Yleiskirje 26/80/2008, Heikki Harjula, Päivi Kurikka/aha 13.8.2008

Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset sekä muut työskentelyn edellytykset

Tässä yleiskirjeessä käsitellään luottamushenkilöiden palkkioita ja työn edellytyksiä kunnissa sekä niitä toimenpiteitä, joilla kunnat voivat turvata riittävät edellytykset luottamushenkilötyön tehokkaaseen ja onnistuneeseen hoitamiseen.

Yleiskirjeessä halutaan myös korostaa luottamushenkilötyön vaativuuden kasvua ja sen huomioon ottamista luottamushenkilöpalkkioista päätettäessä. Työskentelyn vaativuus korostuu entisestään mm. kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanon todella käynnistyessä.

Myös monet muut kuntien toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten kuntalaisten palvelutarpeiden muutokset, väestön ikärakenteen muutokset sekä globalisaatio vaikuttavat merkittävästi myös luottamushenkilötyöhön. Nämä ja monet muut nopeasti muuttuvat tekijät vaativat luottamushenkilöiltä sekä vahvaa muutosjohtajuutta että strategista näkemystä.

 

Lisätietoja:
Heikki Harjula, johtava lakimies, puh. (09) 771 2070, 050 66 735, s-posti: etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi
Päivi Kurikka, erityisasiantuntija, puh. (09) 771 2509, 050 301 9068, s-posti: etunimi.sukunimi@kuntaliitto.fi

Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset sekä muut työskentelyn edellytykset

Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset

Luottamushenkilöllä on oikeus saada tehtävänsä hoitamisesta palkkiota sekä korvausta aiheutuneista kustannuksista. Kuntalain 42 §:n mukaan luottamushenkilölle maksetaan:

  1. kokouspalkkiota;
  2. korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita luottamustoimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä; sekä
  3. matkakustannusten korvausta ja päivärahaa.
    Luottamushenkilölle voidaan myös maksaa palkkiota määräajalta sekä muita erillispalkkioita.

Valtuuston asiana on päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Tämä tapahtuu yleensä hyväksymällä erillinen palkkiosääntö. Palkkiot ja korvaukset voivat vaihdella kunnittain.

 

Luottamushenkilöllä on oikeus saada kokouspalkkio. Kokouspalkkioita maksetaan kunnan toimielinten kokouksista, ei sen sijaan esimerkiksi valtuustoryhmien kokouksista. Eri toimielinten kokouspalkkiot voivat olla erisuuruisia ja puheenjohtajalle voidaan maksaa suurempi kokouspalkkio kuin muulle toimielimen jäsenelle. Myös erillinen vuosipalkkio on mahdollinen.

 

Määräajalta maksettava palkkio tulee yleensä kysymykseen silloin, kun luottamushenkilö hoitaa tehtäväänsä osa- tai kokopäivätoimisesti. Erillispalkkioilla tarkoitetaan palkkioita määrätyistä erityistehtävistä kuten palkkioita neuvotteluun tai muuhun tilaisuuteen osallistumisesta.

 

Luottamustoimen hoidon aiheuttamasta ansionmenetyksestä ja kustannuksista suoritetaan korvausta. Niidenkin perusteista määrätään palkkiosäännössä, jossa voidaan myös määrätä, mitä selvityksiä aiheutuneesta ansionmenetyksestä ja aiheutuneista kustannuksista on esitettävä. Kustannuskorvausten ei tarvitse olla täysimääräisiä.

 

Kokouspalkkiot ja ansionmenetyskorvaukset ovat verotettavaa tuloa. Ns. puoluevero, luottamushenkilömaksu, pidätetään luottamushenkilöltä hänen antamansa valtuutuksen nojalla. Luottamushenkilömaksu on verotuksessa vähennyskelpoinen tulon hankkimisesta johtunut meno.

Luottamushenkilön oikeus saada vapaata työstään

Kuntalain 32 b §:ssä säädetään luottamushenkilön oikeudesta saada palkatonta vapaata siviilityöstään luottamustoimen hoitamisen ajaksi. Eri asemaan on asetettu kokoukseen osallistuminen ja kunnan määräämän muun luottamustoimen hoitaminen. Lähtökohta on, että vapaasta sovitaan työnantajan kanssa. Jos kysymys on kunnan toimielimen kokouksesta, työnantaja ei voi ilman työhön liittyvää painavaa syytä kieltäytyä sopimasta osallistumisesta.

 

Luottamushenkilön velvollisuutena on ilmoittaa toimielimen kokousajankohdat ja kunnan määräämät muut luottamustehtävät työnantajalle viipymättä sen jälkeen, kun hän on saanut ne tietoonsa. Työnantajalla on pyydettäessä velvollisuus antaa kirjallinen selvitys kieltäytymisen perusteista.

Kunnan tuki valtuustoryhmille

Kuntalakiin 1.8.2006 tehty muutos (15b §/29.6.2006/578) mahdollistaa valtuustoryhmien toimintaedellytysten tukemisen. Kunta voi tukea valtuustoryhmien toimintaa sekä toimenpiteitä, joilla valtuustoryhmät edistävät kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

 

Valtuustoryhmien toimintaedellytysten tukeminen on ollut epäselvää ennen kaikkea oi¬keus¬käytännön tiukan suhtautumisen vuoksi. Säännöksellä pyritään selventämään tukemisen pelisääntöjä. Tukea voidaan antaa sekä valtuustoryhmän sisäisen toiminnan järjestämiseen ja kehittämiseen että sellaiseen toimintaan, joka suuntautuu kunnan asukkaisiin.

 

Sisäisen toiminnan tukemisesta ovat esimerkiksi ryhmän käyttöön annetut kunnan tilat, sihteeriapu, tietoyhteydet sekä koulutuksen tai tilaisuuksien järjestämisen avustaminen. Tuki on myönnettävä vain erikseen yksilöityjen kustannusten kattamiseen. Valtuustoryhmä ei itse voi päättää, miten se käyttää tuen, vaan päätösvalta kuuluu kunnalle.

 

Tukea voidaan myöntää niin puolueiden kuin puolueisiin kuulumattomien muodostamille valtuustoryhmille. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kunnan on myönnettävä tuki yhtäläisin perustein kaikille valtuustoryhmille.

 

Tuen myöntäminen ei välttämättä kuitenkaan edellytä, että tuki jaetaan valtuutettujen lukumäärän mukaan tai että kaikkia ryhmiä tuetaan samalla määrällä. Tukea myönnettäessä voidaan ottaa huomioon ryhmän toiminta ja tilaisuuksien luonne. 

Luottamushenkilötyöskentelyn edellytysten vahvistaminen

Luottamushenkilötyön vaatimukset ovat kasvaneet. Luottamushenkilötyön keskeisimpiä edellytyksiä ovat palkkioiden ja ansionmenetysten lisäksi luottamustoimen hoitoon käytettävissä oleva aika, mahdollisuus saada tarvittava tieto käsiteltävistä asioista päätösten perustaksi sekä luottamushenkilön omat tiedolliset ja taidolliset valmiudet.

 

Luottamushenkilöiden työn hoitamisen edellytyksiin kuuluu riittävän tiedonsaannin turvaaminen. Tiedollisten ja taidollisten valmiuksien turvaamiseksi on luottamushenkilöille tarjottava riittävästi kouluttautumismahdollisuuksia. Luottamushenkilöiden perehdyttämis- ja koulutusmahdollisuuksia voidaan edistää samanlaisin periaattein kuin on käytetty kunnan palkatun henkilöstön kehittämisessä. Kuntaliitto suosittelee, että kunnat varaavat riittävät resurssit luottamushenkilöiden koulutuksen toteuttamiseksi sekä kannustavat luottamushenkilöitä osallistumaan koulutukseen.

 

Valtuuston kokoukset ovat vain yksi osa valtuutetun työtä. Vaikuttaminen jo asian valmisteluvaiheessa on merkittävä osa valtuutetun työtä. Valtuutetut pitäisikin saada mukaan jo asioiden valmisteluvaiheeseen, erityisesti strategiaa ja taloutta koskevissa kysymyksissä. Valtuuston ja samalla valtuutetun rooli ja asema voi vahvistua vain, kun päätöskokousten rinnalle saadaan muita työtapoja. Näitä ovat mm. strategiaseminaarit, iltakoulut, tulevaisuustyöskentely, erilaiset foorumit ja kyselytunnit. Esimerkiksi Kuntaliiton keväällä 2008 tekemän kyselyn mukaan 94 % kunnista käyttää valtuuston työskentelymuotona seminaarityöskentelyä. Nämä työtavat on ajoitettava valmisteluprosessiin oikea-aikaisesti niin, että ne mahdollistavat tosiasiallisen vaikuttamisen.

 

Luottamushenkilötyön hoitamisessa tietotekniikan merkitys korostuu entisestään. Siksi on huolehdittava, että luottamushenkilöillä on mahdollisuus hyödyntää sähköpostia ja Internetiä omassa työssään, esim. hankkimalla tietokoneita luottamushenkilöiden käyttöön. Tietotekniikan käyttökoulutukseen tulee olla myös mahdollisuus.

 

Arvioivasta työotteesta työote on eräs luottamushenkilötyön kehittämisen muoto. Se tarkoittaa luottamushenkilöitä pohtimassa ja arvioimassa omaa toimintaansa. Se voi merkitä entistä parempaa tietoisuutta arvoista, käytetyistä käsitteistä ja päättelytavoista. Käytännöllisesti ajatellen arvioiva työote luottamushenkilötyössä merkitsee luottamushenkilöiden itsensä tekemää oman luottamushenkilötyön arviointia ja tulevan työn suunnittelua tehdyn arvioinnin perusteella. Itsearviointi voidaan toteuttaa esimerkiksi yksinkertaisella kyselyllä, johon kaikki valtuutetut vastaavat henkilökohtaisesti. Itsearviointi toteutetaan yleensä valtuustokauden päätteeksi, mutta väliarviointeja voidaan tehdä myös kesken valtuustokautta.

 

Itsearvioinnin toteuttamisessa voidaan käyttää Kuntaliiton kehittämiä kyselylomakkeita. Kunnat voivat käyttää niitä oman valtuustotyönsä arviointiin joko sellaisenaan tai muokata niitä kunnan omia tarpeita vastaaviksi. (Lomakkeet löytyvät sähköisessä muodossa Kuntaliiton www-sivuilta osoitteesta Kunnat.net/valtuutettu.)

 

Valtuuston perustehtävän muutos strategisen johtamisen suuntaan aiheuttaa sen, että varsinaisen valtuuston työjärjestyksen lisäksi tarvitaan erilaisia menettelysopimuksia, joilla valtuusto voisi sopia prosessin normeista: työn painopistealueista, keskustelu- ja menettelytavoista, strategia- ja talousarvioprosessien ajoituksesta sekä uudenlaisista työmuodoista. Usein tarvitaan myös sovitut pelisäännöt valtuustoryhmien väliselle yhteistyölle. Näitä menettelysopimuksia voidaan kutsua nimellä valtuustosopimus tai valtuustoryhmien välinen sopimus.  Nämä ovat yleistymässä kunnissa.

 

Vaaleilla valittuina ja ylintä päätösvaltaa käyttävinä valtuutetut ovat luonnollisesti merkittävin luottamushenkilöryhmä, mutta luottamushenkilöitä on myös kunnan muilla tasoilla, kuten kunnanhallituksessa sekä lauta- ja johtokunnissa. Luottamushenkilötyön perusedellytykset koskevat yhtäläisesti heitä kaikkia.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

 

Risto Parjanne, toimitusjohtaja

 

Kaija Majoinen, kehitysjohtaja

 

tags