Yhteispalvelulainsäädäntö muuttui

Laki julkisen hallinnon yhteispalvelusta (223/2007) tuli voimaan 1.4.2007. Uusi voimaan tullut laki kumoaa lain julkisen hallinnon asiakaspalvelujen järjestämisestä yhteisissä palveluyksiköissä (802/1993). Yhteispalvelun merkitys on huomioitu myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Puitelain 12 §:ssä säädetään valtion ja kuntien tietojärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden sekä yhteispalvelun kehittämisestä.

​Suomessa oli vuoden 2007 alussa yhteensä 199 yhteispalvelupisteittä. Kunta on mukana osapuolena noin 150 yhteispalvelupisteessä.

Lainsäädännön uudistamisen tarve syntyi toisaalta siitä, että yhteispalvelua koskevat säännökset olivat tietyiltä osin ristiriidassa perustuslain kanssa ja toisaalta tarpeesta turvata palvelujen saatavuus mahdollistamalla asiakaspalvelujen järjestämisessä mahdollisimman laaja julkisen sektorin yhteistyö.

Yhteispalvelulakia sovelletaan aikaisemmasta laista poiketen vain valtion ja kunnan viranomaisille ja Kansaneläkelaitokselle kuuluvien avustavien asiakaspalvelutehtävien järjestämiseen ja hoitamiseen viranomaisten yhteistyönä. Aikaisemmin yhteispalvelusopimuksen osapuolena on voinut olla esimerkiksi yhdistys, mutta uuden lain puitteissa tämä ei enää ole mahdollista. Laki ei kuitenkaan estä muiden toimijoiden ottamista mukaan samaan fyysiseen palvelutilaan.

Lisätietoja:
Tanja Rantanen puh. (09) 771 2075 
Tanja Mikkonen puh. (09) 771 2308
Taisto Ahvenainen puh. (09) 771 2473
Heikki Harjula puh. (09) 771 2070
Kari Prättälä puh.  (09) 771 2456
etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

Yhteispalvelulainsäädäntö muuttui

Yhteispalvelussa mahdollista hoitaa avustavia asiakaspalvelutehtäviä

Henkilöstön työnantaja ei vaihdu yhteispalvelusopimuksella. Yhteispalvelulaki lähtee siitä, että toimeksiantajan tehtävänä on antaa henkilöstölle tehtävän edellyttämä ohjeistus ja koulutus.

Yhteispalvelulaissa säädetään niistä menettelytavoista, jotka on otettava huomioon, kun viranomainen haluaa antaa omia avustavia asiakaspalvelutehtäviään toisen viranomaisen hoidettavaksi. Lain 6 §:ssä säädetään avustavista yhteispalvelutehtävistä, joita voidaan hoitaa yhteispalveluna.

Näitä avustavia asiakaspalvelutehtäviä ovat palvelua käyttävän henkilön henkilöllisyyden toteaminen ja varmentaminen, toimeksiantajana toimivalle viranomaiselle tarkoitettujen ilmoitusten, hakemusten ja muiden asiakirjojen vastaanottaminen ja välittäminen edelleen toimeksiantajalle, toimituskirjojen tai muiden asiakirjojen luovuttaminen ja tiedoksianto tietyissä tapauksissa, toimituskirjoista tai muista asiakirjoista perittävien maksujen vastaanottaminen ja välittäminen edelleen toimeksiantajalle, edellä mainittuihin tehtäviin liittyvät asiakaspalvelun tukitoiminnot sekä välittömästi näihin tehtäviin liittyvä tekninen ohjaus, tiedon välittäminen ja tiedottaminen sekä muut asioiden vireillepanoon liittyvien tietojen välittäminen.

Jokaisesta edellä mainitun tehtävän hoitamisesta on sovittava toimeksiantosopimuksessa. Jos samassa toimipisteessä hoidetaan muita kuin yhteispalveluun liittyviä tehtäviä, on näiden muiden tehtävien hoitaminen sovittava erikseen, siten ettei näiden tehtävien hoitaminen ole sekoitettavissa yhteispalveluna hoidettaviin tehtäviin. Tämänkaltainen muidenkin kuin yhteispalvelua hoitavien toimijoiden toimiminen samoissa tiloissa voi olla tarkoituksenmukaista kansalaisen näkökulmasta, joka voi saada hoidettua useampia asioita samaan kertaa. Yhteispalvelutehtävien hoitamisessa nämä toimijat eivät kuitenkaan voi olla mukana.

Uusi yhteispalvelulaki rajaa yhteispalvelun ulkopuolelle sellaiset tehtävät, joihin sisältyy päätöksentekovallan käyttöä tai jotka edellyttävät asiakkaan henkilökohtaista käyntiä asianomaisen viranomaisen luona. Yhteispalvelupisteessä voidaan kuitenkin tarjota näitäkin palveluita myös viranomaisen oman henkilöstön toimesta joko pysyvästi tai siten, että asianomainen viranomainen tulee esimerkiksi etukäteen sovittuina päivystysaikoina tai ajanvarauksella yhteispalvelupisteeseen, mikäli se nähdään tarpeelliseksi.

Koska yhteispalvelun ulkopuolelle on rajattu julkisen vallan käyttäminen, voi yhteispalvelutehtäviä hoitava henkilöstö olla työsuhteessa työantajaan eli virkasuhdetta ei edellytetä. Erityislainsäädännössä on kuitenkin mahdollista määritellä jokin tehtävä yhteispalvelupisteen hoidettavaksi, jolloin on arvioitava erikseen, onko henkilön oltava virkasuhteessa vai työsuhteessa.

Toimeksiantosopimuksessa sovittavat asiat

Yhteispalvelusta on tehtävä aina kirjallinen toimeksiantosopimus. Yhteispalvelulain 8 §:ssä on maininta niistä asioista, joista on sovittava. Toimeksiantosopimuksessa on sovittava muun muassa mitä avustavia asiakaspalvelutehtäviä sopimus koskee ja missä laajuudessa niitä hoidetaan yhteispalveluna, ohjauksen ja valvonnan järjestämisestä, toimitiloista ja yhteispalvelupisteen sijainnista ja aukioloajoista, kustannusten jakamisesta ja jakamisperusteista, henkilöstön pätevyysvaatimuksista sekä koulutuksesta. Henkilötietojen käsittelyyn liittyviä velvoitteita koskevista käytännön järjestelyistä on myös sovittava sekä toimeksiantosopimuksen voimassaolosta ja irtisanomisesta.

Kustannusten jakamisperusteista on sovittava tarkkaan siten, että toimeksiantaja vastaa siirtämiensä tehtävien hoitamisesta aiheutuvista kustannuksista. Toimitilojen osalta tulee ainakin sopia, miltä osin toimeksisaajan toimitiloja käytetään yhteispalvelutehtävien hoitamiseen, jotta kustannusten muodostuminen olisi tältä osin selvää. On syytä huomioida, että uusien toimitilojen hankkimisesta ei voida yhteispalvelulain nojalla sopia, vaan lähtökohta on, että toimeksisaaja käyttää yhteispalvelun järjestämiseen omia tai hallitsemiaan toimitiloja.

Yhteispalvelulaissa on erityissäännös, jonka nojalla, se viranomainen (toimeksiantaja), joka on antanut avustavia asiakaspalvelutehtäviä toisen viranomaisen (toimeksisaaja) hoidettavaksi, on vahingonkorvauslain 3 luvun nojalla vastuussa vahingosta, joka on aiheutunut palvelun käyttäjälle. Tämä säännös on otettu lakiin, jotta vastuukysymys olisi palvelun käyttäjän osalta selkeä. Hän voi siis hakea vahingonkorvausta suoraan toimeksiantajalta. Tämän vuoksi toimeksiantosopimuksessa on syytä aina erikseen sopia toimeksiantajan ja toimeksisaajan keskinäisestä eli viimekätisestä vastuunjaosta vahingonkorvausvastuun osalta. 

Olemassa olevat yhteispalvelusopimukset tulee saattaa uuden lain mukaiseksi vuoden 2007 loppuun mennessä.

Ministeriö voi tietyissä tilanteissa velvoittaa sen hallinnonalaan kuuluvan viranomaisen tekemään yhteispalvelusopimuksen. Kuntaa ei kuitenkaan voida velvoittaa tekemään toimeksiantosopimusta.

Paikallinen tarve ratkaisee yhteispalvelupisteen perustamisen

Yhteispalvelun perustamisen tulisi aina lähteä paikallisesta ja alueellisesta tilanteesta sekä tarpeesta käsin. Sisäasiainministeriön yhteispalvelun tehostamishanke työstää tällä hetkellä muun muassa mallisopimusta sekä eri toimijoiden kanssa yhteistyönä yhteispalvelun vakiopalvelulistaa. Hankkeesta saa lisätietoja verkosta: www.yhteispalvelu.fi

Yhteispalvelujen tarjoamisesta ja palvelupisteen aukioloajoista on tiedotettava yleisölle, jotta mahdolliset palvelunkäyttäjät tulevat tietoisiksi tästä asiointimahdollisuudesta.

SUOMEN KUNTALIITTO 

Timo Kietäväinen
varatoimitusjohtaja 

Kari Prättälä
lakiasiain johtaja