Johdanto

Osiossa 12 tarkastellaan, miten kunnat ovat hyödyntäneet edellisen digitalisaatiokartoituksen (vuosi 2021) tietoja toiminnassaan (kysymys 75). Sen jälkeen käydään läpi, mitä terveisiä vastaajilla on Kuntaliitolle kuntien digitalisaatiosta yleensä (k76) sekä digitalisaatiokartoituskyselystä (k77)

Vain osa kunnista on hyödyntänyt aiemman digitalisaatiokartoituksen (2021) tuloksia (Kysymys 75)

 Kysymyksessä ”75 Miten kuntasi on hyödyntänyt edellisen digitalisaatiokartoituksen (2021) tuloksia?” vastaajat saivat valita sopivat vaihtoehdot kuudesta vaihtoehdosta. Kysymykseen vastasi 152 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 96 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 52 % kaikista Manner-Suomen kunnista. Kuvaaja 12.1 esittää vastausten jakauman.

Kuvaaja 12.1: ”Miten kunta on hyödyntänyt vuoden 2021 digitalisaatiokartoitusta”

Vastaajista suurin osa (37 %) ei osaa sanoa, onko kunta hyödyntänyt edellisen digitalisaatiokartoituksen tuloksia toimintansa kehittämisessä. Hieman vajaa neljännes (23 %) vastaajista ei ole hyödyntänyt tuloksia mitenkään. Vastaavasti hieman vajaa neljännes vastaajista on hyödyntänyt kartoitusta digisuunnitelmiensa tausta-aineistona (23 %) tai kunnan vertaamisessa muihin kuntiin (22 %). Resursoinnin ja budjetoinnin kehittämiseen kartoitusta on hyödyntänyt 9 % vastaajista.  

Johtopäätökset (kysymys 75): Jatkossa tulee kehittää digikartoituksen sisältöä ja toteutustapaa sekä viestintää tuloksista ja jatkotoimenpiteiden toteutusta

Vuoden 2021 digitalisaatiokartoitukseen vastasi useita eri vastaajaryhmiä kunnasta: ylin johto, hallintojohto, tietohallinto ja toimialat. Vuonna 2024 kysymykseen vuoden 2021 kartoituksen hyödyntämisestä vastasi oletettavasti lähinnä tietohallinto. Sen vuoksi vastaukset eivät välttämättä kerro kaikkea aiheesta, vaan heijastavat tietohallinnon näkemystä asiasta. Kuitenkin suuri ”en osaa sanoa” ja ”ei mitenkään” -vaihtoehdon valinneiden määrä kertoo siitä, että vuoden 2021 kartoituksen tuloksista ei ole oltu tietoisia tai sitten tietoisuutta on ollut, mutta tuloksia ei ole pidetty hyödyllisinä. 

Toki olennaista on myös se, että digikartoituksen toinen tavoite on kuntien yhteisen edunvalvonnan vahvistaminen. Siksi kartoituksen hyötyjä tulisi arvioida myös siitä näkökulmasta, miten hyödylliseksi kartoituksen tulokset ja raportit on koettu kuntien yleisen edunvalvonnan näkökulmasta Kuntaliitossa ja kunnissa.

Joka tapauksessa jatkossa kartoituksilla kerätyn tiedon hyödyntämistä kunnissa tulisi selvittää aiempaa tarkemmin, ja pyrkiä entistä paremmin varmistamaan kysymysten ajankohtaisuus ja hyödyllisyys kuntakentän tarpeita ajatellen. 

Viestintää kartoituksen tuloksista kunnille tulisi myös kehittää muun muassa lisäämällä tulosten esittelyä eri kanavilla ja foorumeilla. Lisäksi kartoituksessa havaittuihin kehityskohteisiin tulisi kyetä tarttumaan aiempaa paremmin. Tämä voi tarkoittaa esiin nousevien ajankohtaisten aiheiden käsittelyä kuntien ja viranomaisten vertaisverkostoissa ja foorumeilla sekä tarvittaessa jatkoselvityksien tekemistä, ja resurssien salliessa myös kehityshankkeiden toteuttamista.

Kartoituksen tarkoituksena olisi tuottaa näkemystä kuntien ICT-menoista ja resursoinnista. Siksi alhainen näiden kartoituksen tietojen hyödyntämisprosentti (9 %) kunnissa ei ole toivottava, vaan tältäkin osin kartoituksen sisältöä ja vaikuttavuutta tulisi kyetä parantamaan. Yksi mahdollinen suunta tämän osalta voi olla myös uusien, erilaisten raportointimenetelmien soveltaminen jatkossa. 

Kuntien digitalisaatiokartoituksen (aiemmin tietotekniikkakartoitus) muotoa ja toteutusmallia tulisi ylipäätään kehittää jatkossa entistä joustavammaksi ja ketterämmäksi. Esimerkiksi verkkosivustopohjaisen toteutuksen rinnalla voisi olla järkevä tuottaa monipuolisempaa käyttöliittymää hyödyntäviä raportointiratkaisuja. 

Resurssien riittävyys huolestuttaa kuntia digitalisaation edistämisessä - tukea digiedunvalvontaan ja -kehittämiseen sekä digiasioista viestintää kaivataan (Kysymys 76)

 Kysymyksessä ”76. Yleiset terveiset Kuntaliitolle kuntien digitalisaatioon liittyen.” vastaajat saivat antaa vapaasti palautetta. Kysymykseen vastasi 33 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 21 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 11 % kaikista Manner-Suomen kunnista. (Näistä vastauksista 6 kappaletta siirrettiin analysoitavaksi kysymyksen 77 yhteydessä, koska ne käsittelivät digitalisaatiokartoituksen onnistumista.)

Havainnot ja johtopäätökset (kysymys 76)

Useat vastaajista kommentoivat kuntien resurssirajoitteita, jotka herättävät huolta muun muassa seuraavasti:

”Suurin huoli on pienten kuntien resurssit ja osaaminen digitaalisten palvelujen kehittämisessä ja käyttöönotossa.” (alle 2000 asukkaan kunta)

”Kuntatalouden haasteet ajavat organisaatiot tarkastelemaan kriittisesti resurssejaan. Kehitystyötä tehdään pienissä kunnissa usein vasta pakon edessä ja kehitystyö on hyvin henkilösidonnaista.” (2000-5999 asukkaan kunta)

”Tukea tarvitaan, mutta suurin ongelma on resurssit. Moni asia on pienessä kunnassa sälytetty johdolle, jolla ei ole osaamista ja koulutusta asiaan, eikä työaikaa niiden hoitamiseen.” (2000-5999 asukkaan kunta)

”Luuletteko että tällainen 8000 asukkaan kunta mitenkään pystyisi hoitamaan näitä kaikkia "velvoitteita" ja "toimintoja" joista tässä kyselyssä kysyitte?” (6000-9999 asukkaan kunta)

”Pienille kunnille digitalisaatio on iso haaste henkilöstöresurssien ja rahan vähäisyyden takia. Myös kunta-alan perusjärjestelmien vanhanaikaisuus on isohko haaste vaikkakin hiljalleen pienenemässä.” (10 000-19 999 asukkaan kunta)

Resurssiongelmat lienevät taustalla siinä, että useat vastaajat toivoivat Kuntaliitolta monenlaista tukea digitalisaation edistämiseen:

”Kaikenlainen apu ja tuki kunnille on tarpeen, jos ei kaikille niin ainakin monille kunnille.” (6000-9999 asukkaan kunta)

”Kuntaliiton tukea tarvitaan erilaisissa mm. lainsäädäntöön ja verkostoihin liittyvissä asioissa.” (20 000-39 999 asukkaan kunta)

”Toivoisin enemmän konkreettista apua kunnille näihin aiheisiin liittyen. Pelkät ohjeet ja kuntien yhdistäminen ei ole mielestäni riittävää. Kuntaliiton edustaja olisi hienoa nähdä meillä käymässä. Tervetuloa!” (40 000-99 999 asukkaan kunta)

”Kuntaliiton edunvalvonta voisi tehdä työtä myös sen eteen, että digitalisoinnissa mentäisiin järkevästi ja kuntien koon suhteessa. Valtionhallinnon tehtävänä olisi tarjota Viron tyyppisesti liityntäratkaisuja (esim. x-väylä) ennemmin kuin kannustaa sillisalaatin rakentamiseen.” (2000-5999 asukkaan kunta)

”Digi- ja AI-kehityksen kansallisen tason ohjaus- ja neuvontapalveluiden parantamiseen liittyvät toimenpiteet erityisesti tietosuojaan ja tietoturvaan liittyen. Myös voimaantulevan AI-regulaation tulkinnat tulevat olemaan haasteellisia. Kansallisten ICT-transiotioiden realistisiin suunnitelmiin vaikuttaminen jatkoa ajatellen (vert. sote- ja TE-uudistuksen kokemukset), esim. inhouse-regulaation uudistamisessa tulisi ottaa huomioon realistiset siirtymäajat” (Yli 100 000 asukkaan kunta)

”Hyviä digitalisaation kehityshankkeita toivotaan jatkossakin.” (20 000-39 999 asukkaan kunta)

”Laatikaa esimerkkejä siitä, miten kunta voi edetä / on edennyt digitalisaation kanssa. Millaisia mitattavia strategisia mittareita kunnissa on luotu asioiden edistämiseksi, millaisia hankkeita niistä on syntynyt ja miten hyötyjä on pystytty laskemaan auki oikealla tavalla.” (10 000-19 999 asukkaan kunta)

”Yhteistyötä lisää kuntien kesken.” (20 000-39 999 asukkaan kunta)

”Huomioikaa pieniä kuntia ja niiden resursointia kuntien digitalisointia markkinoitaessa.” (40 000-99 999 asukkaan kunta)

”Tapahtumia saisi olla asiaan liittyen. Myös ylimmälle johdolle. Tietohallinto nähdään usein edelleen tukipalveluna eikä muutosvoimana ja mahdollisuutena.” (20 000-39 999 asukkaan kunta)

”[Digisumpeilla] konkreettisemmat, tietyn aiheen kuntien yhteiset kehittämishankkeet mahdollistaisivat pienempienkin kuntien digitalisaation tehokkaamman hyödyntämisen." (20 000-39 999 asukkaan kunta)

”Tekoälyyn liittyville koulutuksille olisi tilausta!” (10 000-19 999 asukkaan kunta)

Kuntaliiton palvelut saivat myös kiitosta ja niitä pidetään tärkeinä:

”Kuntaliitto tekee hyvää työtä kuntien digitalisaation edistämisessä. Toivottavasti myös jatkossa siellä on riittävät voimavarat näihin asioihin.” (2000-5999 asukkaan kunta)

”Kuntaliitto on erittäin tärkeä tuki kunnille, koska Kuntaliiton kautta saa ohjeistusta ja tietoa sekä oikeudellista tukea. Kuntaliitto on myös merkittävä verkostojen ylläpitäjä, koska Kuntaliiton verkostojen kautta tieto parhaista käytännöistä liikkuu tasapuolisesti kaikkiin kuntiin.” (10 000-19 999 asukkaan kunta)

”Verkostotoiminta on arvokasta ja laadukasta!” (10 000-19 999 asukkaan kunta)

"Digisumpit ovat hyvä tapa välittää tietoa ja kokemuksia." (20 000-39 999 asukkaan kunta)

”Kuntien digiviikko ja digisumpit ovat tarpeellisia.” (20 000-39 999 asukkaan kunta)

"Kuntaliitolta tulee tällä hetkellä todella hyvää ja aktiivisesti ajankohtaista viestiä mm. Tietoturvavastaavien verkostoon ja Tiedonhallintaan". (20 000-39 999 asukkaan kunta)

Kaksi kuntaa nosti esiin haasteen, miten tarjota palvelut myös niille kuntalaisille, jotka eivät halua tai kykene hyödyntämään digitaalisia palveluita:

”Kaikki kuntalaiset eivät halua käyttää tarjottuja digitaalisia palveluita vaan rinnalla on pidettävä myös perinteisesti järjestettyjä palveluita.” (10 000-19 999 asukkaan kunta)

”Meillä on yhä kansalaisia, joilta puuttuvat joko tekniset edellytykset, laitteet tai taidot käyttää digipalveluita. Pidetäänpä mielessä, että digipalvelu on itsepalvelua. Tätä ei kovin usein mainita." (alle 2000 asukkaan kunta)

Muutama vastaaja nosti esiin myös muita ajankohtaisia näkökulmia:

” [Olisi säädettävä] velvoite kunnille tietohallinnon ja ICT-palvelujen resursoimiseen.” (2000-5999 asukkaan kunta)

”Digitalisaatiohype kärsii myös sinisilmäisyydestä: kaiken tiedon ei pidä olla internetissä valtiollisten pahantekijöiden ja script kidien saatavilla.” (alle 2000 asukkaan kunta)

”Voisiko kunnat käyttää yhteisjärjestelmiä. Monet [toimintokohtaiset] järjestelmät ovat tolkuttoman kalliita.” (10 000-19 999 asukkaan kunta)

”Oman toiminnan digitalisaation kehittyminen ja älykkäiden sähköisten palvelujen tarjoaminen kuntalaisille olisi todella tärkeää, mutta tietoturvaa on priorisoitava näiden kustannuksella (resurssit ei riitä)” (20 000-39 999 asukkaan kunta)

Laaja digitalisaatiokartoituskysely keräsi risuja ja ruusuja vastaajilta - kattavaa viestintää tuloksista toivotaan (Kysymys 77)

 Kysymyksessä ”77. Kommentit ja kehittämisehdotukset kyselyyn liittyen.” vastaajat saivat antaa vapaasti palautetta digitalisaatiokartoituskyselystä. Kysymykseen vastasi 13 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 8 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 4 % kaikista Manner-Suomen kunnista. 

Havainnot ja johtopäätökset (kysymys 77)

Annettuja vastauksia tuli vähän, joten niiden voidaan nähdä edustavan vain yksittäisten vastaajien mielipiteitä. Niistä nousee kuitenkin esiin hyödyllisiä näkökulmia kartoituskyselyn onnistumisesta ja kehittämistarpeista. 

Useampi vastaaja kiinnitti huomiota kyselyn laajuuteen ja moni näistä piti kyselyä siksi raskaana sekä toivoi hieman kevyempää ja vähemmän yksityiskohtaista kyselyä jatkossa. Kysely sai usealta vastaajalta myös kiitosta. Moni heistä piti laajaa kyselyä hyvänä, koska se sai pohtimaan asioita monipuolisesti.  

Kysymyksiin vastaamisen haasteita käsiteltiin useammassa yksittäisessä vastauksessa. Eräs vastaaja kertoi, ettei kaikkiin kohtiin voinut vastata täydellä varmuudella. Toinen totesi, ettei tietohallinnolla ole resursseja ja näkymää kaikkeen kunnan digitalisaatioon, joten osaan kysymyksistä ei ole vastauksia. Kustannusvertailu oli yhden vastaajan mielestä hieman puutteellinen ja TE-kustannusten erittely nähtiin vaikeana. Lisäksi yksi vastaaja kritisoi sidosyksikköjä koskevia kysymyskohtia liian kapea-alaisiksi antaakseen kattavan ja tasapainoisen kuvan in house -yhtiöiden hyödyistä ja myös haasteista. 

Yksi vastaaja näki, että kyselyn kautta syntyy hyvä kuva siitä, miten jäljessä monet kunnat ovat digitalisaatiokehityksessä. Viestinnän tärkeys nousi esiin yhdessä kommentissa, jossa kehotettiin Kuntaliittoa viestimään kyselyn tuloksista laajasti ja osallistamaan kuntajohtoa kattavasti mukaan.