Verkkolaskutuksen edistäminen kunnissa
Liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindén asetti huhtikuussa 2008 osana Arjen tietoyhteiskunnantoimintaohjelmaa työryhmän valmistelemaan sähköisen laskutuksen edistämistä ja käyttöönottoa. Työryhmän toimikaudeksi määrättiin 1.5.–31.12.2008. Työryhmän asettamisen tavoitteena on saada sähköinen laskutus yleistymään merkittävästi vuoteen 2011 mennessä.
Työryhmä toteaa, että verkkolaskutus etenee hyvin valtionhallinnossa ja suurissa yrityksissä, mutta toimenpiteitä verkkolaskun käyttöönoton vauhdittamiseksi tulee kohdistaa kuluttajiin, pk-yrityksiin ja kuntiin.
Valtiokonttori on arvioinut, että saapuvan paperi- tai PDF-laskun käsittely maksaa n. 30 euroa/lasku, verkkolaskun käsittely n. 10 euroa/lasku ja täysin automatisoitu käsittely n. 1 euro/lasku. Eurooppalaiset arviot lähtevien laskujen säästöpotentiaalista ovat 2–8 euroa/lasku. Elinkeinoelämän keskusliitto on arvioinut, että yritykset voisivat säästää 2,8 miljardia euroa vuodessa siirtymällä e-laskutukseen. Kuntaliitto on arvioinut, että kuntien yhteinen säästöpotentiaali on 150 miljoonaa euroa vuodessa ostolaskujen osalta.
Verkkolaskun hiilijalanjälki on merkittävästi paperilaskua pienempi. Laskua kohden verkkolaskun hiilijalanjälki on pienimmillään noin 150 grammaa, kun paperilaskun vastaava on noin 450 grammaa. Ehkä hieman yllättäen suurin ero ei aiheudu paperinsäästöstä ja jakeluprosessin vaihtamisesta sähköiseksi, vaan suurin erottava tekijä on ajan säästämisestä aiheutuva työn tehostuminen ja siitä saatavat päästösäästöt. Keskimäärin verkkolasku on neljä kertaa ilmastoystävällisempi vaihtoehto kuin paperilasku.
Yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) myötä pankkien tarjoamat maksupalvelut tulevat perustumaan pääosin sähköiseen laskutukseen. Näillä näkymin nykyinen kotimainen suoraveloitus tulee päättymään vuonna 2013 ja korvaava järjestelmä tulee perustumaan e-laskuun.
Suomen Kuntaliiton tekemän kartoituksen perusteella suurimmalla osalla yli 10 000 asukkaan kunnista on valmius vastaanottaa verkkolaskuja. Kuitenkin vastaanotettujen verkkolaskujen määrä jää alle puoleen lähes kaikissa kunnissa.
Asettamalla selkeä takaraja paperilaskujen vastaanottamiselle kunta voi nopeasti nostaa verkkolaskutuksen osuutta 30–40 %, pelkät suositukset eivät saa sitä aikaiseksi.
Suomen Kuntaliitto esittää, että kaikki ne kunnat ja kuntayhtymät, joilla on jo valmius vastaanottaa verkkolaskuja, asettaisivat takarajan paperisten laskujen vastaanottamiselle viimeistään vuoden 2011 loppuun. Verkkolaskua käyttävien kuntien tulee kytkeä verkkolaskutus osaksi hankintatoimea edellyttämällä verkkolaskutusta hankintailmoituksissaan ja tarjouspyynnöissään ilmoittaa verkkolaskutuksen olevan yksi sopimusehto.
Määräaikaisia poikkeuslupia voi myöntää sellaisille laskuttajille, joilla on vanhan laskutusjärjestelmän uudistaminen kesken. Noin 175 000 yritystä ovat jo tehneet verkkolaskusopimuksen jonkin palvelutoimittajan kanssa – joten käytännössä kaikilla aktiivisilla yrityksillä on valmiudet verkkolaskujen lähettämiseen.
Lisätietoja:
Annika Suorto, puh. (09) 771 2079
SUOMEN KUNTALIITTO
Kari Nenonen
varatoimitusjohtaja
Annika Suorto
kehittämispäällikkö
Yleiskirje 21/80/2010, Tero Tyni/eg, 25.11.2010Verkkolaskutuksen edistäminen kunnissa
Liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindén asetti huhtikuussa 2008 osana Arjen tietoyhteiskunnantoimintaohjelmaa työryhmän valmistelemaan sähköisen laskutuksen edistämistä ja käyttöönottoa. Työryhmän toimikaudeksi määrättiin 1.5.–31.12.2008. Työryhmän asettamisen tavoitteena on saada sähköinen laskutus yleistymään merkittävästi vuoteen 2011 mennessä.
Työryhmä toteaa, että verkkolaskutus etenee hyvin valtionhallinnossa ja suurissa yrityksissä, mutta toimenpiteitä verkkolaskun käyttöönoton vauhdittamiseksi tulee kohdistaa kuluttajiin, pk-yrityksiin ja kuntiin.
Valtiokonttori on arvioinut, että saapuvan paperi- tai PDF-laskun käsittely maksaa n. 30 euroa/lasku, verkkolaskun käsittely n. 10 euroa/lasku ja täysin automatisoitu käsittely n. 1 euro/lasku. Eurooppalaiset arviot lähtevien laskujen säästöpotentiaalista ovat 2–8 euroa/lasku. Elinkeinoelämän keskusliitto on arvioinut, että yritykset voisivat säästää 2,8 miljardia euroa vuodessa siirtymällä e-laskutukseen. Kuntaliitto on arvioinut, että kuntien yhteinen säästöpotentiaali on 150 miljoonaa euroa vuodessa ostolaskujen osalta.
Verkkolaskun hiilijalanjälki on merkittävästi paperilaskua pienempi. Laskua kohden verkkolaskun hiilijalanjälki on pienimmillään noin 150 grammaa, kun paperilaskun vastaava on noin 450 grammaa. Ehkä hieman yllättäen suurin ero ei aiheudu paperinsäästöstä ja jakeluprosessin vaihtamisesta sähköiseksi, vaan suurin erottava tekijä on ajan säästämisestä aiheutuva työn tehostuminen ja siitä saatavat päästösäästöt. Keskimäärin verkkolasku on neljä kertaa ilmastoystävällisempi vaihtoehto kuin paperilasku.
Yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) myötä pankkien tarjoamat maksupalvelut tulevat perustumaan pääosin sähköiseen laskutukseen. Näillä näkymin nykyinen kotimainen suoraveloitus tulee päättymään vuonna 2013 ja korvaava järjestelmä tulee perustumaan e-laskuun.
Suomen Kuntaliiton tekemän kartoituksen perusteella suurimmalla osalla yli 10 000 asukkaan kunnista on valmius vastaanottaa verkkolaskuja. Kuitenkin vastaanotettujen verkkolaskujen määrä jää alle puoleen lähes kaikissa kunnissa.
Asettamalla selkeä takaraja paperilaskujen vastaanottamiselle kunta voi nopeasti nostaa verkkolaskutuksen osuutta 30–40 %, pelkät suositukset eivät saa sitä aikaiseksi.
Suomen Kuntaliitto esittää, että kaikki ne kunnat ja kuntayhtymät, joilla on jo valmius vastaanottaa verkkolaskuja, asettaisivat takarajan paperisten laskujen vastaanottamiselle viimeistään vuoden 2011 loppuun. Verkkolaskua käyttävien kuntien tulee kytkeä verkkolaskutus osaksi hankintatoimea edellyttämällä verkkolaskutusta hankintailmoituksissaan ja tarjouspyynnöissään ilmoittaa verkkolaskutuksen olevan yksi sopimusehto.
Määräaikaisia poikkeuslupia voi myöntää sellaisille laskuttajille, joilla on vanhan laskutusjärjestelmän uudistaminen kesken. Noin 175 000 yritystä ovat jo tehneet verkkolaskusopimuksen jonkin palvelutoimittajan kanssa – joten käytännössä kaikilla aktiivisilla yrityksillä on valmiudet verkkolaskujen lähettämiseen.
Lisätietoja:
Annika Suorto, puh. (09) 771 2079
SUOMEN KUNTALIITTO
Kari Nenonen
varatoimitusjohtaja
Annika Suorto
kehittämispäällikkö