Yleiskirje 31/80/2009, Soile Paahtama/aha, 18.12.2009

Uusi asetus säätelemään neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa

Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta on tullut voimaan 1.7.2009. Määräaikaiset terveystarkastukset on järjestettävä asetuksen mukaisesti 1.1.2011 mennessä. Asetus on annettu kansanterveyslain 14 §:n perusteella. Asetus on kuntia velvoittava.

Asetuksen määrittelemät terveystarkastukset ja terveysneuvonta ovat pääosin voimassa olevien sosiaali- ja terveysministeriön ja Stakesin julkaisemien oppaiden ja suositusten mukaisia. Muutoksia on tullut muun muassa terveystarkastusten ajankohtiin uusien tutkimustulosten perusteella.

Asetuksessa on haluttu lisäksi kiinnittää huomiota kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä erityisen tuen tarpeen tunnistamiseen ja tuen järjestämiseen. Kunnissa on tärkeä tehdä tämän asetuksen, lastensuojelulain, päivähoitolain sekä opetustoimen lainsäädännön korostamaa yhteistyötä kunnan eri toimijoiden ja muiden tahojen kesken lasten, nuorten ja perheiden hyväksi.

 

Lisätiedot:

Soile Paahtama, puh. 09 771 2620, 050 511 0957 erityisesti sisältöön liittyvät asiat
Sinikka Huhtala, puh. 09 771 2644, 050 584 6002 järjestämiseen ja asiakasmaksuihin liittyvät asiat
Sami Uotinen, puh. 09 771 2623, 050 341 3349, lastensuojeluun liittyvät asiat
Synnöve Amberla, puh. 09 771 2673, 050 60 027, tietosuojaan liittyvät asiat 

Asiakirjalähteet
Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (380/2009)
Valtioneuvoston asetus seulonnoista (1339/2006)
Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto. Asetuksen (380/2009) perustelut ja soveltamisohjeet. STM Julkaisuja 2009:20
Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistäminen. Toimintaohjelma 2007–2011. STM, Julkaisuja 2007:17

Opiskeluterveydenhuollon opas. STM Julkaisuja 2006:12 
Lastenneuvola lapsiperheiden tukena. Opas työntekijöille. STM, Oppaita 2004:14

Kouluterveydenhuollon laatusuositus. STM Oppaita 2004:8 
Kouluterveydenhuolto 2002. Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille. Stakesin oppaita 51/2002 
Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa. Suositukset 1999. Oppaita 34, Stakes. Helsinki
Muutoksia kansanterveyslain tehtäviä koskeviin säännöksiin, Kuntaliiton yleiskirje 17/80/2007, Sinikka Huhtala/aha, 27.6.2007

 

Yleistä

Tässä yleiskirjeessä käsitellään uutta asetusta neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta.

Terveystarkastuksista ja terveysneuvonnasta on annettu yksityiskohtaiset ohjeet Lastenneuvola lapsiperheiden tukena -oppaassa, Kouluterveydenhuollon oppaassa, Kouluterveydenhuollon laatusuosituksessa sekä Opiskeluterveydenhuollon oppaassa. Suun terveydenhuollon ohjeistus on sisältynyt lastenneuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon oppaisiin. Äitiysneuvolatyötä koskeva suositus on vuodelta 1999. Ohjeistusta on uudistettu terveysneuvonnan osalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmassa. Äitiysneuvolatyötä koskeva ohjeistuksen uudistus käynnistyy vuonna 2009.  

Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa ohjeessa Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä ehkäisevä suun terveydenhuolto (jäljempänä STM:n ohjeet) on uusia näkökohtia ja tutkimustuloksia, joiden vuoksi asetukseen on tullut edellä mainituista oppaista ja suosituksista poikkeavia säännöksiä. Tässä yleiskirjeessä viitataan näiden uusien säännösten kohdalla STM:n ohjeisiin.

Asetuksen sisältämistä palveluista ja niiden saatavuudesta voidaan tiedottaa esimerkiksi kuntien kotisivuilla, koulusta kotiin lähetettävillä kirjeillä ja oppilaitosten kotisivuilla. 

Asetuksen tarkoitus ja soveltamisala

Asetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan asetuksella halutaan varmistaa, että lasten, nuorten ja perheiden ehkäisevissä palveluissa terveysneuvonta ja terveystarkastukset toteutuvat samantasoisina koko maassa asuinpaikasta riippumatta. Asetuksella säädetään palveluista, jotka on toteutettava sovituissa määräajoissa. Kunta ja kuntayhtymä voi tarpeen mukaan laajentaa ja lisätä terveystarkastuksia. Esimerkiksi on perusteltua, että 10-luokan oppilaat ovat kouluterveydenhuollon piirissä, vaikka sitä ei ole nimenomaisesti asetuksessa mainittu. Terveydenhuollon ammattihenkilön tehtäviin ja vastuuseen kuuluu ryhtyä terveystarkastuksessa saatujen selvitysten perusteella vaadittaviin jatkotoimiin. 

Asetuksen 2 §:n 1 momentin mukaisesti asetuksen soveltamisalueeseen kuuluvat

  • raskaana olevien naisten ja

  • lasta odottavien perheiden neuvolapalvelut
  • alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä neuvolapalvelut
  • koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä
  • lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon palvelut.

Tässä asetuksessa ei ole säädetty lasta odottavan naisen terveystarkastuksista. Raskauden aikaiset terveystarkastukset toteutetaan Seulontatutkimukset ja yhteistyö äitiyshuollossa annetun suosituksen ja Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman mukaan, STM 2007.

Asetuksessa on säädetty määräaikoja tarkastusten ajankohdista. Nämä määräajat ovat velvoittavia. Jos määräaikaistarkastuksia tai muita toimia ei ole suoritettu asetuksessa säädetyissä määräajoissa, olisi näissä tilanteissa hyvä todeta määräajan ylittyminen ja tehdä merkintä potilasasiakirjoihin ja perustella syy miksi määräaikaa ei ole voitu noudattaa. Merkinnöillä voi olla ratkaiseva vaikutus arvioitaessa potilasvahinkotapauksia, valvontaviranomaisten selvityspyyntöjä tms. 

Palvelujen järjestäminen 

Asetuksen 4 §:n 1 momentissa edellytetään, että terveyskeskusten tulee laatia yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa yhtenäinen toimintaohjelma, joissa on sovittu asetuksessa säädettyjen palvelujen järjestämisestä. Toimintaohjelma voi koostua osakokonaisuuksista, mutta sen tulee muodostaa kaikki ikäryhmät ja palvelut kattava saumaton kokonaisuus sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti. Toimintaohjelmassa tulee sopia mm. eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä, työnjaosta, vastuuhenkilöistä ja menettelytavoista. Yhtenäiset toimintaohjelmat voivat keskeisiltä osiltaan olla osa lastensuojelulain edellyttämää suunnitelmaa, joka tehdään lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi. Kunnan kansanterveystyöstä vastaavan luottamustoimielimen on hyväksyttävä neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon toimintaohjelma. Toimintaohjelma on osa kunnan laajempaa taloussuunnitelmaa, joka laaditaan valtuustokausittain ja toimintaohjelman mukaisesta toiminnasta raportoidaan vuosittaisessa toimintakertomuksessa sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaisesti.

Asetuksen 4 §:n 2 momentin mukaan terveystarkastukset ja terveysneuvonta toteutetaan tarvittaessa moniammatillisessa yhteistyössä. Neuvolatyötä tehdään yhteistyössä perheen, varhaiskasvatuksen ja muiden lapsiperhetyötä tekevien tahojen kanssa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteutetaan yhteistyössä perheen ja oppilas- ja opiskelijahuollon muiden toimijoiden kanssa.

 

Terveydenhuollon ammattihenkilöt

Asetuksen 5 §:n 1 momentissa on säädetty, että terveystarkastuksen voi tehdä terveydenhoitaja, kätilö tai lääkäri taikka terveydenhoitaja tai kätilö yhdessä lääkärin kanssa. Suun terveydenhuollossa terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja.

Terveysneuvonnan sisältö ja määrä

Terveysneuvonnasta säädetään asetuksen 14 §:ssä. Terveysneuvonnasta on yksityiskohtaiset ohjeet Lastenneuvola lapsiperheiden tukena -oppaassa, Kouluterveydenhuollon oppaassa, Opiskeluterveydenhuollon oppaassa sekä Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelmassa.

Asetuksen 14 §:n 2 momentin mukaan terveysneuvonnan on tuettava vanhemmaksi kasvamista ja parisuhdetta sekä edistettävä perheen sosiaalista tukiverkostoa. Sen on myös tuettava yksilön ja hänen perheensä terveyden, mukaan lukien mielenterveyden, sekä psykososiaalisen hyvinvoinnin edistämistä vähintään seuraavilla alueilla:

  1. kasvu sekä psykososiaalinen ja fyysinen kehitys;

  2. ihmissuhteet, lepo ja vapaa-aika, median merkitys terveyden ja turvallisuuden kannalta, ergonomia, ravitsemus, liikunta, painonhallinta, suun terveys sekä seksuaaliterveys mukaan lukien raskauden ehkäisy;

  3. lähi- ja parisuhdeväkivallan, tapaturmien sekä tupakoinnin, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäisy;

  4. kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ja infektioiden ehkäisy;

  5. soveltuvin osin sosiaaliturva ja sosiaali- ja terveyspalvelut.

Asetuksen 15 §:n 1 momentissa säädetään, että moniammatillisesti suunniteltua ja toteutettua perhevalmennusta ja vanhempainryhmätoimintaa tulee järjestää vähintään ensimmäistä lasta odottaville. Myös muille perheille on suositeltavaa järjestää perhevalmennusta ja vanhempainryhmätoimintaa. Pienryhmissä lapsiperheet saavat tukea ja käytännön tietoa muilta perheiltä. Ensimmäistä lasta odottavia perheitä ovat myös perheet, joissa toinen puolisoista on tulossa ensimmäistä kertaa vanhemmaksi sekä maahanmuuttajaperheet Suomessa syntyvän lapsen osalta.

Kotikäynti tulee tehdä ensimmäistä lasta odottavan perheen tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luo. Kotikäynneillä on mahdollisuus tutustua lapsen kasvu- ja kehitysympäristöön, luoda hyvä suhde molempiin vanhempiin ja kohdentaa terveysneuvontaa perheiden tarpeita vastaavasti. Muita kotikäyntejä tulee tehdä tarpeen mukaan.

Asetuksen 15 § 3 momentin mukaan alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan ja hänen perheensä terveysneuvonnan on tuettava lapsen kehitystä, huolenpitoa ja kasvatusta sekä lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Lisäksi on tuettava vanhempien hyvinvointia, jaksamista ja keskinäistä vuorovaikutusta.

Asetuksen 15 §:n 4 momentin mukaan oppilaan ja opiskelijan terveysneuvonnan on tuettava ja edistettävä itsenäistymistä, opiskelukykyä, terveellisiä elämäntapoja sekä hyvää kuntoa ja mielenterveyttä sekä ehkäistävä koulukiusaamista. Lisäksi opiskelijalle tulee antaa tietoa työssä toimimisen edellytyksistä sekä työhön ja ammattiin liittyvistä terveydellisistä vaaratekijöistä.

Ehkäisy- ja muu seksuaaliterveysneuvonta

Asetuksen 16 §:ssä säädetään ehkäisy- ja muusta seksuaaliterveysneuvonnasta. Asetuksessa on haluttu korostaa seksuaalineuvonnan ja seksuaaliterveyden edistämisen tärkeyttä osana ehkäiseviä palveluita. Lapsen, oppilaan ja opiskelijan terveysneuvontaan ja terveystarkastuksiin tulee sisältyä myös seksuaalista kehitystä ja kypsymistä tukeva neuvonta. Ehkäisyneuvonta ja muu seksuaaliterveysneuvonta voidaan keskittää erillisiin ehkäisyneuvoloihin tai ne voidaan integroida neuvolan ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin.

Terveystarkastusten sisältö ja määräaikaistarkastukset äitiys- ja lastenneuvolassa sekä kouluterveydenhuollossa

Asetuksen 5 §:n 1 momentin mukaisesti kunnan on huolehdittava, että lasta odottavat perheet sekä koko ikä- (0–6 vuotta) tai vuosiluokkaan (1–9 luokka) kuuluvat lapset ja nuoret voivat osallistua määräaikaisiin terveystarkastuksiin. Tämä mahdollisuus on tarjottava myös tähän ikä- tai vuosiluokkaan kuuluville pitkäaikaisesti sairaille tai vammaisille lapsille ja nuorille, vaikka heillä on olemassa omaan sairauteen tai vammaan liittyvät erikoispalvelut.

Terveystarkastukset ovat vapaaehtoisia lapsille, nuorille ja perheille. Määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien lasten, nuorten ja perheiden tilanne ja tuentarve on kuitenkin selvitettävä. Terveystarkastuksista poisjääviin lapsiin, nuoriin tai perheisiin otetaan yhteyttä. Saadun selvityksen mukaan arvioidaan, onko lapsella, nuorella tai perheellä palvelujen tarvetta ja tarvittaessa tehdään lastensuojelulain 25 §:ssä tarkoitettu ilmoitus sosiaalitoimelle.

Äitiysneuvola

 

Terveystarkastus

Äitiysneuvolassa toteutettavat terveystarkastukset tehdään voimassa olevien suositusten mukaan. Niiden yksilöllisessä ajoittamisessa otetaan huomioon Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelman suositukset. Seulontatutkimukset tehdään voimassa olevan seulonta-asetuksen (1339/2006) mukaan.

 

Laaja terveystarkastus

Asetuksen 7 §:n 1 momentissa on säädetty lasta odottavan perheen laajan terveystarkastuksen sisällöstä. Äidin ja sikiön terveydentilan tutkimisen lisäksi selvitetään perheen hyvinvointia, voimavaroja ja erityistarpeita, joilla on vaikutusta vanhemmuuteen ja lapsesta huolehtimiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeiden mukaan molempien vanhempien haastattelun tukena on hyvä käyttää testattuja menetelmiä ja lomakkeita, kuten AUDIT-lomaketta.

Laajaan terveystarkastukseen eivät kuulu perheenjäsenten kliiniset tutkimukset. Tarkoitus ei ole keskittyä hoitamaan odottavan äidin puolison terveysongelmia, vaan puoliso ohjataan tarvittaessa muiden palveluiden, esimerkiksi työterveyshuollon piiriin.

Asetuksen 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään, että lasta odottavalle perheelle on järjestettävä vähintään yksi laaja terveystarkastus. Lasta odottavan perheen laaja terveystarkastus voidaan järjestää odottavan äidin normaaliin seurantaan kuuluvan neuvolakäynnin yhteydessä, näin ollen se ei lisää äitiysneuvolakäyntejä. Yhtä terveystarkastusta syvennetään perheen hyvinvoinnin tarkasteluun. Terveydenhoitajan tai kätilön suorittama terveystarkastus sekä lääkärin suorittama terveystarkastus toteutetaan samalla käyntikerralla tai ne sijoitetaan ajallisesti lähekkäin.

Sopiva ajankohta laajalle terveystarkastukselle on viimeistään raskauden keskivaiheessa, jotta perheen mahdollisesti tarvitsema tuki ehditään järjestää hyvissä ajoin ennen lapsen syntymää. 

Lastenneuvola

Terveystarkastuksen sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan noudattaen Lastenneuvola lapsiperheiden tukena -oppaan ohjeita. 

Terveystarkastus

Asetuksen 6 §:ssä on säädetty terveystarkastuksen sisällöstä. Terveydenhoitajan tai lääkärin suorittamassa terveystarkastuksessa lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia selvitetään haastattelulla, lapsen kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä.

Asetuksen 9 §:n 1 momentin 2 kohdassa säädetään lapsen ensimmäisen elinvuoden aikaisista määräaikaisista terveystarkastuksista. Terveystarkastuksia on järjestettävä vähintään yhdeksän, joista terveydenhoitajan yksin tekemiä tarkastuksia on kuusi. Suositeltavia ajankohtia ovat 1–4 viikkoa, 2 kuukautta, 3 kuukautta, 5 kuukautta, 6 kuukautta ja 1 vuosi. Lääkärin ja terveydenhoitajan yhteisesti tekemät terveystarkastukset ovat lapsen ollessa 4–6 viikkoa ja 8 kuukauden ikäinen. Lääkärintarkastus 4–6 viikon ikäiselle lapselle poikkeaa Lastenneuvolaoppaan aiemmin suosittelemasta ajankohdasta (6–8 viikkoa). Lääkärintarkastuksen aikaistaminen on tärkeää, koska vastasyntyneet kotiutuvat synnytyssairaalasta aikaisempaa käytäntöä varhemmin (STM:n ohjeet).

Asetuksen 9 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan terveydenhoitajan yksin tekemiä määräaikaisia terveystarkastuksia ensimmäisen ikävuoden jälkeen järjestetään vähintään neljä. Suositeltavia ajankohtia ovat 2 vuotta, 3 vuotta, 5 vuotta ja 6 vuotta.

Terveydenhoitaja tekee arvionnin lapsen suun terveydentilasta 12 kuukauden iässä, mutta viimeistään 18 kuukauden iässä.

 

Laaja terveystarkastus

Asetuksen 9 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan ensimmäisen elinvuoden aikainen laaja terveystarkastus tehdään lapsen ollessa 4 kuukauden ikäinen.

Asetuksen 9 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan ensimmäisen ikävuoden jälkeen järjestetään laajat terveystarkastukset lapsen ollessa 18 kuukautta ja 4 vuotta. Leikki-ikäiselle neljän vuoden iässä tehtävä laaja terveystarkastus poikkeaa Lastenneuvolaoppaan aiemmin suosittelemasta ajankohdasta (viisivuotistarkastus). Leikki-ikäisen laajan terveystarkastuksen aikaistamista puoltavat tuoreet seurantatutkimustulokset (STM:n ohjeet).

Asetuksen 7 §:n 2 momentissa on säädetty alle kouluikäisen lapsen laajan terveystarkastuksen sisällöstä. Terveydenhoitajan ja lääkärin alle kouluikäiselle lapselle suorittamaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy terveystarkastuksen sisältöjen lisäksi huoltajien haastatteleminen ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen. Jos lapsen (laillinen) huoltaja ei asu lapsen kanssa perheessä, hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Jos lapsi asuu esimerkiksi sijais- tai perhekodissa, haastatellaan tarvittaessa lapsen päivittäisestä hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia aikuisia. Tarvittaessa annetaan huoltajille tilaisuus osallistua haastatteluun.

Laajaan terveystarkastukseen eivät kuulu perheenjäsenten kliiniset tutkimukset. Koko perheen hyvinvointia selvitetään vain niiltä osin, kun selvittely on tarpeellista järjestettäessä alle kouluikäisen lapsen hoitoa ja tukea. Tällä tarkoitetaan lapsen terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.

Laajaan terveystarkastukseen kuuluu myös päivähoidon henkilökunnan arviointi alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä päivähoidossa. Tämä arviointi edellyttää huoltajien kirjallista suostumusta. Päivähoidon henkilökunta voi arvioida lapsen selviytymistä päivähoidossa vain niiltä osin, kun se on välttämätöntä lapsen hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Päivähoidossa tehty kirjallinen arviointi käydään läpi lapsen ja vanhempien kanssa ennen sen luovuttamista neuvolaan. Tämä kirjallinen arviointi muodostaa osan laajaa terveystarkastusta. Päivähoito voi antaa arvioinnin suullisesti, jolloin läsnä ovat lapsi, huoltajat sekä terveydenhoitaja.

 

Kouluterveydenhuolto

Terveystarkastuksen sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan noudattaen Kouluterveydenhuollon oppaan ja Kouluterveydenhuollon laatusuosituksen ohjeita.

Terveystarkastus

Asetuksen 6 §:ssä on säädetty terveystarkastuksen sisällöstä. Terveydenhoitajan tai lääkärin suorittamassa terveystarkastuksessa oppilaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia selvitetään haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveydenhoitajan tarkastukseen sisältyy vähintään voinnin kysyminen, kasvun ja ryhdin tutkiminen sekä puberteettikehityksen arvioiminen.

Asetuksen 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan oppilaalle tehdään määräaikainen terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla. Suositeltavat ajankohdat terveydenhoitajan tekemille terveystarkastuksille ovat 2., 3., 4., 6., 7. ja 9. vuosiluokilla.

 

Laaja terveystarkastus

Asetuksen 9 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan oppilaalle on järjestettävä laaja terveystarkastus 1., 5. ja 8. vuosiluokalla. Kouluterveydenhuollon tarkastusten sisältöä on täsmennetty asetuksen soveltamisohjeisiin siten, että fyysisen kunnon arviointi sisältyy 1., 5. ja 8. vuosiluokkien laajaan terveystarkastukseen (STM:n ohjeet).

Asetuksen 7 §:n 2 momentissa on säädetty laajan terveystarkastuksen sisällöstä. Oppilaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia selvitetään haastattelulla, kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä; esimerkiksi nuorten päihdemittari. Laajaan terveystarkastukseen eivät kuulu perheenjäsenten kliiniset tutkimukset.

Oppilaan laajaan terveystarkastukseen sisältyy myös huoltajien haastatteleminen ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen. Koko perheen hyvinvointia selvitetään vain niiltä osin, kun selvittely on tarpeellista järjestettäessä alle kouluikäisen lapsen ja oppilaan hoitoa ja tukea.

Laajaan terveystarkastukseen sisältyy 1. vuosiluokalla esiopetuksen henkilökunnan arviointi lapsen selviytymisestä esiopetuksessa. Tämä arviointi edellyttää huoltajien kirjallista suostumusta. Esiopetuksen henkilökunta voi arvioida lapsen selviytymistä esiopetuksessa vain niitä osin, kun se on välttämätöntä lapsen hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Esiopetuksessa tehty kirjallinen arviointi käydään läpi lapsen ja vanhempien kanssa ennen sen luovuttamista terveydenhoitajalle. Tämä kirjallinen arviointi muodostaa osan laajaa terveystarkastusta. Esiopetus voi antaa arvioinnin suullisesti, jolloin läsnä ovat lapsi, huoltajat sekä terveydenhoitaja.

Laajaan terveystarkastukseen kuuluu myös opettajan arviointi oppilaan selviytymisestä koulussa vain niiltä osin, kun se on välttämätöntä oppilaan hoidon ja tuen järjestämisessä. Arvioinnin antamiseen on saatava huoltajilta kirjallinen suostumus. Opettaja käy laatimansa kirjallisen arvioinnin läpi oppilaan ja vanhempien kanssa ennen sen luovuttamista terveydenhoitajalle. Tämä kirjallinen arviointi muodostaa osan laajaa terveystarkastusta. Opettaja voi antaa arvioinnin suullisesti, jolloin läsnä ovat oppilas, huoltajat sekä terveydenhoitaja.

Laajassa terveystarkastuksessa 8. luokan oppilaalle on tarjottava mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa, vaikka vanhemmat olisivat mukana tapaamisessa. Peruskoulun kahdeksannella luokalla tehtävässä laajassa terveystarkastuksessa tulee arvioida oppilaan erityiset tarpeet ammatinvalinnan ja jatko-opiskelun suhteen. Tässä yhteydessä tulee käynnistää tarvittaessa tukitoimien suunnittelu ja toteuttaminen.

Luokka- ja koko kouluyhteisön tilaa arvioitaessa käytetään hyväksi laajoista terveystarkastuksista tehtyä yhteenvetoa. Yhteenveto ei saa sisältää henkilötietoja. Oppilashuollon yhteistyönä sovitaan arvioinnin pohjalta mahdollisista lisätoimenpiteistä.

 

Suun terveydenhuolto

 

Terveystarkastukset

Suun terveystarkastuksen voi tehdä hammaslääkäri, suuhygienisti tai hammashoitaja.

Asetuksen 8 §:n mukaan suun terveystarkastuksia järjestetään koko ikäluokan kattavina määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys ja hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma.

Alle kouluikäisille järjestetään suuhygienistin tai hammashoitajan tekemiä suun terveystarkastuksia ja tarpeen mukaisesti hammaslääkärin tutkimuksia. Oppilaalle tehtävät suun määräaikaistarkastukset sisältävät suuhygienistin ja tarpeen mukaiset hammaslääkärin terveystarkastukset, mukaan lukien erikoisalakohtaiset suun tutkimukset.

Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset.

 

Määräaikaiset terveystarkastukset

Asetuksen 10 §:n perusteella terveyskeskusta ylläpitävän kunnan ja kuntayhtymän on järjestettävä:

  1. ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio; 
  2. alle kouluikäiselle lapselle suun terveystarkastus, kun tämä on 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4-vuotias ja 5- tai 6-vuotias; 
  3. oppilaalle suun terveystarkastus ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla; 
  4. opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve.

Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioi suun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Perheen suun terveydentilan tarkastuksella ei tarkoiteta kliinistä tutkimusta.

Jos odottavalle perheelle järjestetään suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio kliinisenä tutkimuksena, siitä peritään asiakasmaksuasetuksen 9 §:n mukaiset asiakasmaksut yli 18 vuotta täyttäneiltä, jollei kunta tai kuntayhtymä tee päätöstä asiakasmaksusta vapauttamisesta tältä ryhmältä.

 

Opiskeluterveydenhuolto

 

Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat opiskelijat

Opiskelijana pidetään opiskelijaa, joka opiskelee alla mainituissa oppilaitoksissa opintotukeen oikeuttavassa koulutuksessa. Opintotukilain (65/1994) 7 §:n mukaan opintotukeen on oikeutettu opiskelija, jonka päätoimiset opinnot kestävät yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta.

Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitettuja oppilaitoksia, joiden opiskelijoille kunnan on järjestettävä opiskeluterveydenhuollon palvelut, ovat:

  1. ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) tarkoitetut oppilaitokset; 
  2. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetut oppilaitokset; 
  3. lukiolaissa (629/1998) tarkoitetut oppilaitokset; 
  4. vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 2 §:n 3 ja 5 momentissa tarkoitetut oppilaitokset; 
  5. ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitetut korkeakoulut; 
  6. yliopistolain (645/1997) 1 §:ssä tarkoitetut yliopistot; 
  7. poliisikoulutuksesta annetussa laissa (68/2005) tarkoitetut poliisialan oppilaitokset; 
  8. rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta annetussa laissa (1316/2006) tarkoitetut oppilaitokset; 
  9. Maanpuolustuskorkeakoulu muita kuin upseerin virkaan vaadittavia sotatieteellisiä ja sotilasammatillisia opintoja opiskelevien opiskelijoiden osalta; sekä 
  10. pelastusopistosta annetussa laissa (607/2006) tarkoitetut pelastusopistot sekä pelastuslain (468/2003) 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut pelastusalan ammatillista peruskoulutusta antavat oppilaitokset.

Yllä mainitut oppilaitosten opiskelijat ovat jo aikaisemmin kuuluneet kansanterveyslain 14 §:n 1 momentissa 7) kohdassa tarkoitettuun opiskeluterveydenhuollon piiriin. Opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat uutena ryhmänä Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevat siviiliopiskelijat, joita otetaan Maanpuolustuskorkeakouluun vuosittain noin kymmenen opiskelijaa. Näiden opiskelijoiden opintososiaaliset edut ovat samanlaiset kuin yliopistolaissa tarkoitetuissa yliopistoissa opiskelevilla.

 

Terveystarkastus

Asetuksen 6 §:ssä on säädetty terveystarkastuksen sisällöstä. Terveystarkastuksen osana on suositeltavaa käyttää opiskelijalle etukäteen lähetettävää terveyshaastattelulomaketta, johon on liitetty alle 18-vuotiaille Nuorten päihdemittari ja täysi-ikäisille AUDIT-testi.

Asetuksen 9 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan lukion ja toiseen asteen oppilaitoksen opiskelijalle järjestetään terveydenhoitajan tarkastus ensimmäisenä opiskeluvuonna. Opiskelijalle tehdään lääkärintarkastus joko ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna. Erityisopiskelijoille sekä opiskelijoille, joilla on opiskelualaan tai tulevaan ammattiin vaikuttava pitkäaikaissairaus tehdään lääkärintarkastus aina ensimmäisenä opiskeluvuonna. Asetuksen mukaan lääkärintarkastus ei ole välttämätön, jos oppilaitokseen pääsyn edellytyksenä on ollut lääkärintarkastus.

Asetuksen 9 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijoille tehdään ensimmäisenä opiskeluvuonna terveyskysely, johon suositellaan liitettäväksi alle 18-vuotiaille Nuorten päihdemittari ja täysi-ikäiselle AUDIT-testi. Terveydenhoitajan tekemään terveystarkastukseen pyydetään ne opiskelijat, jotka

  • ovat terveyskyselyssä vastanneet haluavansa osallistua terveystarkastukseen

  • joutuvat opiskeluaikana alttiiksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville töille

  • terveyskyselyn perusteella tarvitsevat terveydenhuollon ammattihenkilön apua tai ohjausta

  • terveyskyselystä tehdyn arvion perusteella hyötyisivät terveystarkastuksesta.

Terveydenhoitaja lähettää opiskelijan tarvittaessa lääkärintarkastukseen.

 

Erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja tuen järjestäminen

Erityisen tuen tarpeen tunnistamisesta ja järjestämisestä on säädetty asetuksen 13 §:ssä.

Neuvolatyössä sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työskentelevät tapaavat kaikki ikäluokan lapset ja nuoret. Heillä on hyvät mahdollisuudet jo varhaisessa vaiheessa tunnistaa lasten, nuorten ja perheiden erityisen tuen tarpeita. Tarvittavat tukitoimet tulee järjestää asiakkaan ja perheen yksilöllisen tarpeen mukaan.

Erityisen tuen tarpeen tunnistamista ja tuen järjestämistä on tarpeen vahvistaa ehkäisevissä palveluissa. Jotta erityisen tuen tarpeessa olevat perheet löydetään mahdollisimman varhain, on puheeksi ottamisen välineitä, tapoja sekä henkilökunnan koulutusta tarpeen lisätä.

Yhteistyötä tulee tehdä tarpeen mukaan kunnan eri toimijoiden, kuten päivähoidon, kotipalvelun, lastensuojelun, oppilas- ja opiskelijahuollon sekä erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kesken.

Lastensuojelulaki velvoittaa lasten ja perheiden kanssa toimivia viranomaisia tukemaan lapsen huoltajia heidän kasvatustehtävässään ja tarjoamaan perheelle tarpeellista apua riittävän varhain. Tilanteet, joissa lapsi, nuori tai perhe voi tarvita erityistä tukea, ovat hyvin moninaisia. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeissa on esimerkkejä tilanteista, joissa lapsen, nuoren ja perheen tilannetta ja tuen tarvetta on arvioitava tarkemmin.

Terveydenhoitajalla tulee olla mahdollisuus järjestää lisäkäyntejä ja kotikäyntejä määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi. Lisäkäynnit suunnitellaan lapsen, nuoren tai perheen yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan.

Erikoistutkimukset kouluterveydenhuollossa

Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat erikoistutkimukset ovat edelleen voimassa aikaisemmassa laajuudessa. Erikoistutkimuksista säädettiin aiemmin kansanterveysasetuksen 2 §:ssä. Säännös on siirretty uuteen asetukseen samansisältöisenä ja kansanterveysasetuksen 2 § on kumottu.

Todettakoon tässä yhteydessä uudelleen, että terveyskeskusta ylläpitävän kunnan ja kuntayhtymän on järjestettävä oppilaan tarpeen mukaisesti tämän terveydentilan toteamista varten seuraavat erikoistutkimukset:

  1. asianomaisen alan erikoislääkärin tekemä näön tai kuulon tutkimus ja hänen määräämänsä laboratorio-, röntgen- ja muut vastaavat tutkimukset;

  2. psykiatrin tekemä tutkimus mielenterveyden selvittämiseksi; ja

  3. psykologin tekemä tutkimus.

Suositeltavaa on, että psykiatrin tekemän tutkimuksen oppilaan mielenterveyden selvittämiseksi suorittaa lasten- tai nuorisopsykiatri.

Terveydentilan toteamista varten järjestetyt erikoistutkimukset ovat maksuttomia. Jos erikoistutkimuksessa todetaan sairaus, vika tai vamma, hoidosta peritään asiakasmaksut normaaliin tapaan.

Esimerkki: 10-vuotias lapsi lähetetään erikoislääkärille näön tutkimista varten. Tässä tutkimuksessa ei havaita sairautta, vikaa tai vammaa. Käynti tutkimuksessa on lapselle maksuton. Sama lapsi lähetetään 12-vuotiaana uudelleen näön tutkimukseen. Erikoislääkäri toteaa tässä tarkastuksessa näön korjaamista vaativan vian. Tämä käynti on edelleen lapselle maksuton, mutta seuraavien käyntien aiheuttamista kustannuksista vanhemmat ovat vastuussa.

Kansanterveyslain 26 §:n perusteella voidaan kouluterveydenhuollon piiriin kuuluvat yllä mainitut erikoistutkimukset laskuttaa oppilaan kotikunnalta aiheutuneiden kustannusten mukaan.

Kouluterveydenhuoltoon kuuluvista erikoistutkimuksista on kerrottu viimeksi myös Kuntaliiton yleiskirjeessä: Muutoksia kansanterveyslain tehtäviä koskeviin säännöksiin, Yleiskirje 17/80/2007, Sinikka Huhtala/aha, 27.6.2007.

 

Terveyden ja sairaanhoitopalveluiden järjestäminen opiskelijoille

Heinäkuun 2009 alusta voimaan tullut asetus ei muuta terveyskeskusta ylläpitävän kunnan ja kuntayhtymän kansanterveyslain velvoitetta 14 § 1 momentin 5–6 kohdissa säädettyä velvoitetta järjestää ja kustantaa terveyden- ja sairaanhoidon palvelut alueella toimiville peruskoulujen oppilaille ja asetuksessa säädettyjen oppilaitosten opiskelijoille.

Nyt voimaan tulleen asetuksen 17 §:ssä korostetaan kansanterveyslain velvoitteita säätämällä vielä erikseen siitä, että kansanterveyslain 14 § 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetaan, että opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu myöskin

  1. mahdollisten mielenterveyshäiriöiden varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus;

  2. mahdollisten päihdeongelmien varhainen toteaminen, hoito ja jatkohoitoon ohjaus;

  3. seksuaaliterveyttä edistävät palvelut;

  4. suun terveydenhuollon palvelut, jotka sisältävät terveysneuvonnan, suun ja hampaiden yksilöllisen tarpeenmukaiset tutkimukset ja hoidon sekä suun terveydenhuollon ammattihenkilön terveystarkastuksen perusteella laatiman omahoidon sisältävän hoitosuunnitelman.

Yliopistoissa opiskelevien opiskeluterveydenhuolto on järjestetty Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) kautta, mutta opiskelijoilla on oikeus käyttää myös oppilaitoksen sijaintikunnan sekä oman kotikunnan terveyskeskuksen palveluja.

Kuntaliiton yleiskirjeessä: Muutoksia kansanterveyslain tehtäviä koskeviin säännöksiin, Kuntaliiton yleiskirje 17/80/2007, 27.6.2007, on tarkemmin kerrottu opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvasta sairaanhoidosta, asiakasmaksuista ja erikoissairaanhoidon palveluiden järjestymisestä oppilaitoksen sijaintikunnan ylläpitämään sairaanhoitopiirin sairaalaan tai sen toimintayksikköön.

 

Kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus

Asetuksen 12 §:ssä säädetään kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta.

Oppilaan ja opiskelijan terveyden edistämiseksi on kouluyhteisön ja opiskeluympäristön terveellisyys ja turvallisuus tarkastettava asetuksen mukaan joka kolmas vuosi. Tarkastuksessa todettujen puutteiden korjaamista tulee seurata vuosittain.

Oppilaan ja opiskelijan koulu- ja opiskeluympäristön selvitys tehdään yhteistyössä oppilaitoksen, erityisesti rehtorin ja sen oppilaiden tai opiskelijoiden, koulu- tai opiskeluterveydenhuollon, terveystarkastajan, henkilöstön työterveyshuollon, työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa muiden asiantuntijoiden kesken.

Tarkastuksessa voidaan tarvittaessa hyödyntää työterveyshuollon työpaikkaselvitystä. Kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon oppaissa on tarkemmat ohjeet tarkastuksesta.

 

Lastensuojelulain velvoitteet terveydenhuollossa

Lastensuojelulain mukaiset velvollisuudet

Asetuksen 18 §:n mukaan lastensuojelun tarpeen selvittämistä koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta, lasten ja nuorten hyvinvoinnin seuraamisesta ja edistämisestä kunnan viranomaisten yhteistyönä, lapsen huomioon ottamisesta aikuisille suunnatuissa palveluissa ja suunnitelman laatimisesta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi säädetään lastensuojelulaissa.

 

Lastensuojelulain 25 §:n 1 ja 2 momentin mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen ja seurakunnan tai muun uskonnollisen yhdyskunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevat henkilöt sekä muun sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajan, opetuksen tai koulutuksen järjestäjän tai turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa tai hätäkeskustoimintaa taikka koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa olevat henkilöt ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat velvollisia viipymättä ilmoittamaan salassapitosäännösten estämättä kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he tehtävässään ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Myös muu henkilö voi tehdä tällaisen ilmoituksen häntä mahdollisesti koskevien salassapitosäännösten estämättä.

Vuonna 2008 voimaan tulleeseen lastensuojelulakiin on tehty muutoksia, jotka tulevat voimaan 1.3.2010. Lastensuojeluilmoitusta koskeva 25 §:ää on muotoiltu uudelleen. Ilmoitusvelvollisten tahojen joukkoon on lisätty palo- ja pelastustoimi sekä rikosseuraamusvirasto. Ilmoitusvelvollisia ovat ilmoitusvelvollisiin tahojen palveluksessa tai luottamustoimessa olevien lisäksi vastaavissa tehtävissä toimeksiantosuhteessa tai itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivat henkilöt sekä terveydenhuollon ammattihenkilöt.

Lastensuojeluilmoitukseen liittyvät myös edellä mainitun ilmoitusvelvollisuuden lisäksi uudet säännökset pyynnöstä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi sekä ennakollisesta lastensuojeluilmoituksesta.

Pyyntö lastensuojelutarpeen arvioimiseksi tarkoittaa sitä, että ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa yhdessä lapsen tai hänen vanhempansa kanssa tehtynä pyyntönä lastensuojelutarpeen arvioimiseksi. Pyyntö on tehtävä viipymättä ja sen yhteydessä on ilmoitettava pyynnön tekemiseen johtaneet syyt.

Ilmoitusvelvollisten henkilöiden on tehtävä ennakollinen lastensuojeluilmoitus, jos on perusteltua syytä epäillä, että syntyvä lapsi tulee tarvitsemaan lastensuojelun tukitoimia välittömästi syntymänsä jälkeen. Kiireellisissä tapauksissa päivystävän sosiaaliviranomaisen on arvioitava viipymättä ennakollisen lastensuojeluilmoituksen kohteena olevien henkilöiden sosiaalipalvelujen tarve. Yhteistyössä lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa voidaan arvioida myös välittömästi lapsen syntymän jälkeen tarvittavat sosiaalipalvelut.

Vuoden 2008 alusta tulleen lastensuojelulain perusteella palveluiden järjestämisestä, kustantamisesta ja kuntien välisestä laskutuksesta on lähetetty Kuntaliiton yleiskirje: Uuden lastensuojelulain vaikutukset kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin, yleiskirje 26/80/2007, Sinikka Huhtala, Sami Uotinen/aha, 20.12.2007 sekä Kuntaliiton yleiskirje: Uusi lastensuojelulaki, yleiskirje 25/80/2007, Sami Uotinen/eg, 14.12.2007.

 

Salassapitoon ja tietosuojaan liittyvät asiat

Moniammatillisessa yhteistyössä esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tulee olla nuoren, lapsen tai huoltajien lupa lasta koskevien asioiden käsittelyyn. Vanhempien kirjallisesta suostumuksesta tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin. Jos alaikäinen ikäänsä ja kehitystasoonsa nähden kykenee päättämään hoidostaan, huoltaja ei voi antaa suostumusta alaikäisen puolesta. Pyydettäessä huoltajalta tai alaikäiseltä itseltään suostumusta tietojen luovuttamiseen on aina informoitava myös oikeudesta syytä ilmoittamatta peruuttaa suostumus tai rajata sitä.

Kun perhe muuttaa asuinkuntaa, eivät potilasasiakirjat siirry automaattisesti uudelle asuinkunnalle. Potilasasiakirjat voidaan antaa lainaksi vanhempien, lapsen tai nuoren suostumuksella uuteen asuinkuntaan. Potilasasiakirjojen rekisterinpidosta vastaavana säilyy edelleen se kunta, missä tiedot ovat syntyneet.

SUOMEN KUNTALIITTO

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma
toimitusjohtaja

Jussi Merikallio
johtaja, sosiaali- ja terveysasiat

tags