. Korvauksen määrää laskettaessa noudatetaan, mitä lain 22 §:n 2 momentissa säädetään.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta totesi mietinnössään 59/2006 vp, että kustannukset korvataan sijoituskunnalle aiheutuneiden kustannusten mukaisesti ja teki tämän edellyttämät täsmennykset. Aiheutuneet kustannukset laskutetaan sijoittajakunnalta kansanterveyslain 22 §:n 2 momentin mukaisesti.
Yhteistyö sijoittajakunnan ja sijoituskunnan kesken
Lastensuojelulain 78 §:n mukaan tapauksissa, joissa lapsi on sijoitettu muun kuin sijoituksen tehneen kunnan alueelle, tulee sijoittajakunnan ilmoittaa lapsen sijoituksesta ja sen päättymisestä sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle. Sijoituskunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen on pidettävä rekisteriä alueelleen sijoitetuista lapsista. Terveydenhuollon palvelujen varmistamiseksi ja kuntien välistä laskutusta varten sosiaalitoimen on ilmoitettava sijoitetuista lapsista omille terveyskeskuksilleen.
Jos lapsi lähetetään erikoissairaanhoitoon, on perusteltua varmistua siitä, että erikoissairaanhoidosta aiheutuneet kustannukset laskutetaan siltä sairaanhoitopiiriltä, johon sijoittajakunta kuuluu ja edelleen sijoittajakunnalta. Huomattavaa on, että lastensuojelulain, kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain säännökset edellyttävät yhteistyötä sijoittajakunnan ja sijoituskunnan välillä palveluja järjestettäessä.
SUOMEN KUNTALIITTO
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, varatoimitusjohtaja
Jussi Merikallio, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat