Henkilöstön varaamismenettelystä poikkeuksellisia oloja varten

Suomen Kuntaliitto kiinnittää pääesikunnan pyynnöstä kuntien huomiota palvelukseen kutsumatta jättämisen menettelyyn. Tämä tarkoittaa vuoden alusta voimaan tulleen asevelvollisuuslain (1438/2007) 89 §:n mukaista menettelyä, jonka kautta kunnat tai muut työnantajat voivat esittää, että kunnan tai yrityksen toiminnan kannalta hyvin tärkeitä työntekijöitä ei kutsuta poikkeusoloissa palvelukseen.

Esimerkiksi terveydenhuollon, energia- tai vesilaitosten, satamien ja monien muiden tärkeiden kunnallisten toimintojen kannalta kuntien tulee, poikkeusoloja varten tehtävissä suunnitelmissaan varautua siihen, että myös sellaisissa oloissa kansalaisten ja elinkeinoelämän oleelliset palvelut voidaan turvata. Näin ei tapahdu, mikäli avainhenkilöt on sijoitettu sodan ajan tehtävään puolustusvoimissa ja kutsutaan palvelukseen. Sairaanhoitopiirien tai vastaavien terveydenhuoltohenkilöstön varaaminen toteutetaan lääninhallituksen johdolla erillisissä neuvotteluissa.

Asevelvolliset ja siviilipalvelusmiehet voidaan poikkeusoloissa, sen mukaan kuin on erikseen säädetty, kutsua palvelukseen. Kunnan ja muiden työnantajien tulee omien tärkeiden toimintojensa avainhenkilöiden osalta tehdä alueensa puolustusvoimien aluetoimistolle esitys siitä, että nämä henkilöt vapautettaisiin palvelukseen kutsusta.

Puolustusvoimat ei tee vapautuksia oma-aloitteisesti, eikä automaattisesti, vaan ainoastaan työnantajan esityksestä. Esitys tulee tehdä kaikkien avainhenkilöiden osalta, myös sellaisten, joilla tällä hetkellä ei ole ns. sijoitusta tehtäviin puolustusvoimissa kriisiaikana. Tuollainen sijoitus voi nimittäin tapahtua, ellei henkilöä rekistereihin ole merkitty vapautetuksi. Vapautukset ovat voimassa määräajan, käytännössä viisi vuotta, minkä kuluessa tulee tehdä päivityshakemus, jolloin kaikki organisaation vapautukset saavat uuden viiden vuoden määräajan. Tällä hetkellä ovat voimassa aiemman lainsäädännön mukaiset vapautukset, mutta ne siis tulee päivittää.

Kuntaliitto korostaa poikkeusolojen suunnitelmien päivittämisen merkitystä erityisesti kuntaliitoskunnissa. Samalla liitto huomauttaa, että sellaisissa tapauksissa, joissa kunta on ulkoistanut yksityiselle yritykselle kunnan keskeisiä palveluita, tulee sopimuksin tai muulla tavoin varmistaa, että tällaiset yritykset osaltaan tekevät omat vapautusesityksensä.

Vapautusesitykset tehdään siis sille puolustusvoimain aluetoimistolle, jonka alueeseen kunta kuuluu. Luettelo ja yhteystiedot löytyvät puolustusvoimain internet-sivuilta www.mil.fi kirjoittamalla sana vap tai sana aluetoimisto sivun ylälaidassa olevaan hakuun. Aluetoimistoja on maassamme 19. Sotilasläänit, aluetoimistot ja huoltorykmentit järjestävät asiasta koulutustilaisuuksia, joten kannattaa ottaa yhteyttä aluetoimistoon ja lähettää henkilöstö- ja valmiuspäälliköt tällaiseen tilaisuuteen. Aluetoimistoilla on ammattitaitoa uhkakuvien arvioinnista ja toimistot auttavat kuntia poikkeusolojen määrittelemisessä. Sivuilta löytyy myös tarkempia tietoja siitä, miten esitykset tehdään. Mahdollisten sähköisten hakemusten osalta tulee pitää mielessä henkilötietojen turvallisuusnäkökohdat.

Kuntien tulee harkita mitkä toiminnot poikkeusoloissa ovat oleellisen tärkeitä, ja ketkä niitä hoitavista henkilöistä ovat tehtävän hoitamisen kannalta välttämättömiä, hyvin, tai ratkaisevan tärkeitä. Myös siviilipalvelusmiehiä koskevat vapautusesitykset voi tehdä puolustusvoimille, joka jakaa siviilipalvelusmiesten hakemukset siviilipalveluskeskuksen päätettäväksi. Tällöin tietokannat vapautetuista ovat yhteneviä siviilipalveluskeskuksen ja puolustusvoimien osalta. Lopuksi on syytä mainita, että työnantajan tulee ilmoittaa vapautuksesta asianomaiselle henkilölle, sillä sitä eivät puolustusvoimat tee.

SUOMEN KUNTALIITTO

Risto Parjanne, toimitusjohtaja

Heikki Telakivi, kansainvälisten asiain johtaja