Yleiskirje 6/80/2009, Tarja Hartikainen/eg, 12.2.2009

Tupakkatuotteiden myynti luvanvaraiseksi

Tupakkatuotteiden vähittäismyynnin luvanvaraistamista koskeva laki tulee voimaan 1.4.2009 (TupL 984/2008). Tupakkatuotteiden myyntiluvan myöntää toimipaikan sijaintikunnan tupakkalain valvonnasta vastaava viranomainen.

Kunnan on perittävä maksu myönnetystä myyntiluvasta sekä jatkossa luvan haltijalta vuosittainen myyntipistekohtainen valvontamaksu. Maksujen suuruus tulee määrittää siten, että niillä pystytään kattamaan suoritteen tuottamisesta aiheutuneet kustannukset.  Kunnassa on hyväksyttävä lupa- ja valvontamaksuja koskeva taksa, ennen kuin myyntilupahakemuksia koskevia päätöksiä tehdään.

Tupakan myyntipaikkoja arvioidaan olevan Suomessa noin 40 000. Koska kaikki myyntipisteet joutuvat tekemään lupahakemuksen, tämä tarkoittaa erittäin suurta lupahakemusten käsittelymäärää kuntien valvontaviranomaiselle. Lupahakemukset tulisi pystyä käsittelemään vuoden kuluessa lain voimaantulosta, jotta toiminnanharjoittajilla säilyy mahdollisuus myydä tupakkatuotteitta, mikäli he ovat jättäneet asianmukaisen lupahakemuksen kolmen kuukauden kuluessa.

 

Kunnassa tulee mahdollisimman pian ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin (taksapäätös, mahdollinen päätös toimivallan  siirtämisestä viranhaltijalle). Kunnan valvontaviranomaiset ovat toimivaltaisia tekemää lupapäätöksiä 1.4.2009 alkaen.

 

Mahdollisuudet tupakkavalvonnan ja alkoholivalvonnan yhdistämisestä selvitetään kuluvan hallituskauden aikana.

 

Lisätiedot:
Tarja Hartikainen, puh (09) 771 2478, 050 373 8499
Johanna Karlström, puh (09) 771 2429, 050 511 0963

 

Lait
Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta (984/2008)

 

Liitteet
Malli ympäristöterveydenhuollon maksutaksasta
Muutoksenhaku 
Perustevalitusohje

 

Tupakkavalvontaa koskevat kunnan viranomaistehtävät ja toimivaltainen viranomainen

 

Tupakkalain 17 §:n mukaan ”Kunnan tulee omasta aloitteestaan ja tehtyjen ilmoitusten perusteella suorittaa tupakkatuotteiden varastointi- ja myyntipaikkojen tarkastuksia sekä valvoa tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntiä, automaattisen myyntilaitteen sijoittamista, tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myynnin omavalvontaa, tupakkatuotteiden, tupakointivälineiden ja tupakkajäljitelmien mainontaa ja muuta myynninedistämistoimintaa samoin kuin tupakointikieltojen ja -rajoitusten noudattamista toimialueellaan.

 

Jos tarkastuksessa tai muutoin havaitaan säännösten vastaista toimintaa, kunnan tulee kieltää säännösten vastainen toiminta,”

 

Kunta on toimivaltainen myöntämään tupakkalain 10 b §:n mukaisia vähittäismyyntilupia ja valvomaan myyntilupien noudattamista 1.4.2009 alkaen.

 

Kunnan johtosäännössä määrätään tupakkalainsäädännön valvonnasta vastaava toimielin. Kunta voi hoitaa tupakkalain mukaiset lupa- ja valvontatehtävät yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Kunta voi sopia toisen kunnan tai kuntayhtymän kanssa, että kunnalle tai sen viranomaiselle tässä laissa säädetty tehtävä annetaan virkavastuulla toisen kunnan tai kuntayhtymän viranhaltijan hoidettavaksi. Kuntayhtymä voi tehdä toisen kuntayhtymän kanssa edellä tarkoitetun sopimuksen, jos siihen on kuntayhtymän jäsenkuntien suostumus.

 

Tupakkalain mukainen toimivalta myöntää myyntilupia on lähtökohtaisesti lain valvonnasta vastaavalla toimielimellä. Kunnan johtosäännössä toimielimelle on yleensä annettu oikeus siirtää päätösvaltaansa edelleen alaiselleen viranhaltijalle. Jos johtosäännössä on tällainen määräys, suuresta lupahakemusten määrästä johtuen toimielimen on suositeltavaa delegoida tupakan myyntiä koskevien lupapäätösten tekeminen viranhaltijoille (10 b §). Selvyyden vuoksi olisi myös syytä siirtää viranhaltijalle tupakkalain valvontaan liittyvä tarkastus-, näytteenotto- ja tiedonsaantioikeus (28 §) sekä oikeus antaa lain mukaisia kieltoja (17 § 2 momentti). 

 

Myyntiluparekisteri

 

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) perustaa tupakkalain 10 c §:n mukaisen tupakan myyntiluparekisterin, joka avautuu käytettäväksi 1.4.2009.

 

Valvontayksiköiden tulee hakea mahdollisimman pian lupahakemuksia käsitteleville viranhaltijoille tunnukset rekisterin käyttöä varten osoitteesta tupakka@valvira.fi. Samalla on syytä ilmoittaa, minkä kuntien hakemuksia yksikkö käsittelee. Valvira järjestää rekisterin käyttöön opastavaa koulutusta kevään 2009 aikana. Toiminnanharjoittajien sähköisesti lähettämät hakemukset kirjautuvat automaattisesti rekisteriin, josta näkyy ajantasainen tieto siitä, milloin hakemus jätetty tai onko lupa myönnetty. Tukkumyyjiä ohjataan tarkistamaan toiminnanharjoittajan myyntilupaa koskevat tiedot julkisesta rekisteristä.

 

Rekisteri antaa automaattisesti jokaiselle hakijalle lupanumeron ja vastaanottokuittauksen hakemuksen jättämisestä. Kunnan harkittavaksi jää, diarioidaanko luvat myös kunnan oman järjestelmän mukaisesti.

 

Luvan hakeminen

 

Toiminnanharjoittajien, jotka myyvät tupakkaa tai tupakkatuotteita, tulee tehdä lupahakemus joko sähköisellä lomakkeella tai toimittaa kirjallinen hakemus toimipaikan sijaintikunnalle. Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta (Laki sähköisestä asioinnissa viranomaistoiminnassa 13/2003). Myyntilupaa on haettava myös automaattisille myyntilaitteille. Jos myyntipaikan sijaintikuntaa ei voida osoittaa (liikennevälineet), luvan myöntää elinkeinoharjoittajan kotikunta.

 

Hakemukset sähköisellä lomakkeella

 

Toiminnanharjoittajia ohjataan tekemään lupahakemus ensisijaisesti valtakunnalliseksi suunnitellulla sähköisellä lupahakemuslomakkeella (www.valvira.fi). Tällöin kunnan viranomaisten ei tarvitse kirjata toiminnanharjoittajan tietoja rekisteriin, vaan ne tallentuvat sinne automaattisesti. Rekisteriin tulee automaattisesti merkintä ”hakemus jätetty”, mikäli hakemuksen pakolliset kentät on täytetty asianmukaisesti ja hakemus lähtee järjestelmästä eteenpäin. Hakemuslomake on täytettävissä maaliskuun 2009 alusta alkaen ja siihen voidaan lisätä sähköisesti myös hakemuksessa tarvittavat liitteet. Liitteet voidaan lähettää myös normaalin postin kautta kunnan valvontaviranomaiselle.

 

Rekisteri avautuu 1.4.2009, jolloin myös ennakkoon täytetyt lomakkeet ohjautuvat rekisteriin. Rekisteri antaa 1.4.2009 jälkeen jätetyistä sähköisistä hakemuksista välittömästi vastaanottokuittauksen, joka toimii todisteena siitä, että hakemus on jätetty.

 

Kuntaan jätetyt kirjalliset hakemukset

 

Toiminnanharjoittaja voi jättää hakemuksen myös suoraan sijaintikunnan valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen kirjaa luvan myöntämisen kannalta välttämättömät tiedot toiminnanharjoittajasta rekisteriin. Paperilla tehtäviä hakemuksia varten on suunniteltu tulostettava lomake (www.valvira.fi), joka on kuntien ja toiminnanharjoittajien noudettavissa Valviran www-sivuilla. Yhteisen lomakepohjan käyttö on suositeltavaa, mutta myös vapaamuotoiset hakemukset tulee hyväksyä. 

 

Valvontaviranomainen on hallintolain 17 §:n 2 momentin perusteella velvollinen antamaan hakijalle pyynnöstä todistuksen siitä, että hakemus on jätetty.

 

Luvan myöntäminen

 

Lupa tulee myöntää, mikäli hakemus ja sen mukainen toiminta täyttävät niille laissa asetetut vaatimukset (TupL 10 b §). Vähittäismyyntilupa voidaan myöntää vain elinkeinotoiminnassa tapahtuvien tupakkatuotteiden myyntiä varten.

 

Hallituksen esityksessä (101/2008) lähtökohtana on, että tarkastuskäynti ei ole välttämätön lupaa myönnettäessä, mikäli hakemuksessa esitetään vaaditut asiakirjat ja lupa voidaan myöntää niistä ilmenevien tietojen perusteella. Tarkastuksen tarve jää ratkaistavaksi tapauskohtaisesti. Mikäli myyntilupahakemus on puutteellinen ja se edellyttää tarkastuskäyntiä tai hakemuksen täydentämistä, tämä lisää hakemuksen käsittelyaikaa. Ylimääräinen käsittelyaika voidaan ottaa huomioon maksua määrätessä lupamaksua koskevassa taksassa.

 

Hakemuksesta tulee käydä ilmi

 

> hakijan nimi tai yhteisön toiminimi ja yhteystiedot, yritys- tai yhteisötunnus seka tupakkatuotteiden myyntipaikan osoite
> selvitys myynnin valvontajärjestelyistä ja omavalvontasuunnitelma 
> selvitys myyntipaikassa sijaitsevien myyntipisteiden lukumäärästä ja sijainnista 
> selvitys tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden sijoittelusta myyntipisteessä 
> hyväksyttävä selvitys myynnin valvontajärjestelyjen riittävyydestä 

Kunnan valvontaviranomainen tekee Valviran rekisteriin merkinnän lupapäätöksestä. Myönnetty myyntilupa voidaan merkinnän jälkeen tulostaa suoraan rekisteristä. Kunnan valvontaviranomaisen allekirjoittama lupapäätös ja muutoksenhakuohje lähetetään tiedoksi toiminnanharjoittajalle postitse tai luovuttamalla henkilökohtaisesti. Laki velvoittaa toiminnanharjoittajan pitämään myyntiluvan asiakkaiden nähtävillä myyntipisteissä.

 

Lupa voidaan kirjoittaa myös kunnan omalle päätöspohjalle, joka poikkeaa ulkoasultaan valtakunnallisen rekisterin päätöspohjasta. Valtakunnallisen päätöspohjan käyttäminen on kuitenkin suositeltavaa, koska valtakunnallisesti ulkoasultaan yhtenäiset myyntiluvat ovat helposti tunnistettavissa.

 

Vähittäismyyntilupa voidaan myöntää määräaikaisena, jos toiminta on luonteeltaan määräaikaista. Määräaikainen lupa myönnetään enintään vuodeksi.

 

Sosiaali- ja terveysministeriö tulee antamaan asetuksen omavalvontasuunnitelmista. Asetus on tarkoitus saattaa voimaan 1.4.2009.

 

Lupien käsittelyn aikataulu

 

Toiminnanharjoittaja voi myydä tupakkatuotteita ilman voimassa olevaa myyntilupaa yhden vuoden ajan lain voimaantulosta, jos tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupahakemus on jätetty asianomaiselle kunnalle kolmen kuukauden kuluessa lain voimaantulosta. Tällöin toiminnanharjoittaja saa tuotteita myös tukkumyynnistä. Tukkumyyjä pystyy tarkistamaan luparekisteristä, onko toiminnanharjoittajalla voimassa oleva myyntilupa tai onko lupahakemus jätetty.

 

Tupakkalain siirtymäsäännöksen mukaan kunnan valvontaviranomaisen on annettava päätös kolmen kuukauden kuluessa tulleista myyntilupahakemuksista vuoden sisällä lain voimaantulosta, jotta toiminnanharjoittajilla säilyy mahdollisuus myydä tupakkaa ja tupakkatuotteita. 

 

Mikäli toiminnanharjoittaja tekee hakemuksen yli kolme kuukautta lain voimaantulon jälkeen, hän ei saa myydä tupakkaa ennen kuin on saanut kunnalta myyntiluvan.

 

Kunnan tulisi hyvän hallinnon periaatteiden mukaan pyrkiä käsittelemään siirtymäajan jälkeen jätetyt uusien toiminnanharjoittajien hakemukset mahdollisimman nopeasti, jotta toiminnan aloittaminen ei viivästy.

 

Myyntiluvan peruuttaminen

 

”Kunta voi korvauksetta peruuttaa vähittäismyyntiluvan määräajaksi, vähintään viikoksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi, jos vähittäismyyntiluvan haltija kunnan tai muun valvontaviranomaisen kirjallisesta huomautuksesta, varoituksesta tai sakkorangaistuksesta huolimatta:

1. mainostaa tupakkatuotteita tai tupakointivälineitä tai harjoittaa näiden muuta myynninedistämistoimintaa 8 §:n 1 momentin vastaisesti;
2. myy tai muutoin luovuttaa tupakkatuotteita tai tupakointivälineitä elinkeinotoiminnassa tupakkalain 10 §:n 1 momentin vastaisesti; 
3. jättää ilmoittamatta tupakkalain 10 b §:n 3 momentissa tarkoitettuja olennaisia tietoja.

Kunta voi korvauksetta peruuttaa 10 b §:ssä tarkoitetun vähittäismyyntiluvan pysyvästi, jos annettu kirjallinen huomautus tai varoitus ei ole johtanut toiminnassa esiintyneiden epäkohtien poistamiseen ja lain rikkominen on toistuvaa tai tahallista tai se on myös kokonaisuutena arvostellen törkeää.

Kunta voi korvauksetta peruuttaa myyntiluvan pysyvästi, jos myyntiluvan haltija myy, säilyttää tai antaa säilyttää myyntipaikassa tupakkatuotteita, joiden maahantuonti, myynti ja muu luovuttaminen on tupakkalain 10 a §:n mukaan kielletty tai jotka ovat tupakkalain 
7 tai 7 a §:n vastaisia.

 

Pysyvästi peruutettu vähittäismyyntilupa voidaan myöntää uudelleen hakemuksesta aikaisintaan vuoden kuluttua vähittäismyyntiluvan peruuttamisesta.(TupL 33 a §)”

 

Määräajaksi peruutettu myyntilupa astuu voimaan määräajan jälkeen ilman erillistä uutta hakemusta.

 

Luvan poistamista koskevalla päätöksellä puututaan elinkeinon vapauden piiriin kuuluvan oikeuden rajoittamiseen, joten Kuntaliitto suosittelee että toimivaltaa luvan peruuttamisessa ei delegoitaisi viranhaltijalle, vaan asia vietäisiin toimielimen käsiteltäväksi.

 

Muutokset myyntiluvassa

 

Vähittäismyyntiluvan haltijan on ilmoitettava kunnalle lupahakemuksessa ilmoitettujen tietojen muutoksista ja myynnin lopettamisesta. Kunnan on ilmoitettava luvan myöntämisestä ja peruuttamisesta, myyntirikkomuksista sekä myynnin lopettamisesta Valviralle. Ilmoittaminen tapahtuu siten, että kunnan valvontaviranomainen tekee ko. merkinnät suoraan rekisteriin.

 

Myyntiluvan vuotuinen valvontamaksu kattaa luparekisteriin tehtävistä teknisistä muutoksista kunnalle aiheutuneet kustannukset. Vuotuisen valvontamaksun periminen lopetetaan toiminnanharjoittajan tehtyä ilmoituksen myynnin lopettamisesta. Valvontamaksun luonteesta johtuen maksua ei palauteta toiminnan päättyessä.

 

Myyntilupa on toiminnanharjoittaja- ja myyntipaikkakohtainen. Mikäli toiminnanharjoittaja siirtää toiminnan uuteen osoitteeseen tarvitaan uusi lupa. Lupa katsotaan kuuluvan sille oikeushenkilölle (esim. osakeyhtiölle), jolle lupa on myönnetty. Toiminnanharjoittajan vaihtuessa tarvitaan pääsääntöisesti uusi lupa.

 

Maksuja koskeva taksa

 

Kunnan on vahvistettava taksa, jossa määritellään tupakkalain mukaiset maksut. Taksa voi olla myös osa ympäristöterveydenhuollon maksutaksaa. Maksujen määräytymisen perusteena käytetään samoja kustannuksia, joita käytetään ympäristöterveydenhuollon valvontamaksuja määriteltäessä. Koska ympäristöterveydenhuollon henkilöstö tekee useiden eri lakien mukaisia lupa- ja valvontatehtäviä, on tarkoituksenmukaista määrittää ympäristöterveydenhuollon viranomaistoiminnalle tuntihinta, joka on aina sama, riippumatta siitä, kuka viranhaltija tarkastuksen tekee ja minkä lain mukaista valvontaa tehdään.

 

Kuntaliitto on yleiskirjeessään 21/80/2006 ohjeistanut ympäristöterveydenhuollon maksujen määrittämistä. Maksujen yleisistä perusteista päättää kunnassa valtuusto. Valtuusto voi talousarvion käsittelyn yhteydessä todeta, että näitä ympäristöterveydenhuollon kustannuksia tullaan käyttämään ympäristöterveydenhuollosta perittävien maksujen perusteena. Johtosääntö määrää sen, kuka hyväksyy maksuja koskevan taksan.

 

Taksassa on syytä mainita, että lupamaksu määräytyy päätöksen antamispäivämääränä voimassa olevan taksan perusteella, sillä lupahakemukset on saatettu laittaa vireille jo ennen lain voimaantuloa. Taksa on syytä hyväksyä ennen kuin kunnassa aletaan tehdä lupapäätöksiä.

 

Suoritteen tuotantokustannusten määrittely

 

Maksujen määrittelyssä tulee noudattaa kustannusvastaavuuden periaatetta.  Maksut voivat olla enintään suoritteiden tuottamisesta aiheutuneiden kustannusten suuruisia. Täydellinen kustannusvastaavuus vastaa omakustannusperusteista hinnoittelua. Kustannusvastaavuus lasketaan tavallisesti budjetoitujen menojen perusteella. Kokonaiskustannuksiin luetaan palvelun tuotantokustannukset poistot mukaan lukien, osuus hallinnon kustannuksista ja korko tuotantovälineisiin sidotulle pääomalle.

 

Maksulliset tehtävät ovat pääosin viranhaltijatyötä, jolloin maksun perusteena voidaan käyttää valvontahenkilöstön työtunnin hintaa.  Tuntipalkkaan lisätään kerrointa käyttäen muut henkilöstömenot ja tehtävään kohdistuvat muut toimintamenot, korot ja poistot ja hallinnon osuus. Kertoimen suuruus riippuu kunnan asianomaisen toiminnon kustannusrakenteesta. Kerroin mitoitetaan siten, että sillä määritellyt kustannukset vastaavat aiheuttamisperiaatetta.

 

Vaihtoehtoisesti suoritteen tuotantokustannus voidaan määrittää yksikön budjetoitujen (tilinpäätöksen osoittamien) vuotuisten toimintamenojen perusteella jaettuna yksikön valvontahenkilöstön henkilötuntimäärällä, jolloin saadaan työtunnin hinta. 

 

Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta saadun ohjeen perusteella vuotuista henkilötuntimäärää laskettaessa vähennetään vuoden päivien kokonaismäärästä lauantait, sunnuntait, arkipyhät ja vuosiloma-ajat. Näin saadut työpäivät kerrotaan päivittäisellä työajalla. Keskimääräisellä loma-ajalla (30 vrk) vuotuiseksi työajaksi saadaan 1640 h.

 

Matkoista aiheutuneen kustannukset voidaan kohdistaa tuntihintaan tai erilliseen käyntimaksuun. Matkoihin käytetty aika voidaan huomioida, vähentämällä valvontahenkilöstön vuosittain matkoihin käyttämä aika valvontahenkilöstön vuotuisesta tehollisesta työtuntimäärästä samalla tavalla kuin loma-ajat ja sairauspoissaolot. Tällöin saadaan tehollisen työajan tuntihinta. Matkakustannukset voidaan kohdistaa myös erillisen keskimääräisen käyntimaksun avulla, laskentaesimerkki menetelmästä on kustannuslaskentaoppaassa kunnille ja kuntayhtymille.  

 

Valvontaviranomaisen on huolehdittava myös, ettei suoritteen tuottamisesta aiheudu enempää kustannuksia, kuin mitä suoritteen tarkoituksenmukainen laatutaso edellyttää.  

 

Tupakkalain mukaan perittävät maksut

 

Kunnan on perittävä toiminnanharjoittajilta tupakkalain mukaisesta lupa- valvontatehtävästä erityyppisiä maksuja. Tupakkalain 25 a §:ssä säädetään kunnan perimistä maksuista.

 

"Kunnan on perittävä elinkeinonharjoittajalta hyväksymänsä taksan mukainen maksu 14 a §:n 3 momentissa tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvistä tarkastuksista ja näytteenotosta tupakkatuotteiden myynnin valvontaa lukuun ottamatta. Lisäksi kunnan on perittävä toiminnanharjoittajalta maksu 14 a §:n 3 momentissa tarkoitettuun kunnan valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu tämän lain säännösten noudattamatta jättämiseen. (TupL 25 a § 1momentti)”

 

Ensimmäisen momentin mukaan maksuja peritään valvontasuunnitelman mukaisista tupakointikieltojen – ja rajoitusten valvonnasta sekä valvontasuunnitelmaan sisältyvän tarkastuksen perusteella annettujen määräysten valvonnasta silloin, kun määräysten antaminen perustuu lain säännösten noudattamatta jättämiseen. Tämä käytäntö on pääsääntöisesti voimassa myös muussa ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisessa suunnitelmallisessa valvonnassa. Maksujen suuruus määräytyy sen perusteella, miten valvonta on toteutunut ja maksut peritään jälkikäteen.

 

”Kunnan on perittävä tupakkatuotteiden myyntiluvan hakijalta myyntiluvasta hyväksymänsä taksan mukainen maksu. Lisäksi kunnan on perittävä myyntiluvan haltijalta myynnin valvonnasta ja valvontaan liittyvistä toimenpiteistä vahvistamansa taksan mukainen vuosittainen myyntipistekohtainen valvontamaksu.(TupL 25 a § 2 momentti)”

 

Toinen momentti määrittelee myyntiluvasta ja sen valvonnasta perittävät maksut. Lain mukaan kunta perii hyväksymänsä taksan mukaisen maksun myyntiluvasta, jolloin maksua ei voida periä kielteisestä lupapäätöksestä. Maksu peritään myös määräaikaisista myyntiluvista. Määräaikainen lupa voidaan myöntää enintään vuodeksi.

 

Kunnan on perittävä myyntiluvan haltijalta myynnin valvonnasta ja valvontaan liittyvistä toimenpiteistä vuosittainen myyntipistekohtainen valvontamaksu. Myös määräaikaisesta luvasta peritään vuosittainen valvontamaksu. Vuosittainen valvontamaksu kattaa kaiken myynnin valvonnan - sekä suunnitelmallisen, että muun myynnin valvonnan ja valvontatoimenpiteet esim. tarkastukset, joita tehdään myyntiluparikkomusten epäilyn perusteella. Valvontamaksulla katetaan myös koulutuksesta ja myyntilupajärjestelmän ylläpidosta aiheutuvat kustannukset. Vuosittainen valvontamaksu on myyntipistekohtainen, jolloin maksun suuruutta määrättäessä on syytä ottaa huomioon myyntipisteiden lukumäärä. Tupakkalaki ei ota kantaa siihen, määrätäänkö vuosittainen valvontamaksu myöntämispäivää seuraavaksi vuodeksi vai kalenterivuosittain. Kunta voi päättää laskutuksensa kannalta parhaaksi katsomansa käytännön, ratkaisu on perusteltua sisällyttää taksapäätökseen.

 

Tarkastuspöytäkirjaan on aina syytä eritellä, mikä osa tarkastuksesta on myynnin valvontaa ja mikä tupakointikieltojen- ja rajoitusten valvontaa. Vuosittainen valvontamaksu kattaa myynnin valvonnan mutta tupakointikieltojen- ja rajoitusten valvonta laskutetaan toteutuneen valvonnan perusteella jälkikäteen.

 

Maksut tulee määritellä siten, että niillä pystytään kattamaan em. toimenpiteistä kunnalle aiheutuvat kustannukset. Yhden myyntiluvan käsittelyn voidaan arvioida kestävän n. 2-4 tuntia. Tupakkalakimuutoksen valmistelun yhteydessä on esitetty arvioita lupamaksujen suuruudesta: ”Luvan käsittelystä arvioidaan aiheutuvan 120 - 200 euron kertakustannus edellyttäen, että lupahakemuksen käsittely ei vaadi erityistoimia kuten tarkastajan käyntiä myyntipaikassa (HE 101/2008).”

 

Muuta maksuissa huomioitavaa

 

Kyseessä on viranomaistoiminta, jolloin maksusta ei tule suoritettavaksi arvonlisäveroa.

 

Maksut saadaan periä ilman tuomiota ja päätöstä siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään.

 

Ympäristöterveydenhuollon erityislakeihin on tulossa säännös maksun suorituksen viivästymisestä perittävästä viivästyskorosta kevään 2009 aikana. Viivästyskorkomaininta on syytä lisätä taksaan heti kun ko. lakimuutokset astuvat voimaan.

 

Maksut on syytä tarkistaa määräajoin, vähintään joka toinen vuosi, talousarvion laatimisen yhteydessä.

 

Taksasta päättäminen

 

Valvontamaksuista päätettäessä sovellettaviksi tulevat kuntalain (365/95) säännökset. Maksujen yleisistä perusteista päättää kunnassa valtuusto. Valtuusto voi halutessaan delegoida itse taksaa tai maksujen euromääriä koskevaa päätösvaltaansa johtosäännöllä muillekin toimielimille tai viranhaltijalle. 

 

Taksan hyväksymistä koskevassa päätöksessä on perusteltua määrätä taksan voimaantulosta. Ajankohta tulee määrätä siten, että taksan hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja on tarkastettu ja asetettu nähtäville ennen taksan voimaantuloa.

 

Muutoksenhaku, perustevalitus ja päätösten täytäntöönpano

 

Muutosta myyntilupaa, valvontasuunnitelmaa ja taksoja koskevaan päätökseen voidaan hakea kuntalain muutoksenhakusäännösten mukaan (Liite 2). Taksan hyväksymistä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön ennen sen lainvoimaisuutta. Myös myyntilupaa ja sen peruuttamista koskevat päätökset ovat täytäntöönpantavissa muutoksenhausta huolimatta, ellei muutoksenhakuviranomainen toisin päätä (TupL 35 § 2 momentti).

 

Kunnan hyväksymään taksaan perustuvaan maksuun tyytymätön toiminnanharjoittaja voi tehdä maksusta verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/2007) 9 §:ssä tarkoitetun perustevalituksen. Lasku on maksettava perustevalituksen tekemisestä huolimatta laskuun merkittyyn eräpäivään mennessä. Perustevalituksen voi tehdä sillä perusteella, että julkinen saatava on määrätty tai maksuunpantu virheellisesti. Perustevalituksen voi tehdä viiden vuoden kuluessa sitä seuranneen vuoden alusta lukien, jona saaminen on määrätty tai maksuunpantu.

 

Tiedoksianto

 

Taksapäätös annetaan tiedoksi asettamalla päätöstä koskeva pöytäkirja yleisesti nähtäväksi siten kuin kuntalain 63 §:ssä säädetään. Taksapäätöksen luonteeseen kuuluu, että siitä pöytäkirjan nähtävänä pitämisen lisäksi tiedotetaan tehokkaasti.

 

Tupakan myyntilupapäätös ja muutoksenhakuohje lähetetään tiedoksi toiminnanharjoittajalle.

 

Toiminnanharjoittajalle lähetettävään maksuun on syytä liittää perustevalituksen tekemistä koskeva ohjaus (Liite 3).

 

Mallitaksa

 

Tämän yleiskirjeen liitteenä (Liite 1) on koko ympäristöterveydenhuoltoa koskeva mallitaksa, jota voidaan käyttää paikallisen valmistelutyön apuna. Kunnassa on syytä tarkistaa, että kaikesta ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön valvonnasta peritään lainsäädännön edellyttämät maksut. Maksujen avulla turvataan lakien edellyttämien tehtävien järjestäminen kunnallisesti.

 

SUOMEN KUNTALIITTO

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma     
varatoimitusjohtaja

 

Jussi Merikallio
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

tags