Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut muuttuvat elokuun 2008 alusta
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakia ja -asetusta muutetaan 1.8.2008. Maksuihin on tehty tasokorotuksia, jotka ottavat huomioon vuoden 2002 jälkeen kustannuksissa tapahtuneita muutoksia. Maksujen muutoksissa on käytetty eri indeksejä, joissa on otettu huomioon kuntalaisten maksukyvyssä ja tulotasossa sekä kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnassa tapahtuneita kustannusmuutoksia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin on tässä yhteydessä lisätty säännös, jonka mukaan asiakasmaksujen muutokset (euromäärät) jatkossa sidotaan indekseihin, joiden muutosten perusteella maksut muuttuvat joka toinen vuosi. Seuraavan kerran päivähoidon maksut muuttuvat 1.8.2010 ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut vuoden 2010 alusta.
Elokuun 2008 alusta voimaan tulevista asiakasmaksujen korotuksista lähetetään kolme yleiskirjettä:
- päivähoidon maksut, 9.6.2008, 21/80/2008
- terveydenhuollon palveluista perittävät maksut, 19.6.2008, 23/80/2008
- sosiaalitoimen palveluista perittävät maksut, 19.6.2008, 24/80/2008
Terveyskeskusten vastaaville hammaslääkäreille lähetetään postitse lisäksi suoraan Suun terveydenhuollon toimenpiteistä ja asiakasmaksuista vastaavuusluettelot.
Lisätietoja:
Sinikka Huhtala, (09) 771 2644, 050 584 6002.
Asiakirjalähteet:
HE 37/2008 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain sekä sosiaalihuoltolain 29 b ja 29 d §:n muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö7/2008 vp
Eduskunnan vastaus 50/2008 vp
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (387/2008)
Laki sosiaalihuoltolain 29 b ja 29 d §:n muuttamisesta (388/2008)
Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta (464/2008)
Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä (890/2000)
Johdanto
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia (734/1992, asiakasmaksulaki) ja sosiaalihuoltolain 29 b ja 29 d §:ä on muutettu 1.8.2008 lukien (710/1982, sosiaalihuoltolaki). Samasta ajankohdasta lukien on muutettu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua asetusta (912/1992, asiakasmaksuasetus).
Lainsäädäntömuutosten tarkoituksena on korjata viimeksi vuonna 2002 tarkistettuja asiakasmaksuja ja asiakasmaksujen määräämisen perusteena olevien tulorajojen jälkeenjääneisyyttä ottamalla huomioon vuosien 2002–2006 aikana tapahtunut kustannuskehitys. Tulevan kustannus- ja ansiotasokehityksen huomioon ottamiseksi maksut ja tulosidonnaisten maksujen perusteena olevat tulorajat sidotaan eri indekseihin. Tämän perustella maksuja (euromäärät) tarkistetaan joka toinen vuosi.
Hyväksyessään lait Eduskunta hyväksyi neljä lausumaa seuraavasti:
Eduskunta edellyttää, että valtioneuvoston muuttaessa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetusta, terveydenhuollon tasamaksut sidotaan hallituksen esityksen perusteluissa mainitun sosiaali- ja terveystoimen hintaindeksin sijasta kansaneläkeindeksiin.
Eduskunta edellyttää, että terveydenhuollon maksukattouudistus valmistellaan pikaisesti.
Eduskunta edellyttää, että päivähoitomaksujen rakenteelliset ongelmat kartoitetaan päivähoitolain kokonaisuudistuksen yhteydessä ja ne pyritään korjaamaan – esimerkiksi tulorajojen porrastusta lisäämällä – siten, että korkeinta maksua perittäisiin vain palkansaajien keskiansiot ylittäviltä perheiltä ja että maksut nykyistä tarkemmin määräytyisivät hoitoaikojen perusteella.
Eduskunta edellyttää, että maksu-uudistuksen vaikutuksia päivähoitohenkilöstön mitoitukseen, pienten lasten äitien työssäkäyntiin ja erityisesti eri asiakasryhmien palvelujen käyttöön seurataan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon maksulainsäädäntöä käsitellään parhaillaan SATA-komiteassa. Komitean työ päättyy 31.12.2009. Maksulainsäädännön rakenteellisiin ja maksukattoa koskeviin sääntöihin ei siten lähiaikoina näyttäisi olevan tulossa muutoksia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin ja -asetukseen on tehty muutamia teknisluontoisia oikaisuja ja muutoksia, joista kerrotaan jäljempänä tässä yleiskirjeessä.
Maksun enimmäismäärä
Asiakasmaksulain 2 §:n mukaan palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää palvelusta perittävän maksun enimmäismäärä ja maksu määräytyväksi maksukyvyn mukaan.
Asiakasmaksulainsäädännöstä puuttuvat säännökset palvelun käyttäjän maksettavaksi tulevan maksun pyöristämisestä. Maksun pyöristämisessä on siten käytettävä euromääräisten maksujen pyöristämisestä annetun lain (890/2000) säännöksiä. Kunta tai kuntayhtymä taikka johtosäännöllä määrätty luottamustoimielin voi päätöksellään alentaa asiakasmaksulainsäädännössä säädettyjä enimmäismaksuja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen käyttöön ottaminen
Kunnanvaltuusto tai yhtymähallitus taikka johtosäännöllä määrätty luottamustoimielin päättää asiakasmaksulainsäädännön mukaisten maksujen käyttöönottamisesta.
Maksupäätöstä ei voida tehdä niin, että maksu määrätään perittäväksi takautuvasti (14.4.1994/1512 KHO 1994:A 22).
Kotona annettavan palvelun kuukausimaksu ja palveluseteli 1.8.2008 lukien
Elokuun 2008 alusta voimaantulevan asetuksen 3 § 2 momentissa tarkoitettujen jatkuvan ja säännöllisen kotipalvelunmaksujen määräytymisen perusteena olevat tulorajat ovat nousseet. Tämä merkitsee sitä, että palvelun käyttäjältä perittävä kuukausimaksu pääsääntöisesti laskee. Kun asiakasmaksulain 2 §:n mukaan asiakasmaksu ei saa ylittää asiakasmaksulailla tai -asetuksella säädettyjä enimmäismaksuja, kunnissa ja kuntayhtymissä joudutaan tarkistamaan kaikki jatkuvan ja säännöllisen kotipalvelun kuukausimaksut ja määräämään uudet maksut 1.8.2008 voimaantulevien säännösten mukaisiksi.
Palvelusetelin arvo määrätään sosiaalihuoltolain 29 b §:ssä säädettyjen tulorajojen perusteella. Myös nämä tulorajat ovat nousseet. Sen vuoksi myös palvelusetelin arvo tulee määrätä 1.8.2008 voimaantulevien säädösten mukaisiksi.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sidotaan indeksiin
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävät maksut ja tulosidonnaisten maksujen tulorajat sidotaan asiakasmaksulain 2 §:n 2 momentin ja asiakasmaksuasetuksen 33 a §:n nojalla indeksiin. Indeksitarkistukset tehdään joka toinen vuosi. Vuotta 2006 pidetään 1.8.2008 voimaantulevien maksujen ja tulorajojen lähtötasona. Vuosi 2008 on indeksin tarkistusvuosi ja indeksitarkistukset tulevat voimaan tarkistusvuotta seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä eli vuoden 2010 alusta (asiakasmaksulain 387/2008 voimaantulosäännös).
Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen perusteena ovat julkisten menojen hintaindeksi (sosiaali- ja terveystoimi), yleinen ansiotasoindeksi, työeläkeindeksi ja kansaneläkeindeksi. Euromääräiset asiakasmaksut pyöristetään lähimpään 0,1 euroon ja maksujen perusteena olevat tulorajat ja laitoshoidossa henkilökohtaiseen käyttöön jätettävä vähimmäiskäyttövara lähimpään täyteen euroon (asiakasmaksulaki 7 c § 2 mom. ja asiakasmaksuasetus 33 §).
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee indeksillä tarkistetut euromääräiset maksut ja tulosidonnaisten maksujen tulorajat sekä käyttövaran, joka on jäätävä vähintään henkilökohtaiseen käyttöön, Suomen säädöskokoelmassa tarkistusvuotta seuraavan vuoden marraskuun aikana; ensimmäisen kerran marraskuussa 2009. Eri indeksien käytöstä asiakasmaksuissa ja tulorajoissa kerrotaan jäljempänä.
Terveyskeskuksen avohoidon maksut
Terveyskeskusmaksu
Asiakasmaksuasetuksen 7 §:ssä säädetään terveyskeskuksen lääkäripalvelujen käytöstä perittävistä asiakasmaksuista. Terveyskeskuksessa lääkäripalvelujen (terveyskeskusmaksu) käytöstä, asetus antaa terveyskeskusta ylläpitävälle kunnalle ja kuntayhtymälle mahdollisuuden valita ja ottaa käyttöön kahdesta vaihtoehdosta toisen.
Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukaan maksu, joka voi olla:
1. enintään 25,60 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 12,80 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta;
tai
2. enintään 12,80 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.
Terveyskeskusta ylläpitävä kunta tai kuntayhtymä voi päättää myös siitä, että palvelun käyttäjä saa valita vaihtoehdoista toisen.
Terveyskeskusmaksun hinnan muutoksella ei ole merkitystä, kun lasketaan kolmen maksullisen käynnin käyntimäärää vuonna 2008. Esimerkiksi, jos henkilö on ennen 1.8.2008 käynyt terveyskeskuksessa kaksi kertaa ja hänelle on määrätty terveyskeskusmaksu kahdesti 11 euron suuruisena, niin hänelle voidaan määrätä 1.8.2008 ja sen jälkeen tehdystä käynnistä vielä kerran 12,80 euron suuruinen käyntimaksu.
Jos henkilölle on määrätty vuosimaksu ennen 1.8.2008 tehdystä käynnistä, tämä vuosimaksu on voimassa vuoden 2008 loppuun asti. Vastaavasti käynnistä 1.8.2008 jälkeen määrätään uusi vuosimaksu 25,60 euroa, joka on voimassa vuoden 2008 loppuun asti.
Terveyskeskuksen päivystysmaksu
Terveyskeskuksen ja terveyskeskusten yhteisesti järjestämässä päivystyksessä päivystysmaksu voidaan periä arkisin 20.00–8.00 välisenä aikana sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä terveyskeskusmaksun sijasta enintään 17,50 euroa käynniltä. Päivystysmaksujen lukumäärälle ei ole säädetty ylärajaa. Maksu voidaan siten periä jokaiselta käynniltä.
Arkipäivinä pidetään juhlapyhien aattopäiviä, jolleivät ne ole lauantai- tai sunnuntaipäiviä.
Ikärajat
Terveyskeskusmaksuja ja terveyskeskuksen päivystysmaksuja ei saa periä alle 18-vuotiaalta.
Vuotuinen maksukatto
Maksut kerryttävät vuotuista maksukattoa.
Yksilökohtainen fysioterapia
Yksilökohtaisesta fysioterapiasta säädetään asiakasmaksuasetuksen 7 §:n 4 momentissa. Yksilökohtaisena fysioterapiana voidaan pitää käyntejä terveyskeskuksessa, jotka perustuvat hoitavan lääkärin arvioon, hoitosuunnitelmaan tai hoidon tarve terveyskeskuksessa on todettu muulla tavoin. Yksilökohtainen fysioterapia eroaa sarjahoidosta siinä, että hoitokertojen määrä on arviolta 1–2.
Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 7 euroa hoitokerralta.
Ikärajat
Yksilökohtaisen fysioterapian maksun määräämiselle ei ole asetettu ikärajaa.
Vuotuinen maksukatto
Maksu kerryttää vuotuista maksukattoa
Sairaalan poliklinikkamaksu
Poliklinikkamaksusta säädetään asetuksen 8 §:ssä. Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetun sairaalan tai muun toimintayksikön ja terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla tutkittavalta tai hoidettavalta voidaan periä enintään 25,60 euroa käynniltä.
Erikoislääkärijohtoisena terveyskeskuksena pidetään niitä terveyskeskuksia, joissa oli kansanterveyslain voimaan tullessa erikoislääkärijohtoista toimintaa ja niitä terveyskeskuksia, joihin on siirretty sairaanhoitopiiristä erikoislääkärijohtoinen aluesairaala tai muu erikoislääkärijohtoinen sairaala ja sairaala jatkaa erikoislääkärijohtoista toimintaa.
Ikärajat
Poliklinikkamaksun perimiselle ei ole ikärajoja.
Poliklinikkamaksun määrääminen, silloin kun terveyskeskuksen päivystys on siirretty sairaalaan
Poliklinikkamaksu maksu voidaan periä kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä terveyskeskuksen ja sairaalan yhteisesti sairaalassa järjestämän terveyskeskuspäivystyksen yhteydessä arkisin 20.00—8.00 välisenä aikana sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä.
Arkipäivinä pidetään juhlapyhien aattopäiviä, jolleivät ne ole lauantai- tai sunnuntaipäiviä.
Vuotuinen maksukatto
Maksu kerryttää vuotuista maksukattoa.
Maksu päiväkirurgiasta
Päiväkirurgisesta maksusta säädetään asiakasmaksuasetuksen 8 a §:ssä. Päiväkirurgisesta toimenpiteestä, joka tehdään leikkaussalissa ja joka edellyttää yleisanestesiaa, laajaa puudutusta tai suonensisäisesti annettavaa lääkitystä, voidaan periä 8 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 83,90 euroa.
Ikärajat
Päiväkirurgisen maksun määräämiselle ei ole ikärajoja.
Vuotuinen maksukatto
Maksu kerryttää vuotuista maksukattoa.
Suun ja hampaiden tutkimus ja hoito
Suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta perittävistä maksuista säädetään asiakasmaksuasetuksen 9 §:n ja 9 a §:ssä. Terveyskeskuksessa annetusta suun ja ham¬paiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä käynniltä perusmaksuna enintään:
suuhygienisti 7 euroa
hammaslääkäri 9 euroa
erikoishammaslääkäri 13 euroa
Perusmaksun lisäksi voidaan tutkimuksesta ja hoidosta periä kulloinkin voimassa olevan terveydenhuollon toimenpideluokituksen suun terveydenhuollon toimenpiteistä enintään seuraavat maksut:
1. Kuvantamistutkimukset
- hammaskuvalta 5,80 euroa
- leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvauksesta 12,80 euroa
2. Ehkäisevä hoito
Toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteistä käyntikerralta 5,80 euroa
3. Tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito Toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta kohdassa
4 lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, kultakin toimenpiteeltä:
Vaativuusluokka maksu/euroa
0–2 5,80
3–4 12,80
5–7 25,60
8–10 37,30
11– 52,40
4. Proteettiset toimenpiteet
a) proteesin huolto:
– pohjauksella 37,30
– korjaus 25,60
b) akryyliosa- ja kokoproteesi 124,70
c) kruunut ja sillat hampaalta 124,70
d) rankaproteesi 151,50
Ikärajat
Suun- ja hampaiden hoidosta 9 §:ssä säädetyt maksut peritään vain yli 18-vuotiailta.
Vuotuinen maksukatto
Terveyskeskuksessa suun ja hampaiden hoidosta perittävät maksut eivät kerrytä vuotuista maksukattoa.
Maksuton hoito eräissä tilanteissa
Henkilöltä, jolla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus, rintamatunnus, veteraanitunnus tai jolla on eräisiin Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) 2 §:ssä tarkoitettu todistus lain 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin miinanraivaustehtäviin osallistumisesta, ei saa periä maksua hampaiden tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta eikä protetiikkaan liittyvästä kliinisestä työstä.
Suun ja leukojen erikoissairaanhoito
Suun ja leukojen erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksessa perittävästä maksusta säädetään asiakasmaksuasetuksen 9 a §:ssä. Terveyskeskuksessa annetusta suun ja leukojen erikoissairaanhoidosta voidaan periä 9 §:ssä säädetyn maksun sijasta käynnistä poliklinikkamaksun suuruinen maksu 25,60 euroa ja päiväkirurgisesta toimenpiteestä 83,90 euroa, silloin kun tutkimuksen ja hoidon perusteena on:
a) hampaiston, leukojen ja kasvojen kehityshäiriö,
b) vaikea, toimintaa haittaava laaja-alainen synnynnäinen hampaistopuutos tai
kehityshäiriö,
c) pään ja leukojen alueen kiputila,
d) kaulan ja pään alueen säteilytys tai sytostaattihoito taikka
e) muun kuin hammassairauden takia välttämätön suun hoito.
Ikärajat
Poliklinikkamaksun ja päiväkirurgisen maksun perimiselle ei ole säädetty ikärajoja.
Vuotuinen maksukatto
Terveyskeskuksessa suun ja leukojen erikoissairaanhoidosta perittävät maksut eivät kerrytä vuotuista maksukattoa.
Vastaavuusluettelot
Suun terveydenhuollon toimenpiteistä ja uusista asiakasmaksuista on laadittu vastaavuusluettelo, joka on lähetetty postitse suoraan terveyskeskusten vastaaville hammaslääkäreille. Vastaavuusluettelot ovat myös kunnat.net – Sosiaali ja Terveys – Asiakasmaksut – Suun terveydenhuolto -sivulla.
Sarjassa annettava hoito
Sarjassa annettavasta hoidosta säädetään asiakasmaksuasetuksen 11 §:ssä. Sarjassa annettavasta hoidosta kuten jatkuvasta dialyysihoidosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta tai muusta vastaavasta hoidosta voidaan periä enintään 7 euroa hoitokerralta. Maksu saadaan kuitenkin periä enintään 45 hoitokerralta kalenterivuodessa.
Sarjassa annettavan hoidon hoitokertojen enimmäismäärää kerryttävät kaikki sarjahoitokäynnit, vaikka ne koostuisivat eri hoidosta. Jos henkilö on jo käynyt sarjahoidossa ennen 1.8.2008 viisi kertaa ja hänelle on määrätty 6 euron suuruinen maksu käynniltä, hänelle voidaan sarjahoidosta 1.8.2008 ja sen jälkeen määrätä enintään 40 kerrasta 7 euroa hoitokerralta
Asiakasmaksulainsäädännössä eikä muutoinkaan ole säädetty sitä, mitä sarjahoidon määritys: hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoito tai muu vastaava hoito tarkoittaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton näkemyksen mukaan sarjahoitona voidaan pitää
- hoitoa, joka toteutetaan samankaltaisena tai lähes
- samankaltaisena vähintään kolme kertaa ja
hoitojen väliin jäävä aika ei ylitä kahta viikkoa tai - hoidollisista syistä hoito toistetaan harvemmin kuin kerran kahdessa viikossa
Kunnan ja kuntayhtymän tulee tarvittaessa tarkentaa ja päättää siitä, mitä hoitoja pidetään sarjahoitona ja mitkä tilanteet ovat joko poliklinikkakäyntejä tai terveyskeskuskäyntejä. Esimerkiksi Artzal – ja vastaavan injektion antaminen potilaalle on käynti lääkärinvastaanotolla, jos injektion antaa lääkäri.
Terveyskeskus
Sarjahoidon maksua ei saa periä terveyskeskuksessa annetusta hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta tai muusta vastaavasta hoidosta. Säännös perustuu aikaisemmissa asetuksissa olleeseen sanamuotoon. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton näkemyksen mukaan sarjahoidon maksua voidaan edellä mainituissa tilanteissa periä erikoislääkärijohtoisten terveyskeskusten erikoislääkärijohtoisessa toiminnassa.
Dialyysihoidosta ja lääkinnällisestä kuntoutuksesta ja vastaavasta toiminnasta voidaan terveyskeskuksessa periä sarjahoidon maksua.
Ikärajat
Sarjassa annettavasta hoidosta voidaan periä maksu yli 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä.
Vuotuinen maksukatto
Maksu kerryttää vuotuista maksukattoa.
Lyhytaikainen laitoshoito
Asiakasmaksuasetuksen 12 §:ssä säädetään lyhytaikaisen laitoshoidon maksusta. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta
- muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 30,30 euroa hoitopäivältä
- psykiatrian toimintayksikössä enintään 14 euroa hoitopäivältä.
Hoitopäivämaksuja ei saa periä mielenterveyslain (1116/1990) 9 §:n perusteella järjestetyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua henkilöä ei tarkkailun perusteella määrätä mielenterveyslain 8 §:ssä tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon.
Asiakasmaksuasetuksen 2 §:n 1 momentin 3-kohdan mukaan hoitopäivällä tarkoitetaan henkilön laitoshoitoon tulopäivää, sen jälkeen kertyviä hoitovuorokausia ja laitoksesta lähtöpäivää. Jos asiakas siirtyy välittömästi toiseen laitokseen, lähettävä laitos ei saa periä maksua siltä päivältä, jona asiakas siirtyy toiseen hoitolaitokseen hoidettavaksi. Hoitopäivämaksun saa periä vain kerran kalenterivuorokaudelta. Jos tulopäivä ja lähtöpäivä ovat saman vuorokauden aikana, peritään yksi hoitopäivämaksu.
Kuntaliitto on aikaisemmin yleiskirjeessään 16/1997 katsonut, että asiakasmaksuasetuksen 12 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa, psykiatrian toimintayksikkönä pidetään yksikköä, jonka johdossa on psykiatri.
Ikärajat
Maksuja ei saa periä terveyskeskuksessa taikka sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.
Vuotuinen maksukatto
Maksu kerryttää vuotuista maksukattoa. Kun maksukatto täyttyy, lyhytaikaisesta laitoshoidosta peritään 14 euroa hoitopäivältä.
Päivä- ja yöhoidon maksu
Päivä- ja yöhoidon maksusta säädetään asiakasmaksuasetuksen 13 §:ssä. Jos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä (päivähoito) tai yöllä (yöhoito), voidaan häneltä periä 12 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 14 euroa vuorokaudessa.
Päivä- ja yöhoidon maksua ei saa periä psykiatrisen avohoidon toimintayksikössä annetusta hoidosta, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) tarkoittamasta erityishuollosta, polikliinisesta päihdehuollosta eikä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 §:n 2 momentissa tarkoitetusta suojatyöstä.
Avo- ja laitoshoidon välisestä rajanvedosta annetussa asetuksessa (1507/2007) todetaan, että henkilö on avohoidossa päivä- tai yöhoidossa kotona ollessaan. Vastaavasti tästä seuraa se, että henkilö on laitoshoidossa päivä- ja yöhoidon aikana.
Ikärajat
Maksuja ei saa periä terveyskeskuksessa taikka sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.
Vuotuinen maksukatto
Maksu kerryttää vuotuista maksukattoa.
Kuntoutushoidon maksut
Kuntoutushoidon maksuista säädetään asiakasmaksuasetuksen 14 §:ssä. Lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen (1015/1991) 3 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta vammaiselle henkilölle laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 10,50 euroa hoitopäivältä.
Kuntoutushoidosta perittävä hoitopäivämaksu 10,50 euroa hoitopäivältä koskee pakottavasti vain vammaista henkilöä ja kehitysvammaista henkilöä. Jos kuntouttavaa hoitoa halutaan järjestää myös muille henkilöille kuntoutushoidon hoitopäivämaksulla, siitä tehdään päätös. Tämän lisäksi on päätettävä, peritäänkö ja mitä maksua peritään maksukaton täyttymisen jälkeen.
Ikärajat
Maksuja ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa taikka sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Ikäraja koskee kaikkia kuntouttavassa laitoshoidossa hoidossa olevia alle 18-vuotiaita henkilöitä.
Vuotuinen maksukatto
Maksu kerryttää vuotuista maksukattoa. Maksukaton täyttymisen jälkeen, kuntoutushoito on maksutonta.
Maksu lääkärintodistuksesta ja -lausunnosta
Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksista ja -lausunnosta perittävästä maksusta säädetään asiakasmaksuasetuksen 23 §:ssä. Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen periä enintään 31,50 euroa.
Tieliikennelaissa (267/1981) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 38 euroa. Maksun määräytymisen perusteista tarkemmin Kuntaliiton yleiskirjeessä: Ajokorttitodistukselle uusi asiakasmaksu, 18/80/2007, 4.7.2007.
Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta eikä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon yhteydessä kerättyihin tietoihin perustuvasta terveystodistuksesta (nuorison terveystodistus). Jos lääkärintodistuksia ja –lausuntoja kirjoitetaan laitoshoidon aikana, niistä voi periä maksun normaaliin tapaan.
Lääkärintodistusta ja -lausuntoa, joka kirjoitetaan terveyskeskuksessa ja jolla henkilölle kirjoitetaan sairauslomaa, pidetään hoitoon liittyvänä todistuksena, eikä siitä saa periä maksua. Kuntaliiton yleiskirje: KHO:n päätöksiä lääkärintodistusten maksullisuudesta, 14/80/2005, 5.7.2005.
Hoitoon liittymättöminä todistuksina ja lausuntoina pidetään todistuksia ja lausuntoja, joita lausunnon ja todistuksen pyytäjä tarvitsee henkilökohtaisen etuuden tms. vastaavan hakemista varten. Kuntaliiton yleiskirjeessä, Muutoksia kansanterveyslain tehtäviä koskeviin säännöksiin, 17/80/2007, 27.6.2007, on kerrottu lääkärintodistuksiin ja -lausuntoihin liittyvistä asioista. Hallinto-oikeuden päätöksen 26.10.2007/00156/07/6209, mukaan mm. lääkärinlausuntoa, jota henkilö tarvitsi hakeakseen Kansaneläkelaitoksen kustantamaan kuntoutukseen, pidettiin maksullisena lääkärinlausuntona.
Ikärajat
Lääkärintodistuksista ja -lausunnoista perittävissä maksuissa ei ole ikärajoja.
Vuotuinen maksukatto
Lääkärintodistuksista ja -lausunnoista perityt maksut eivät kerrytä vuotuista maksukattoa.
Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävä maksu
Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävästä maksusta säädetään asiakasmaksuasetuksen 25 §:ssä. Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä, asiakkaan varaamasta
- terveyskeskuksen lääkärin ja
- suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon sekä
- erikoissairaanhoidon avohoidon tai
- kalliin kuvantamistutkimuksen vastaanottoajasta.
voidaan periä 15 vuotta täyttäneeltä enintään 31,50 euroa, ns. sakkomaksuna. Maksua ei saa kuitenkaan periä silloin, kun varatun ajan peruuttamatta jäämiseen on hyväksyttävä syy.
Ikärajat
Maksua ei saa periä alle 15 vuotiailta henkilöiltä.
Vuotuinen maksukatto
Ns. sakkomaksu ei kerrytä vuotuista maksukattoa.
Maksukatto
Maksukatosta säädetään asiakasmaksulain 6 a §:ssä. Maksukatto on edelleen 590 euroa kalenterivuodessa vuoden 2009 loppuun asti. Seuraava indeksimuutos tehdään asiakasmaksulain voimaantulosäännöksen mukaan vuoden 2010 alusta.
Maksukaton ylittymisen jälkeen perittävästä lyhytaikaisen laitoshoidon maksusta säädetään asiakasmaksuasetuksen 26 a §:ssä. Maksukaton ylittymisen jälkeen lyhytaikaisesta laitoshoidossa saa periä enintään 14 euroa hoitopäivältä.
Alle 18-vuotiaan lapsen ja nuoren käyttämistä palveluista perityt maksut otetaan huomioon yhdessä hänen vanhempansa tai muun huoltajansa maksujen kanssa. Kuntaliitto on yleiskirjeessään: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukatto, 38/80/99, 14.12.1999 todennut, että lapsen ja nuoren huoltajana pidetään vain lapsen ja nuoren laillista huoltajaa. Lailliset huoltajat voivat maksukaton täyttyessä tai täyttymisen jälkeen sopia keskenään vapaasti siitä, miten alle 18-vuotiaalle lapselle ja nuorelle määrätyt asiakasmaksut kerryttävät toisen laillisen huoltajan vuotuista maksukattoa.
Maksukaton täyttymisen jälkeen maksukattoa kerryttäneet palvelut ovat maksuttomia, lukuun ottamatta yli 18-vuotiailta perittävää lyhytaikaisen laitoshoidon maksua, joka on 14 euroa hoitopäivältä 1.8.2008 lukien. Tämä merkitsee yleensä sitä, että kaikki toisen laillisen huoltajan alle 18-vuotiaiden lasten käyttämät palvelut ovat maksuttomia. Maksukaton täyttymisen jälkeen ei saa periä laitoshoidosta alle 18-vuotiaalta enää hoitopäivämaksuja, vaikka seitsemältä hoitopäivältä määrätyt hoitomaksut eivät olisikaan olleet kerryttämässä maksukattoa.
Maksukattoa eivät kerrytä asiakasmaksut, jotka korvataan palvelun käyttäjälle lakisääteisen vakuutuksen perusteella (asiakasmaksuasetus 26 a § 1 mom. 1-kohta).
Pitkäaikaisen laitoshoidon maksusta
Pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräytymisperusteisiin ei ole tullut nyt muutoksia. Asiakasmaksuasetuksen 33 §:ään jäänyt virheellinen säännös korjataan tässä yhteydessä.
Henkilön omaan käyttöön jätettävästä käyttövarasta, silloin kun asiakasmaksulain 14 §:n perusteella kunta perii ja nostaa henkilölle tulevat tulot, korvaukset tai saamiset, on hänelle jätettävä käyttövaroiksi vähintään 18 prosenttia nettotuloista, kuitenkin vähintään 90 euroa.
Vuotuinen maksukatto
Maksu ei kerrytä vuotuista maksukattoa.
Ikärajat
Pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämiselle ei ole säädetty ikärajoja.
Omaishoitajan vapaan aikaiset palvelut
Kun kunta järjestää hoidettavalle omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun omaishoitajan vapaapäivän ajaksi hoitoa, joka korvaa omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, voi hoidettavan maksettavaksi tulla enintään 9,90 euroa päivältä sen estämättä, mitä muualla laissa tai asetuksessa säädetään. Kuntaliiton yleiskirje: Uusi laki omaishoidon tuesta, 25/80/2005, 21.12.2005.
Muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen maksumuutokset
Muista sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista lähetetään Kuntaliiton yleiskirje 24/80/2008, jossa selostetaan tarkemmin mm. jäljempänä olevien maksujen määräytymisperusteita.
Kotona annettava palvelu – tilapäinen kotipalvelu
Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu.
Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä enintään 12,80 euroa, jos kotikäynnin suorittaa lääkäri tai hammaslääkäri, ja enintään 8,10 euroa, jos kotikäynnin suorittaa muu henkilö. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ei saa periä erikseen maksua sellaiselta henkilöltä, joka on jatkuvan ja säännöllisen kotisairaanhoidon piirissä.
Kotona annettava palvelu – jatkuva ja säännöllinen palvelu
Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja kotipalvelusta voidaan periä palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kohtuullinen kuukausimaksu. Kuukausimaksun määräytymisestä ja tulorajoista tarkemmin yleiskirjeessä 24/80/2008.
Palveluseteli
Palvelusetelistä säädetään sosiaalihuoltolain 29 b ja 29 d §:ssä. Palvelusetelin yläraja on 22 euroa ja alaraja 6 euroa tunnilta. Palvelusetelin arvon muuttumista 1.8.2008 selostetaan yleiskirjeessä 24/80/2008.
Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelistä on vielä Kuntaliiton yleiskirjeet: Palvelusetelin käyttö mahdollistuu myös kotisairaanhoidossa, 7/80/2008, 12.2.2008 ja Palveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollossa, 18/80/2004, 7.5.2004.
Lastensuojelun maksut
Lastensuojelun maksuista säädetään asiakasmaksuasetuksen 20 §:ssä. Lastensuojelun maksuja selostetaan lähemmin yleiskirjeessä 24/80/2008.
Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuissa käytettävät indeksit 1.8.2008
Lasten päivähoidon (asiakasmaksulaki 7 a §:n 3–4 mom.) maksujen tulorajat sidotaan yleiseen ansiotasoindeksiin ja maksujen enimmäismäärät (asiakasmaksulaki 7 a § 5 ja 9 mom.) sidotaan julkisten menojen hintaindeksiin (sosiaali- ja terveystoimi).
Henkilökohtaiseen käyttöön jätettävä (vähimmäis)käyttövara (asiakasmaksulaki 7 c § 1–2 mom. ja asiakasmaksuasetus 33 §) sekä jatkuvan ja säännöllisen sen kotisairaanhoidon maksujen tulorajat (asiakasmaksuasetus 3 § 2 mom.) sidotaan työeläkeindeksiin.
Maksukaton (asiakasmaksulaki 6 a §) ja omaishoitajan vapaan ajalta perittävä hoitomaksu (asiakasmaksulaki 6 b §) sidotaan kansaneläkeindeksiin.
Kansaneläkeindeksiin sidotaan seuraavat asiakasmaksuasetuksen nojalla säädettävät asiakasmaksut:
- tilapäisen kotisairaanhoidon maksu 3 § 5 mom.
- terveyskeskusmaksu, terveyskeskuksen päivystysmaksu, yksilökohtainen fysioterapia 7 §
- poliklinikkamaksu 8 § 1 mom.
- päiväkirurginen maksu 8 a 1 mom.
- suun terveydenhuollon maksut 9 § 1–2 mom.
- sarjahoidon maksu 11 § 1 mom.
- lyhytaikaisen laitoshoidon maksu 12 § 1 mom.
- päivä- ja yöhoidon maksu 13 § 1 mom.
- kuntouttavan laitoshoidon maksu 14 § 1 mom.
- lastensuojelun maksut 20 § 2 mom.
- maksu lääkärintodistuksesta 23 §
- käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävä maksu 25 § 1 mom.
- maksukaton täyttymisen jälkeen perittävä hoitopäivämaksu 26 a § 3 mom.
Asiakasmaksulainsäädännön tekniset muutokset
Erikoismaksuluokka
Erikoismaksuluokassa hoidettavien potilaiden asiakasmaksuista on säädetty asiakasmaksuasetuksen 26 §:ssä. Erikoismaksuluokista on luovuttu 29.2.2008, joten säännös kumotaan.
Muutoksenhaku
Muutoksenhausta säädetään asiakasmaksulain 15 §:ssä. Asiakasmaksulain 15 § 4 momentti on muutettu vastaamaan voimassaolevaa lainsäädäntöä. Muutoksenhakua koskeva säännös on kokonaisuudessaan seuraava:
Maksua koskevaan viranhaltijan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.
Jos maksuvelvollinen on tyytymätön viranhaltijan tekemään päätökseen, hänellä on oikeus saattaa sosiaalipalvelusta perittävää maksua koskeva päätös sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitetun toimielimen ja terveyskeskuksen järjestämästä palvelusta perittävää maksua koskeva päätös kansanterveyslain 6 §:ssä tarkoitetun toimielimen käsiteltäväksi sekä sairaanhoitopiirin järjestämästä erikoissairaanhoidosta ja erityishuoltopiirin järjestämästä kehitysvammaisten erityishuollosta perittävää maksua koskeva päätös sen toimielimen päätettäväksi, jonka alainen päätöksen tehnyt viranhaltija on.
Vaatimus päätöksen oikaisemisesta on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun maksuvelvollinen on saanut päätöksestä tiedon. Päätökseen on liitettävä ohjeet sen saattamiseksi toimielimen käsiteltäväksi.
Maksun määräämistä koskevaan sosiaalihuoltolain 6 §:ssä ja kansanterveyslain 6 §:ssä tarkoitetun toimielimen päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus voidaan sanotun ajan kuluessa antaa myös päätöksen tehneelle toimielimelle, jonka on toimitettava se oman lausuntonsa ohella hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.
Rokotuksista perittävät maksut
Rokotuksia koskevia säännöksiä ei ole asiakasmaksulainsäädännössä. Rokotusten maksullisuudesta ja terveydenhuollon velvoitteista rokotusten järjestämiseen on ollut epätietoisuutta. Nyt neuvotteluissa sosiaali- ja terveysministeriön kanssa on päädytty seuraavaan toimintaohjeeseen:
Suomen yleiseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset järjestetään maksutta kaikille kuntalaisille. Tähän kuuluvat myös rokotusohjelmaan kuuluvien rokotusten tehosterokotukset, vaikka ne tarvittaisiin Suomen rajojen ulkopuolelle matkustamista varten.
Jos henkilö tarvitsee rokotuksia työmatkaansa varten, rokotusten järjestämisestä ja kustantamisesta huolehtii työnantaja työterveyshuollon palveluihin liittyen tai muutoin.
Jos henkilö tarvitsee muita rokotuksia matkustaessaan Suomen rajojen ulkopuolelle, rokoteaineen henkilö hankkii itse apteekista. Jos reseptin kirjoittamista varten tarvitaan käynti lääkärin luona, siitä voidaan periä terveyskeskusmaksu. Samoin jos rokotuksen suorittaa lääkäri, siitä voidaan myös periä terveyskeskusmaksu. Terveyskeskusmaksu määräytyy asiakasmaksuasetuksen 7 §:n nojalla.
SUOMEN KUNTALIITTO
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma, varatoimitusjohtaja
Jussi Merikallio, johtaja, sosiaali- ja terveysasiat