Johdanto

Osiossa 11 käsitellään pilvipalveluiden kehitysnäkymiä kunnissa (kysymykset 71-74). Ensin tarkastellaan kuntien pilvipalvelusiirtymän tilannetta (kysymys 71) ja millaisia pilvipalveluita kunnissa hyödynnetään (k72). Sitten arvioidaan, mitä ovat pilvipalveluiden kehittämisen painopisteet kunnissa lähivuosina (k73) sekä käydään läpi avoimen vastauskohdan tarkentavia kommentteja pilvipalveluiden hyödyntämisestä (k74).

Puolet kunnista on pilvipalvelusiirtymänsä puolivälissä ja kolmannes loppusuoralla tai jo maalissa (Kysymys 71)

 Kysymyksessä ”71. Siltä osin kuin organisaatiossa on tarkoituksenmukaista toteuttaa siirtyminen pilvipalveluihin käyttöön ja asia on kuntasi päätettävissä, mikä kuvaa parhaiten kuntasi tilannetta?” vastaajat saivat valita tilannettaan parhaiten kuvaavan vaihtoehdon viidestä vaihtoehdosta. Kysymykseen vastasi 146 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 92 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 50 % kaikista Manner-Suomen kunnista. Kuvaaja 11.1 esittää vastausten jakauman.

Kuvaaja 11.1: ”Pilvipalvelusiirtymän tilanne kunnissa”

Valtaosalla kunnista pilvipalvelusiirtymä on käynnissä. Käytännössä kaikki kunnat ovat tavalla tai toisella pilvipalvelusiirtymän polulla, koska vain 3 % vastaajista toteaa, ettei siirtymä ole suunnitteilla. Kunnista 4 %:ssa siirtymää ei ole vielä aloitettu, joten valtaosa kunnista on jo liikkeellä siirtymänsä kanssa. Vastaajista 18 % on käynnistämässä siirtymää tai sen alkutaipaleella, 46 % arvioi olevansa noin puolivälissä ja 29 % näkee siirtymän olevan valmis tai lähes valmis. 

Vastausten jakaumat ovat melko samantyyppiset eri kuntakokoluokissa. Pienemmissä kunnissa on pääosa niistä, jotka eivät ole vielä aloittaneet siirtymää. Kiinnostavana yksityiskohtana pienimmässä kuntakokoluokassa (alle 2000 asukasta) löytyy suurin vastaajaosuus (45 %) niitä, jotka kokevat pilvipalvelusiirtymän olevan jo valmis tai loppusuoralla. 

Kunnat hyödyntävät pilvisiirtymässä useita erilaisia pilvipalveluiden toteutusmalleja (Kysymys 72)

 Kysymyksessä ”72. Minkätyyppisiä pilvipalveluita kuntasi käyttää tällä hetkellä?” vastaajat saivat valita kaikki sopivat seitsemästä eri vaihtoehdosta. Kysymykseen vastasi 142 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 89 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 48 % kaikista Manner-Suomen kunnista. Kuvaaja 11.2 esittää vastausten jakauman kuntakokoluokittain.

Kuvaaja 11.2: ”Kuntien hyödyntämien pilvipalveluiden tyypit”

Suurin osa vastaajista eli 82 % kertoo hyödyntävänsä julkisia pilvipalveluita (kuten Amazon, Google ja Microsoft). Noin puolella vastaajista on käytössä julkista pilvipalvelua hyödyntäviä ohjelmistopalveluita (51 %) tai hybridipilvipalveluita (51 %). Yksityisten pilvipalveluiden hyödyntäjiä on edellisiä hieman vähemmän (44 %) ja noin samoilla prosenttiluvuilla ovat yksityistä pilvipalvelua hyödyntävien ohjelmistopalveluiden käyttäjät (38 %). Hybridipilvipalveluita hyödyntäviä ohjelmistopalveluita käyttää pienin osuus vastaajista, eli 7 %. 

Johtopäätökset (kysymys 72): Kunnilla käytössä useita erilaisia pilvipalveluiden toteutusmalleja

Julkipilvipalveluiden ja niitä hyödyntävien ohjelmistopalveluiden osuuden voisi olettaa lähentelevän sataa, koska oletettavasti lähes kaikki kunnat hyödyntävät esimerkiksi Microsoftin pilvipalveluna tarjottuja ohjelmistopalveluita sekä niihin liittyviä tallennuspalveluita. Mahdollisesti tämän kysymyskohdan vastaamista olisi helpottanut kysymykseen liitetty tarkempi taustoitus ja eri vaihtoehtojen yksilöinti. Toisaalta kyselyssä haluttiin välttää paljon tekstiä sisältäviä kysymyksiä, jotta vastaaminen olisi mahdollisimman sujuvaa. 

Taustaoletuksena kysymystä asetettaessa oli, että kuntien ohjelmistopalveluiden tuottajat olisivat siirtämässä palveluitaan enenevässä määrin pilvialustoille. Samalla on useilla kunnan toimialoilla syntymässä tilanne, jossa kunnalle ei ole käytännössä mahdollista valita ohjelmistopalvelun toteutusvaihtoehtoa vaan ainoaksi vaihtoehdoksi jää pilvipalveluversion käyttöönotto. Vastausten perusteella voi olettaa, että useilla toimialoilla palveluntoimittajienkin pilvipalvelusiirtymät ovat vasta meneillään. Toisaalta tältäkin osin vastausprosentti voi heijastaa erilaisia tapoja käsittää kysymyksen sisältö. 

Joka tapauksessa tästä kysymyskohdasta voidaan vetää johtopäätös, että useissa kunnissa on käytössä monia erilaisia pilvipalveluiden toteutusmalleja yhtäaikaisesti. 

Digiturvan kehittäminen ja kustannusten optimointi ovat kuntien fokuksessa pilvipalveluita kehitettäessä lähivuosina (Kysymys 73)

 Kysymyksessä ”73. Mitä ovat kuntasi pääpainopisteet pilvipalveluiden kehittämisessä seuraavien kahden vuoden aikana (2025-2026)?” vastaajat saivat valita kymmenestä vaihtoehdosta kolme sopivinta. Kysymykseen vastasi 135 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 85 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 46 % kaikista Manner-Suomen kunnista. Kuvaaja 11.3 esittää vastausten jakauman alakohdittain.

Kuvaaja 11.3: ”Kuntien painopisteet pilvipalveluiden kehittämisessä lähivuosina”

Vastaajista 76 % arvioi digiturvan parantamisen olevan painopisteenä lähivuosina. Kustannusten optimointi on toiseksi yleisimmin valittu vaihtoehto (47 % vastaajista), jonka perässä seuraavina tulevat tekoälyratkaisujen käyttöönotto (39 %) ja siirtymä julkipilvipohjaisiin palveluihin (31 %). 

Johtopäätökset (kysymys 73): Digiturva ja kustannusten optimointi ovat keskeisimmät fokusalueet lähivuosina

Vastaajia ei pyydetty perustelemaan valintojaan. Vastausvalinnoista voitaneen kuitenkin tehdä erinäisiä oletuksia. 

Vastaajilla on pilvipalvelusiirtymä käynnissä. Sitä ei kuitenkaan nähdä samalla tavalla pilvipalveluiden kehittämisen painopisteenä lähivuosina kuin digiturvan kehittämistä ja tekoälyratkaisujen käyttöönottoa. Mahdollisesti siirtymä rullaa taustalla osin omalla painollaan. Lisäksi kiinnostavana havaintona yksikään vastaajista ei ole lähivuosina siirtymässä takaisin onpremise -ratkaisuihin - ainakaan kehittämisen painopisteenä. Vastauksista ei voi myöskään vetää sitä johtopäätöstä, että onpremise -ratkaisuista oltaisiin luopumassa.

Digiturvan kehittämisen nousu kärkeen on ymmärrettävää. Pilvipalveluiden turvallisuusominaisuudet kehittyvät jatkuvasti, toimintaympäristön uhkat lisääntyvät ja zero trust -turvallisuusajattelua ja valvontakyvykkyyksiä ollaan vasta tuomassa osaksi kuntien tietoturvan toimintamalleja. 

Pilvipalveluiden tarjonta perustuu osin melko harvojen toimijoiden hallitsemiin markkinoihin, mikä voi heijastua nousevina ja korkeina hintoina asiakkaille. Pilvipalveluiden toimintalogiikka on aiemmin perustunut myös siihen, että tallennustila lisääntyy rajattomasti, eikä siten tallennettavan tiedon määrän rajoittamiseen ole ollut kovinkaan suuria kannustimia, vaikka tiedonhallintalaki ja arkistolaki ohjaavatkin tuhoamaan sellaiset asiakirjat, joita ei ole erikseen säädetty pitkäaikaissäilytettäväksi tai arkistoitavaksi. Paljon erilaisia tietoaineistoja jää näiden lakienkin ulkopuolelle. 

Toimittajahallinta ja kestävän kehityksen tavoitteiden huomioiminen pilvipalveluiden osalta heijastanevat osin toimintaympäristön realiteetteja. Yksittäisillä kunnilla ei ole kovinkaan paljon vaikutusmahdollisuuksia esimerkiksi suurten julkipilvipalvelutoimittajien tai kansainvälisten pilvipalvelutarjoajien toimintaan ja palveluihin. Ja pääosa kuntien pilvipalveluista tukeutuu näiden suurten ja kansainvälisten toimijoiden palveluihin. Toimittajahallintaa tulisikin pohtia enemmän kansallisena ja kuntien yhteisenä kysymyksenä. Kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyen on tullut uusia ohjeistuksia ja työkaluja tarjolle vaikutusten arvioimiseksi ja tavoitteiden edistämiseksi (vastuullisten hankintojen kriteeripankki). Tällä osa-alueella kuntien omien toimenpiteiden lisäksi olisi hyödyllistä pyrkiä vaikuttamaan tavoitteiden muodostamiseen ja edistämiseen myös kansallisin, yhteisin toimenpitein. 

Kuntien pilvipalvelusiirtymässä useita erilaisia polkuja (Kysymys 74)

 Kysymyksessä ”74. Voit tarkentaa pilvipalvelut -osion vastauksiasi tässä kohdassa.”  vastaajat saivat tarkentaa osion muihin kysymyskohtiin antamiaan vastauksia tai muuten kommentoida pilvipalveluiden tilannetta ja tukitarpeita. Kysymykseen vastasi 14 kuntaa kaikista kyselyyn vastanneista 159 kunnasta. Tämä tarkoittaa noin 9 % kyselyyn vastanneista kunnista ja noin 5 % kaikista Manner-Suomen kunnista. 

Havainnot ja johtopäätökset (kysymys 74)

Avoimeen kysymyskohtaan vastanneiden kommentit tarjoavat kiinnostavaa taustoitusta osion edellä käsitellyille monivalintakysymysten vastauksille. Siksi useampi kommentti on nostettu alle sitaattina. Useimmat vastaajat kertoivat omasta pilvisiirtymästään. Vastaajilla on useita erilaisia tapoja lähestyä pilvipalveluiden hyödyntämistä, joten yhtä selkeää yhteistä polkua pilvipalvelusiirtymässä ei ole löydettävissä. 

”Cloud Only 2025.” (2000-5999 asukkaan kunta)

”Hybridiratkaisusta kokonaan pilvipohjaiseksi.” (2000-5999 asukkaan kunta)

”Kunnalla ei ole omia on-premise -palvelimia ollenkaan.” (2000-5999 asukkaan kunta)

”Vi planerar ingen automatiks och heltäckande "övergång" utan i takt med att system och tjänster utvecklas och förnyas tas det ställning till om tjänsten finns i molnet, i huset eller en hybridlösning. Finns inget beslut/mål att vi skall ha 100% i molnet.” (6000-9999 asukkaan kunta) 

”Ei ole nähty tarpeelliseksi siirtää itse tuotettuja konesalipalveluja pilveen, koska VPN-yhteydet ovat työntekijöillä laajasti käytössä. Lisäksi nykyinen ympäristö mielletään kustannustehokkaaksi ja tietoturvallisemmaksi.” (6000-9999 asukkaan kunta)

”Järjestelmähankinnoissa (uudet tarpeet ja olemassa olevien korvaamiset) ensisijainen vaihtoehto on valita järjestelmä/ohjelmisto pilvipalveluna toimittajalta, koska sitä ei ole tarkoituksenmukaista pyörittää enää omassa konesalissa palvelimella. Kertakirjautumisten ratkaisut ja AAD-integraatiot korostuvat.” (10 000-19 999 asukkaan kunta)

”Kunta käyttää alueellisen palvelutuottajan konesalipalvelua, jonka voi tulkita yksityispilveksi. Tähtäimessä hybridipilvi.” (10 000-19 999 asukkaan kunta)

”Pyrimme laajentamaan palveluita pilvipalveluihin.” (20 000-39 999 asukkaan kunta)

”Pilvipalveluiden osalta meillä ei ole pakottavaa suunnitelmaa siirtyä kokonaan pilveen. Meidän tahtotila on hybridiympäristö siten, että sen tietoturva on kunnossa.” (40 000-99 999 asukkaan kunta)

”Tietohallintostrategian mukaisesti pyrimme hankkimaan uudet ohjelmat ensisijaisesti pilvipalveluna (SaaS). Seuraavana vaihtoehtona on sijoittaa palvelut kaupungin omiin julkipilviin. On-prem konesali on viimeinen vaihtoehto, jos edelliset eivät ole mahdollisia.” (Yli 100 000 asukkaan kunta)

Kaksi vastaajaa pohti myös tukitarpeita pilvipalveluiden osalta: 

”Tarvitaan ulkopuolista tukea teknisessä toteutuksessa ja määrityksissä.” (2000-5999 asukkaan kunta)

”Toivon valtionjohdolta ohjausta tähän - pienillä kunnilla ei ole osaamista eikä resursseja koordinoida tietoturvallisia ja muutoinkin järkeviä it-ratkaisuja.” (2000-5999 asukkaan kunta)

"Yleisesti best practicet ja guidelinet. Asioihin mennään miettimättä ja ilman selkeää suunnitelmaa. Toki näihin pyritään tekemään kontrolleja” (10 000-19 999 asukkaan kunta)