Yleiskirje 29/80/2009, Sinikka Huhtala/aha 8.12.2009

Sosiaali- ja terveydenhuollon indeksiin sidotut asiakasmaksut muuttuvat vuoden 2010 alusta

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sidottiin indeksiin elokuun 2008 alusta. Asiakasmaksujen sitomisesta indeksiin säädetään asiakasmaksulain (734/1992) 2 §:n 2 momentissa.

Indeksillä korotetut tasasuuruiset asiakasmaksut, tulosidonnaisten maksujen tulorajat ja tulosidonnaisen palvelusetelin tulorajat muuttuvat asiakasmaksulain ja -asetuksen säännösten perusteella 1.1.2010.

Maksulainsäädäntöön ei tässä vaiheessa ole tehty muita muutoksia.

Asiakasmaksulainsäädäntöön vuoden 2010 alusta tulevista muutoksista lähetetään kaksi yleiskirjettä:

terveydenhuollon palveluista perittävät maksut, 29/80/2009, 8.12.2009
sosiaalitoimen palveluista perittävät maksut, joulukuussa 2009.

Lasten päivähoidon maksut nousevat 1.8.2010 lukien. Maksumuutoksista lähetetään oma yleiskirje tammi-helmikuussa 2010.

Terveyskeskusten vastaaville hammaslääkäreille lähetetään entiseen tapaan vastaavuusluettelot postitse Suun terveydenhuollon toimenpiteistä ja asiakasmaksuista.

Eduskunnassa on vireillä hallituksen esitys laeiksi vammaisetuuksista annetun lain sekä sosiaali- ja terveyden-huollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c ja 10 b §:n muuttamisesta HE 192/2009. Esityksen mukaan vammaistuki ja erityisruokavaliokorvaus voidaan ottaa jatkuvana tulona huomioon myös pysyvässä laitoshoidossa. Esityksen toteutuessa laitoksessa olevan henkilön omaan käyttöön jäävä osuus laskee 15 prosenttiin, kun kysymys on yksinäisestä henkilöstä ja vähemmän ansaitsevasta puolisosta ja 57,5 prosenttiin silloin, kun laitoshoidossa on enemmän ansaitseva puoliso.

Lisätiedot:
Sinikka Huhtala, puh. 09 771 2644, 050 584 6002

Liite
Muistio sarjahoitomaksusta/asiakasmaksuasetus 11 § / joulukuu 2009

Asiakirjalähteet
Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen muuttamisesta (958/2009)

Sosiaali- ja terveysministeriön ilmoitus eräistä indeksillä tarkistetuista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ja kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelistä (959/2009)

Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä (890/2000)

Sosiaali- ja terveydenhuollon indeksiin sidotut asiakasmaksut muuttuvat vuoden 2010 alusta

Johdanto

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävät maksut ja tulosidonnaisten maksujen tulorajat on sidottu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain (734/1992, jäljempänä asiakasmaksulaki) 2 §:n 2 momentin ja asiakasmaksuasetuksen (912/1992, jäljempänä asiakasmaksuasetus) 33 a §:n nojalla indeksiin elokuun 2008 alusta. Indeksitarkistukset tehdään joka toinen vuosi. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon tulosidonnaisen palvelusetelin indeksisidonnaisuudesta on säädetty sosiaalihuoltolain 29 b §:ssä.

Nyt voimaantulevien indeksien perusvuosi on 2007, tarkistusvuosi 2009 ja indeksikorotusten voimaantulovuosi on 2010 (asiakasmaksulain 387/2008 voimaantulosäännös).

Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen perusteena ovat kansaneläkeindeksi, julkisten menojen hintaindeksi (sosiaali- ja terveystoimi), yleinen ansiotasoindeksi ja työeläkeindeksi. Euromääräiset asiakasmaksut pyöristetään lähimpään 0,1 euroon ja maksujen perusteena olevat tulorajat ja laitoshoidossa henkilökohtaiseen käyttöön jätettävä vähimmäiskäyttövara lähimpään täyteen euroon (asiakasmaksulaki 7 c § 2 mom. ja asiakasmaksuasetus 33 §).

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee indeksillä tarkistetut euromääräiset maksut ja tulosidonnaisten maksujen ja kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelin tulorajat sekä käyttövaran, joka on jäätävä vähintään henkilökohtaiseen käyttöön, Suomen säädöskokoelmassa tarkistusvuotta seuraavan vuoden marraskuun aikana; ensimmäisen kerran marraskuussa 2009.

Indeksimuutokset asiakasmaksuasetukseen on vahvistettu Valtioneuvoston asetuksen muutoksella 26.11.2009/958. Asiakasmaksulaissa ja sosiaalihuoltolaissa säädettyjen maksujen ja tulorajojen indeksimuutokset on vahvistettu sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksella, joka on myös vahvistettu Valtioneuvostossa 26.11.2009/959. Säännökset on julkaistu Suomen Säädöskokoelmassa 1.12.2009.

Eri indeksien käytöstä asiakasmaksuissa ja tulorajoissa kerrotaan jäljempänä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon maksulainsäädäntöä käsitellään parhaillaan SATA-komiteas¬sa. Komitean työ päättyy 31.12.2009. Jos asiakasmaksulainsäädäntöön on tulossa rakenteellisia ja maksukattoa koskevia muutoksia, muutosten voimaantulo lienee mahdollinen vuoden 2011 alusta.

Kansaneläkeindeksiin sidotut asiakasmaksut

Kansaneläkeindeksiin sidotaan seuraavat asiakasmaksuasetuksen nojalla säädettävät asiakasmaksut:

tilapäisen kotisairaanhoidon maksu 3 § 5 mom.
terveyskeskusmaksu, terveyskeskuksen päivystysmaksu, yksilökohtainen fysioterapia 7 §
poliklinikkamaksu 8 § 1 mom.
päiväkirurginen maksu 8 a 1 mom.
suun terveydenhuollon maksut 9 § 1–2 mom.
sarjahoidon maksu 11 § 1 mom.
lyhytaikaisen laitoshoidon maksu 12 § 1 mom.
päivä- ja yöhoidon maksu 13 § 1 mom.
kuntouttavan laitoshoidon maksu 14 § 1 mom.
lastensuojelun maksut 20 § 2 mom.
maksu lääkärintodistuksesta 23 §
käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävä maksu 25 § 1 mom.
maksukaton täyttymisen jälkeen perittävä hoitopäivämaksu 26 a § 3 mom.

Kansaneläkeindeksi oli tammikuussa 2007 1 401 pistettä ja tammikuussa 2009 1 502 pistettä. Tämän perusteella maksut nousevat 7,21 %. Maksut pyöristetään asiakasmaksuasetuksen 33 a §:n nojalla lähimpään täyteen 0,10 euroon.

Terveyskeskuksen avohoidon maksut

Terveyskeskusmaksu

Asiakasmaksuasetuksen 7 §:ssä säädetään terveyskeskuksen lääkäripalvelujen käytöstä perittävistä asiakasmaksuista. Terveyskeskuksessa lääkäripalvelujen (terveyskeskusmaksu) käytöstä asiakasmaksuasetus antaa terveyskeskusta ylläpitävälle kunnalle ja kuntayhtymälle mahdollisuuden valita ja ottaa käyttöön kahdesta vaihtoehdosta toisen.

Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukaan maksu, joka voi olla:

enintään 27,40 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 13,70 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta;
tai
enintään 13,70 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.

Terveyskeskusta ylläpitävä kunta tai kuntayhtymä voi päättää myös siitä, että palvelun käyttäjä saa valita vaihtoehdoista toisen.

Ikärajat
Terveyskeskusmaksuja ja terveyskeskuksen päivystysmaksuja ei saa periä alle 18-vuotiaalta.

Vuotuinen maksukatto

Maksut kerryttävät vuotuista maksukattoa.

Terveyskeskuksen päivystysmaksu

Terveyskeskuksen ja terveyskeskusten yhteisesti järjestämässä päivystyksessä päivystys-maksu voidaan periä arkisin klo 20.00–8.00 välisenä aikana sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä terveyskeskusmaksun sijasta enintään 18,80 euron suuruinen päivystysmaksu käynniltä. Päivystysmaksujen lukumäärälle ei ole säädetty ylärajaa. Maksu voidaan siten periä jokaiselta käynniltä.

Arkipäivinä pidetään juhlapyhien aattopäiviä, jolleivät ne ole lauantai- tai sunnuntaipäiviä.

Ikärajat

Terveyskeskusmaksuja ja terveyskeskuksen päivystysmaksuja ei saa periä alle 18-vuotiaalta.

Vuotuinen maksukatto

Maksut kerryttävät vuotuista maksukattoa.

Yksilökohtainen fysioterapia

Yksilökohtaisesta fysioterapiasta säädetään asiakasmaksuasetuksen 7 §:n 4 momentissa. Yksilökohtaisena fysioterapiana voidaan pitää käyntejä terveyskeskuksessa, jotka perustuvat hoitavan lääkärin arvioon, hoitosuunnitelmaan tai hoidon tarve terveyskeskuksessa on todettu muulla tavoin. Yksilökohtainen fysioterapia eroaa sarjahoidosta siinä, että hoitokertojen määrä on arviolta 1–2.

Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 7,50 euroa hoitokerralta.

Tämän yleiskirjeen liitteenä on muistio sarjahoidon ja yksilökohtaisen fysioterapiamaksun määräytymisestä. Muistio on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Muistio on myös sähköisenä ja ajantasaistettuna osoitteessa: www.kunnat.net > Sosiaali ja terveys > Asiakasmaksut > Sarjahoitomaksut.

Ikärajat

Yksilökohtaisen fysioterapian maksun määräämiselle ei ole asetettu ikärajaa.

Vuotuinen maksukatto
Maksu kerryttää vuotuista maksukattoa

Sairaalan poliklinikkamaksu

Poliklinikkamaksusta säädetään asiakasmaksuasetuksen 8 §:ssä. Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetun sairaalan tai muun toimintayksikön ja terveyskeskuksen erikois-lääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla tutkittavalta tai hoidettavalta voidaan periä enintään 27,40 euroa käynniltä.

Erikoislääkärijohtoisena terveyskeskuksena pidetään niitä terveyskeskuksia, joissa oli kansanterveyslain voimaan tullessa erikoislääkärijohtoista toimintaa ja niitä terveyskeskuksia, joihin on siirretty sairaanhoitopiiristä erikoislääkärijohtoinen aluesairaala tai muu erikois-lääkärijohtoinen sairaala ja sairaala jatkaa erikoislääkärijohtoista toimintaa. Poliklinikka-maksun perimistä voidaan jatkaa erikoislääkärijohtoisessa toiminnassa.

Ikärajat
Poliklinikkamaksun perimiselle ei ole asetettu ikärajaa.

Vuotuinen maksukatto
Maksu kerryttää vuotuista maksukattoa

Poliklinikkamaksun määrääminen, silloin kun terveyskeskuksen päivystys on siirretty sairaalaan

Poliklinikkamaksu maksu voidaan periä kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä terveys-keskuksen ja sairaalan yhteisesti sairaalassa järjestämän terveyskeskuspäivystyksen yhteydessä arkisin klo 20.00–8.00 välisenä aikana sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä.

Arkipäivinä pidetään juhlapyhien aattopäiviä, jolleivät ne ole lauantai- tai sunnuntaipäiviä.

Jos terveyskeskuksen päivystys on siirretty arkisin muuna aikana sairaalaan, peritään tänä aikana terveyskeskusmaksuja. Kun kysymyksessä on terveyskeskuksen ostopalvelu sairaalasta, 18 vuotta täyttäneeltä potilaalta peritään terveyskeskusmaksuja asiakasmaksulain 12 §:n 1 momentin nojalla. Nämä asiakasmaksut lasketaan yhteen mahdollisesti jo omaan terveyskeskukseen maksettujen käyntimaksujen kanssa tai jos kotikunnan tai kuntayhtymän ylläpitämässä terveyskeskuksessa on käytössä vuosimaksu, se kattaa myös käynnit erikoissairaanhoitoon siirretyn päivystyksen ajalta arkisin muuna kuin klo 20.00–8.00 välisenä aikana tehtyjä käyntejä. Sairaalan ja terveyskeskuksen välisessä sopimuksessa tai muutoin voidaan vapaasti sopia asiakasmaksujen perinnästä ja siitä, kenen hyödyksi maksut jäävät.

Ikärajat
Jos terveyskeskuksen päivystys on siirretty sairaalaan, poliklinikkamaksu peritään 18 vuotta täyttäneiltä.

Vuotuinen maksukatto
Maksu kerryttää vuotuista maksukattoa.

Maksu päiväkirurgiasta

Päiväkirurgisesta maksusta säädetään asiakasmaksuasetuksen 8 a §:ssä. Päiväkirurgisesta toimenpiteestä, joka tehdään leikkaussalissa ja joka edellyttää yleisanestesiaa, laajaa puudutusta tai suonensisäisesti annettavaa lääkitystä, voidaan periä 8 §:ssä säädetyn poliklinikkamaksun sijasta enintään 89,90 euroa.

Ikärajat
Päiväkirurgisen maksun määräämiselle ei ole asetettu ikärajaa.

Vuotuinen maksukatto
Maksu kerryttää vuotuista maksukattoa.

Suun ja hampaiden tutkimus ja hoito

Suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta perittävistä maksuista säädetään asiakas-maksuasetuksen 9 §:n ja 9 a §:ssä. Terveyskeskuksessa annetusta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä käynniltä perusmaksuna enintään:

suuhygienisti 7,50 euroa
hammaslääkäri 9,60 euroa
erikoishammaslääkäri 13,90 euroa

Perusmaksun lisäksi voidaan tutkimuksesta ja hoidosta periä kulloinkin voimassa olevan terveydenhuollon toimenpideluokituksen suun terveydenhuollon toimenpiteistä enintään

seuraavat maksut:

1 Kuvantamistutkimukset
– hammaskuvalta 6,20 euroa
– leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvauksesta 13,70 euroa

2 Ehkäisevä hoito

Toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteistä käyntikerralta 6,20 euroa

3 Tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito

Toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta proteettisia
toimenpiteitä, kultakin toimenpiteeltä:

Vaativuusluokka maksu/euroa
0–2    6,20
3–4   13,70
5–7   27,40
8–10 40,00
11–    56,20

4 Proteettiset toimenpiteet

a) proteesin huolto:
– pohjauksella 40, 00
– korjaus 27,40
b) akryyliosa- ja kokoproteesi 133,70
c) kruunut ja sillat hampaalta 133,70
d) rankaproteesi 162,54

Ikärajat
Terveyskeskuksessa suun ja hampaiden hoidosta 9 §:ssä säädetyt maksut peritään vain 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä.

Vuotuinen maksukatto
Terveyskeskuksessa suun ja hampaiden hoidosta perittävät maksut eivät kerrytä vuotuista maksukattoa.

Maksuton hoito eräissä tilanteissa

Henkilöltä, jolla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus, rintamatunnus, veteraanitunnus tai jolla on eräisiin Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) 2 §:ssä tarkoitettu todistus lain 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin miinanraivaustehtäviin osallistumisesta, ei saa periä maksua hampaiden tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta eikä protetiikkaan liittyvästä kliinisestä työstä.

Suun ja leukojen erikoissairaanhoito

Suun ja leukojen erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksessa perittävästä maksusta säädetään asiakasmaksuasetuksen 9 a §:ssä. Terveyskeskuksessa annetusta suun ja leukojen erikoissairaanhoidosta voidaan periä 9 §:ssä säädetyn maksun sijasta käynnistä poliklinikkamaksun suuruinen käyntimaksu 27,40 euroa ja päiväkirurgisesta toimenpiteestä 89,90 euroa, silloin kun tutkimuksen ja hoidon perusteena on:

a) hampaiston, leukojen ja kasvojen kehityshäiriö
b) vaikea, toimintaa haittaava laaja-alainen synnynnäinen hampaistopuutos
tai kehityshäiriö
c) pään ja leukojen alueen kiputila
d) kaulan ja pään alueen säteilytys tai sytostaattihoito taikka
e) muun kuin hammassairauden takia välttämätön suun hoito.

Ikärajat
Poliklinikkamaksun ja päiväkirurgisen maksun perimiselle ei ole säädetty ikärajoja.

Vuotuinen maksukatto
Terveyskeskuksessa suun ja leukojen erikoissairaanhoidosta perittävät maksut eivät kerrytä vuotuista maksukattoa.

Vastaavuusluettelot

Suun terveydenhuollon toimenpiteistä ja uusista asiakasmaksuista on laadittu vastaavuusluettelo, joka lähetetään postitse suoraan terveyskeskusten vastaaville hammaslääkäreille joulukuun 2009 alussa. Vastaavuusluettelot ovat myös kunnat.net > Sosiaali ja Terveys > Asiakasmaksut > Suun terveydenhuolto -sivulla sekä word- että pdf-muodossa.

Sarjassa annettava hoito

Sarjassa annettavasta hoidosta säädetään asiakasmaksuasetuksen 11 §:ssä. Sarjassa annettavasta hoidosta kuten jatkuvasta dialyysihoidosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta tai muusta vastaavasta hoidosta voidaan periä enintään 7,50 euroa hoitokerralta. Maksu saadaan kuitenkin periä enintään 45 hoitokerralta kalenterivuodessa.

Sarjassa annettavan hoidon hoitokertojen enimmäismäärää kerryttävät kaikki sarjahoitokäynnit, vaikka ne koostuisivat eri hoidosta.

Ikärajat
Sarjassa annettavasta hoidosta voidaan periä maksu 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä.

Vuotuinen maksukatto
Maksu kerryttää vuotuista maksukattoa.

Lyhytaikainen laitoshoito

Asiakasmaksuasetuksen 12 §:ssä säädetään lyhytaikaisen laitoshoidon maksusta. Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta potilaalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta

lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 32,50 euroa hoitopäivältä
lyhytaikaisessa laitoshoidossa psykiatrian toimintayksikössä enintään 15 euroa hoitopäivältä.

Asiakasmaksuasetuksen 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hoitopäivällä tarkoitetaan henkilön laitoshoitoon tulopäivää, sen jälkeen kertyviä hoitovuorokausia ja laitoksesta lähtöpäivää. Jos asiakas siirtyy välittömästi toiseen laitokseen, lähettävä laitos ei saa periä maksua siltä päivältä, jona asiakas siirtyy toiseen hoitolaitokseen hoidettavaksi. Hoitopäivämaksun saa periä vain kerran kalenterivuorokaudelta. Jos tulopäivä ja lähtöpäivä ovat saman vuorokauden aikana, peritään yksi hoitopäivämaksu.

Kuntaliitto on aikaisemmin yleiskirjeessään 16/1997 katsonut, että asiakasmaksuasetuksen 12 §:ssä tarkoitetussa tilanteessa, psykiatrian toimintayksikkönä pidetään yksikköä, jonka johdossa on psykiatri.

Hoitopäivämaksuja ei saa periä mielenterveyslain (1116/1990) 9 §:n perusteella järjestetyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua henkilöä ei tarkkailun perusteella määrätä mielenterveyslain 8 §:ssä tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon.

Lyhytaikaista laitoshoitoa voidaan järjestää sekä terveydenhuollon että sosiaalitoimen laitoksissa.

Ikärajat
Hoitopäivämaksuja ei saa periä terveyskeskuksessa taikka sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.

Vuotuinen maksukatto
Maksu kerryttää vuotuista maksukattoa. Kun maksukatto täyttyy, lyhytaikaisesta laitos-hoidosta peritään 15 euroa hoitopäivältä 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä.

Päivä- ja yöhoidon maksu

Päivä- ja yöhoidon maksusta säädetään asiakasmaksuasetuksen 13 §:ssä. Jos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä (päivähoito) tai yöllä (yöhoito), voidaan häneltä periä 12 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 15 euroa vuorokaudessa.

Päivä- ja yöhoidon maksua ei saa periä psykiatrisen avohoidon toimintayksikössä annetusta hoidosta, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) tarkoittamasta erityishuollosta, polikliinisesta päihdehuollosta eikä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 §:n 2 momentissa tarkoitetusta suojatyöstä.

Avo- ja laitoshoidon välisestä rajanvedosta annetussa asetuksessa (1507/2007) todetaan, että henkilö on avohoidossa päivä- tai yöhoidossa kotona ollessaan. Vastaavasti tästä seuraa se, että henkilö on laitoshoidossa päivä- ja yöhoidon aikana.

Ikärajat
Maksuja ei saa periä terveyskeskuksessa taikka sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.

Vuotuinen maksukatto
Maksu kerryttää vuotuista maksukattoa.

Kuntoutushoidon maksut

Kuntoutushoidon maksuista säädetään asiakasmaksuasetuksen 14 §:ssä. Lääkinnällisestä kuntoutuksesta annetun asetuksen (1015/1991) 3 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetusta vammaiselle henkilölle laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 11,30 euroa hoitopäivältä.

Kuntoutushoidosta perittävä hoitopäivämaksu 11,30 euroa hoitopäivältä koskee pakottavasti vain vammaista henkilöä ja kehitysvammaista henkilöä. Jos kuntouttavaa hoitoa halutaan järjestää myös muille henkilöille kuntoutushoidon hoitopäivämaksulla, siitä tehdään päätös luottamustoimielimessä. Tämän lisäksi on päätettävä, peritäänkö ja mitä maksua peritään maksukaton täyttymisen jälkeen.

Ikärajat
Maksuja ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa taikka sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Ikäraja koskee kaikkia kuntouttavassa laitoshoidossa hoidossa olevia alle 18-vuotiaita henkilöitä.

Vuotuinen maksukatto
Maksu kerryttää vuotuista maksukattoa. Maksukaton täyttymisen jälkeen, kuntoutushoito on maksutonta vammaiselle henkilölle ja kehitysvammaiselle henkilölle asetuksen 14 §:n mukaan.

Maksu lääkärintodistuksesta ja -lausunnosta

Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksista ja -lausunnosta perittävästä maksusta säädetään asiakasmaksuasetuksen 23 §:ssä. Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen periä enintään 33,80 euroa.

Tieliikennelaissa (267/1981) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 40,70 euroa. Maksun määräytymisen perusteista tarkemmin Kuntaliiton yleiskirjeessä: Ajokorttitodistukselle uusi asiakasmaksu, 18/80/2007, 4.7.2007.

Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta eikä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon yhteydessä kerättyihin tietoihin perustuvasta terveystodistuksesta (nuorison terveystodistus). Jos lääkärintodistuksia ja -lausuntoja kirjoitetaan laitoshoidon aikana, niistä voi periä maksun normaaliin tapaan.

Lääkärintodistusta ja -lausuntoa, joka kirjoitetaan terveyskeskuksessa ja jolla henkilölle kirjoitetaan sairauslomaa, pidetään hoitoon liittyvänä todistuksena, eikä siitä saa periä maksua. Kuntaliiton yleiskirje: KHO:n päätöksiä lääkärintodistusten maksullisuudesta, 14/80/2005, 5.7.2005.

Hoitoon liittymättöminä todistuksina ja lausuntoina pidetään todistuksia ja lausuntoja, joita lausunnon ja todistuksen pyytäjä tarvitsee henkilökohtaisen etuuden tms. vastaavan hakemista varten. Kuntaliiton yleiskirjeessä, Muutoksia kansanterveyslain tehtäviä koskeviin säännöksiin, 17/80/2007, 27.6.2007, on kerrottu lääkärintodistuksiin ja -lausuntoihin liittyvistä asioista. Hallinto-oikeuden päätöksen 26.10.2007/00156/07/6209, mukaan mm. lääkärinlausuntoa, jota henkilö tarvitsi hakeakseen Kansaneläkelaitoksen kustantamaan kuntoutukseen, pidettiin maksullisena lääkärinlausuntona.

Ikärajat
Lääkärintodistuksista ja -lausunnoista perittävissä maksuissa ei ole ikärajoja.

Vuotuinen maksukatto
Lääkärintodistuksista ja -lausunnoista perityt maksut eivät kerrytä vuotuista maksukattoa.

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävä maksu

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävästä maksusta säädetään asiakasmaksuasetuksen 25 §:ssä. Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä, asiakkaan varaamasta

terveyskeskuksen lääkärin ja
suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon sekä
erikoissairaanhoidon avohoidon tai
kalliin kuvantamistutkimuksen vastaanottoajasta

voidaan periä 15 vuotta täyttäneeltä enintään 33,80 euroa, ns. sakkomaksuna. Maksua ei saa kuitenkaan periä silloin, kun varatun ajan peruuttamatta jäämiseen on hyväksyttävä syy. Ns. sakkomaksun voi periä myös silloin, kun palvelu muutoin asiakasmaksulainsäädännön nojalla on maksutonta, jos maksun perimisen ehdot muutoin täyttyvät.

Ikärajat
Maksua ei saa periä alle 15-vuotiailta henkilöiltä.

Vuotuinen maksukatto
Ns. sakkomaksu ei kerrytä vuotuista maksukattoa.

Maksukatto

Maksukatto on vuoden 2010 alusta 633 euroa, sosiaali- ja terveysministeriön 26.11.2009 antaman ilmoituksen 1 kohdan mukaan. Maksukatto on sidottu kansaneläkeindeksiin ja pyöristetty täyteen lähimpään euroon.

Maksukatosta säädetään asiakasmaksulain 6 a §:ssä. Maksukaton ylittymisen jälkeen perittävästä lyhytaikaisen laitoshoidon maksusta säädetään asiakasmaksuasetuksen 26 a §:ssä. Maksukaton ylittymisen jälkeen lyhytaikaisesta laitoshoidossa saa periä enintään 15 euroa hoitopäivältä 18 vuotta täyttäneiltä henkilöiltä.

Alle 18-vuotiaan lapsen ja nuoren käyttämistä palveluista perityt maksukattoa kerryttävät maksut otetaan huomioon yhdessä hänen vanhempansa tai muun huoltajan maksujen kanssa. Kuntaliitto on yleiskirjeessään: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksukatto, 38/80/99, 14.12.1999 todennut, että lapsen ja nuoren huoltajana pidetään vain lapsen ja nuoren laillista huoltajaa. Lailliset huoltajat voivat maksukaton täyttyessä tai täyttymisen jälkeen sopia keskenään vapaasti siitä, miten alle 18-vuotiaalle lapselle ja nuorelle määrätyt asiakasmaksut kerryttävät toisen laillisen huoltajan vuotuista maksukattoa.

Maksukaton täyttymisen jälkeen maksukattoa kerryttäneet palvelut ovat maksuttomia, lukuun ottamatta yli 18-vuotiailta perittävää lyhytaikaisen laitoshoidon maksua, joka on vuoden 2010 alusta 15 euroa hoitopäivältä. Tämä merkitsee yleensä sitä, että kaikki toisen laillisen huoltajan alle 18-vuotiaiden lasten käyttämät palvelut ovat maksuttomia. Maksu-katon täyttymisen jälkeen ei saa periä laitoshoidosta alle 18-vuotiaalta enää hoitopäivä-maksuja, vaikka seitsemältä hoitopäivältä määrätyt hoitomaksut eivät olisikaan olleet kerryttämässä maksukattoa.

Asiakasmaksut, jotka korvataan palvelun käyttäjälle lakisääteisen vakuutuksen perusteella (asiakasmaksuasetus 26 a § 1 mom. 1 kohta), eivät kerrytä henkilön vuotuista maksukattoa. Tämä koskee tilanteita, joissa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen ja liikennevakuutuksen perusteella vastuussa olevan vakuutuslaitoksen on korvattava terveyskeskukselle ja sairaalalle vahingoittuneen henkilön hoidosta aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti asiakasmaksulain 13 a §:n nojalla. Asiakasmaksut määrätään aina hoitoa saaneelle henkilölle asiakasmaksulainsäädännön mukaisesti, vaikka ne laskutettaisiinkin vastuussa olevalta vakuutuslaitokselta. Jos vastuussa oleva vakuutuslaitos ei suorita asiakasmaksuja, asiakasmaksuista on vastuussa vahingoittunut henkilö itse. Esimerkiksi työtapaturmaksi kirjattu vahinko osoittautuu myöhemmin vapaa-ajan tapaturmaksi, hoidosta aiheutuneet maksut peritään vahingoittuneelta henkilöltä täysimääräisesti.

Pitkäaikaisen laitoshoidon maksusta

Henkilön omaan käyttöön jätettävä käyttövara muuttuu mahdollisesti vuoden 2010 alusta, jos hallituksen esitys 192/2009 tulee vahvistetuksi. Lain vahvistamisen jälkeen muutoksesta lähetetään Kuntaliiton yleiskirje. Henkilön omaan käyttöön jäävät prosenttiosuudet vahvistetaan yllä mainitun hallituksen esityksen tultua vahvistetuksi. Omaan käyttöön jätettävä vähimmäisrahamäärä on sosiaali- ja terveysministeriön 26.11.2009 antaman ilmoituksen 7 kohdan mukaan vähintään 97 euroa kuukaudessa 1.1.2010 lukien.

Asiakasmaksulain 14 §:n 1 momentin nojalla myös silloin, kun kunta tai kuntayhtymä on järjestänyt henkilölle laitoshoitoa tai -huoltoa taikka perhehoitoa, voidaan henkilölle tulevat eläkkeet, elinkorot, elatusavut, avustukset tai muut jatkuvat taikka kertakaikkiset tulot, korvaukset tai saamiset, periä ja nostaa kunnalle siltä ajalta, jonka laitoshoito, -huolto tai perhehoito kestää. Jos kunta nostaa henkilölle tulevat edellä mainitut tulot, on asiakas-maksuasetuksen 33 §:n mukaan henkilön omaan käyttöön jätettävä käyttövaroiksi vähintään 97 euroa kuukaudessa 1.1.2010 lukien.

Kunnan on tarpeen käyttää asiakasmaksulain 14 §:ssä säädettyä oikeutta vain silloin, kun hoitomaksut näyttäisivät toistuvasti jäävän maksamatta. Kunnalle haettuja henkilön tuloja voidaan käyttää vain kunnan järjestämän hoidon hoitomaksujen suorittamiseen ja hoito-jaksosta aiheutuvien hoitomaksurästien maksamiseen. Muu osa tuloista on välittömästi siirrettävä henkilön omaan käyttöön. Kuntaliitto on lähettänyt yleiskirjeen asiakkaiden omien varojen käsittelystä sosiaali- ja terveystoimessa: Asiakkaiden omien varojen käsittely sosiaali- ja terveystoimessa, Yleiskirje 4/80/2000, Heli Sahala/eg 27.1.2000.

Henkilön omaan käyttöön jäävä vähimmäismäärä on sidottu työeläkeindeksiin ja pyöristetty lähimpään täyteen euroon.

Ikärajat
Pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämiselle ei ole säädetty ikärajoja.

Vuotuinen maksukatto
Pitkäaikaisen laitoshoidon tulosidonnainen maksu ei kerrytä vuotuista maksukattoa.

Muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut 2010 lukien

Muista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista ja alla olevista asiakasmaksuista lähetetään joulukuussa Kuntaliiton yleiskirje, jossa on tarkemmin selostettu maksumuutoksia. Jäljempänä on lyhyesti todettu muutokset pääpiirteittäin.

Omaishoitajan vapaan aikaiset palvelut

Kun kunta järjestää hoidettavalle omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun omaishoitajan vapaapäivän ajaksi hoitoa, joka korvaa omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, voi hoidettavan maksettavaksi tulla enintään 10,60 euroa vuorokaudelta sen estämättä, mitä muualla laissa tai asetuksessa säädetään. Sosiaali- ja terveysministeriön ilmoituksen 2 kohdan mukaan maksua on korotettu kansaneläkeindeksillä ja pyöristetty lähimpään täyteen 0,10 euroon.

Omaishoidosta on lähetetty Kuntaliiton yleiskirje: Uusi laki omaishoidon tuesta, 25/80/2005, 21.12.2005.

Kotona annettava palvelu – tilapäinen kotipalvelu

Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu.

Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä enintään 13,70 euroa, jos kotikäynnin suorittaa lääkäri tai hammaslääkäri, ja enintään 8,70 euroa, jos kotikäynnin suorittaa muu henkilö. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ei saa periä erikseen maksua sellaiselta henkilöltä, joka on jatkuvan ja säännöllisen kotisairaanhoidon piirissä.

Kotona annettava palvelu – jatkuva ja säännöllinen palvelu

Asiakasmaksuasetuksen 3 §:n 2 momentissa säädettyjä tulorajoja on korotettu TEL-indeksillä ja pyöristetty lähimpään täyteen euroon. Tulorajojen muutokset saattavat laskea jo päätettyjä hoitomaksuja. Kun palvelun käyttäjältä ei voida periä suurempia maksuja kuin mitä asetuksessa säädetään, tulee maksujen tarkistuksessa ottaa asia huomioon 1.1.2010 lukien.

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palveluseteli

Tulosidonnaisesta kotipalvelun ja kotipalvelun palvelusetelin tulorajoista säädetään sosiaalihuoltolain 29 b §:ssä. Tulosidonnaisen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelin arvo on sosiaali- ja terveysministeriön 26.11.2010 antaman ilmoituksen 8. kohdan mukaan 1.1.2010 lukien vähintään 24 euroa tuntia kohden, jos kotitalouden tulot eivät ylitä laissa säädettyä tulorajaa. Alin palvelusetelin arvo on kuitenkin vähintään 7 euroa tuntia kohden.

Palvelusetelin arvo määrätään sosiaalihuoltolain 29 b §:n 2 momentissa säädettyjen tulorajojen perusteella. Myös näitä tulorajoja on korotettu sosiaali- ja terveysministeriön 26.11.2010 antaman ilmoituksen 9 kohdan mukaan työeläkeindeksillä ja pyöristetty lähimpään täyteen euroon. Sen vuoksi myös palvelusetelin arvo tulee määrätä 1.1.2010 voi-maantulevien säädösten mukaisiksi.

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon palvelusetelistä on vielä Kuntaliiton yleiskirjeet: Palvelusetelin käyttö mahdollistuu myös kotisairaanhoidossa, 7/80/2008, 12.2.2008 ja Palveluseteli sosiaali- ja terveydenhuollossa, 18/80/2004, 7.5.2004.

Lastensuojelun maksut

Lastensuojelun maksuista säädetään asiakasmaksuasetuksen 20 §:ssä. Maksua on korotettu kansaneläkeindeksillä ja pyöristetty lähimpään 0,10 euroon. Maksu voi olla enintään 1 337,20 euroa.

Maksun enimmäismäärä ja maksun pyöristäminen

Asiakasmaksulain 2 §:n mukaan palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää palvelusta perittävän maksun enimmäismäärä ja maksu määräytyväksi maksukyvyn mukaan.

Asiakasmaksulainsäädännöstä puuttuvat säännökset palvelun käyttäjän maksettavaksi tulevan maksun pyöristämisestä. Maksun pyöristämisessä on siten käytettävä euromääräisten maksujen pyöristämisestä annetun lain (890/2000) säännöksiä. Kunta tai kuntayhtymä taikka johtosäännöllä määrätty luottamustoimielin voi päätöksellään alentaa asiakasmaksulainsäädännössä säädettyjä enimmäismaksuja.

Ostopalvelut

Jos kunta tai kuntayhtymä järjestää palveluja ostamalla palvelun kunnalliselta, yksityiseltä tai muulta palvelun tuottajalta ostopalveluna, palvelun käyttäjältä on perittävä samat maksut ja korvaukset kuin kunnan tai kuntayhtymän itse järjestämistä vastaavista palveluista. Siten ostopalveluista perittävät asiakasmaksut kerryttävät samoin perustein maksukattoa kuin jos palvelu olisi kunnan tai kuntayhtymän omaa toimintaa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen käyttöön ottaminen

Kunnanvaltuusto tai yhtymähallitus taikka johtosäännöllä määrätty luottamustoimielin päättää asiakasmaksulainsäädännön mukaisten maksujen käyttöönottamisesta.

Maksupäätöstä ei voida tehdä niin, että korotettu maksu määrätään perittäväksi takautuvasti (14.4.1994/1512 KHO 1994:A 22).

Muutoksenhaku

Muutoksenhausta säädetään asiakasmaksulain 15 §:ssä. Asiakasmaksulain 15 § 4 momentti on muutettu vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Muutoksenhakua koskeva säännös on kokonaisuudessaan seuraava:

Maksua koskevaan viranhaltijan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta. Jos maksuvelvollinen on tyytymätön viranhaltijan tekemään päätökseen, hänellä on oikeus saattaa sosiaalipalvelusta perittävää maksua koskeva päätös sosiaalihuoltolain 6 §:ssä tarkoitetun toimielimen ja terveyskeskuksen järjestämästä palvelusta perittävää maksua koskeva päätös kansanterveyslain 6 §:ssä tarkoitetun toimielimen käsiteltäväksi sekä sairaanhoitopiirin järjestämästä erikoissairaanhoidosta ja erityishuoltopiirin järjestämästä kehitysvammaisten erityishuollosta perittävää maksua koskeva päätös sen toimielimen päätettäväksi, jonka alainen päätöksen tehnyt viranhaltija on.

Vaatimus päätöksen oikaisemisesta on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun maksuvelvollinen on saanut päätöksestä tiedon. Päätökseen on liitettävä ohjeet sen saattamiseksi toimielimen käsiteltäväksi.

Maksun määräämistä koskevaan sosiaalihuoltolain 6 §:ssä ja kansanterveyslain 6 §:ssä tarkoitetun toimielimen päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus voidaan sanotun ajan kuluessa antaa myös päätöksen tehneelle toimielimelle, jonka on toimitettava se oman lausuntonsa ohella hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

SUOMEN KUNTALIITTO

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
varatoimitusjohtaja

Jussi Merikallio
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

Lisää aiheesta

Valtioneuvoston asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 33 §:n muuttamisesta (1099/2009)
Finlex – sähköinen säädöskokoelma (pdf-tiedosto)

Muistio sarjahoitomaksusta / asiakasmaksuasetus 11 § / joulukuu 2009

Muistio sarjahoitomaksusta - asiakasmaksuasetus 11 - joulukuu 2009.pdf

Löydä lisää sisältöä samoista teemoista

Sosiaali- ja terveysasiat