Uhkasakon tuomitseminen, teettämisuhan täytäntöönpanosta päättäminen

• Milloin voidaan tuomita
• Milloin ei voida tuomita tai voidaan tuomita asetettua pienempänä

Milloin voidaan tuomita

Rakennusvalvontaviranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi tai teettämisuhan täytäntöönpantavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä (UhkasakkoL 10 §).

• KHO 1952 II 536: Jos velvoitettu sen jälkeen, kun uhkasakon asettamispäätös on saanut lainvoiman, täyttää velvollisuutensa määräajan jälkeen, mutta ennen uhkasakkoon tuomitsemista, myöhästynytkin täyttö on otettava huomioon, eikä uhkasakkoon tuomita.
• KHO 1966 A II 45: Kun maistraatin määräämät korjaukset oli suoritettu vasta sitten, kun maistraatti oli laiminlyönnin johdosta tuominnut talonomistajan uhkasakkoon, maistraatin päätös pysytettiin.
• KHO 24.3.1939 T 1292: Jos velvoite sitä vastoin on täytetty uhkasakkoon tuomitsemisen jälkeen, mutta ennen siitä tehdyn valituksen ratkaisemista, uhkasakon tuomitseminen on pysytetty. Sitä vastoin vielä tuomitsemispäivänä tapahtunut täyttö on tuomitsemisvaiheessa otettu huomioon.

Edellytyksenä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi sekä teettämisen määräämiselle täytäntöönpantavaksi on, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta (UhkasakkoL 10.1 §, 15 §).

MRL:ssa ei ole nimenomaisesti säädetty hallintopakkopäätöksen täytäntöönpanosta ennen päätöksen lainvoimaisuutta (ks. ja vrt. MRL 202 §).

Asian laatu ja luonne huomioiden, joissakin tapauksissa voitaneen määrä, että päätös on heti täytäntöönpanokelpoinen noudattaen, mitä hallintolainkäyttölain 31 §:ssä säädetään. Hallintolainkäyttölain 31 §:n mukaan päätöstä, johon saa hakea muutosta valittamalla, ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana, jos laissa niin säädetään tai jos päätös on luonteeltaan sellainen, että se on pantava täytäntöön heti, tai jos päätöksen täytäntöönpanoa ei yleisen edun vuoksi voida lykätä. Jos asiassa tarvitaan valituslupa, valitus ei estä täytäntöönpanoa. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi tai jos korkein hallinto-oikeus kieltää täytäntöönpanon (näin myös HL 49 f § 2 mom).

Milloin ei voida tuomita tai voidaan tuomita asetettua pienempänä

Asettamispäätöksen lainmukaisuus voidaan tutkia vielä uhkasakon tuomitsemisasian yhteydessä. Uhkasakkoa ei tule tuomita maksettavaksi, jos todetaan, että edellytyksiä uhkasakon asettamiselle ei ole ollut.[1]

Uhkasakkolain 13 §:ssä on säädetty uhkasakon vanhentumisesta. Tuomitsemisen johdosta tehtävä kuuleminen on suoritettava kahden vuoden kuluessa siitä, kun uhkasakon asettamispäätös on saanut lainvoiman ja päävelvoitteen täyttämistä koskeva määräaika on päättynyt taikka jos päävelvoitetta on noudatettava määrätystä ajankohdasta alkaen, kahden vuoden kuluessa siitä, kun päävelvoitetta on rikottu.

Kuinka ”vanhan” asettamispäätöksen perusteella voi tuomita uhkasakon tai teettämisuhan täytäntöön, jos kuuleminen kuitenkin suoritettu? Kohtuullisuusnäkökohdat on huomioitava. Ajan kuluminen viestii velvoitetulle, että viranomainen on luopunut vaatimasta velvoitteen täyttämistä tai että vallitseva tila täyttää velvoitteen vaatimukset. Tämän jälkeen on syytä aloittaa hallintopakkoprosessi alusta.

Uhkasakkoa ei tuomita maksettavaksi siinä tapauksessa, että päävelvoitteen noudattamatta jättämiseen on pätevä syy. Tällainen syy voi olla esimerkiksi se, että velvoitetulta on puuttunut mahdollisuus päävelvoitteen noudattamiseen esimerkiksi siinä tapauksessa, että paloturvallisuutta parantavia toimia ei ole voitu tehdä asetetussa määräajassa rakennuslupakäsittelyn viivästyttyä velvoitetusta riippumattomista syistä.[2]

Uhkasakko voidaan tuomita asetettua pienempänä, jos päävelvoitetta on olennaiselta osalta noudatettu tai velvoitetun maksukyky on merkittävästi alentunut, taikka uhkasakon määrän alentamiseen on muu perusteltu syy (UhkasakkoL 11 §).

Juoksevan uhkasakon tuomittavasta määrästä on lisäksi erityinen säännös UhkasakkoL 10.2 §:ssä. Säännöksen mukaan juoksevan uhkasakon lisäeristä voidaan kerralla tuomita maksettavaksi enintään kolme kertaa peruserän suuruinen summa. Tämän ylittävältä osalta lisäerät raukeavat niiltä uhkasakkojaksoilta, jotka ovat alkaneet ennen kuin päätös uhkasakon tuomitsemisesta tehdään.

Uuden korotetun uhkasakon voi asettaa samalla, kun edellisen tuomitseminen käsitellään. Uutta uhkasakkoa ei voida asettaa ennen kuin vanhan sakon tuomitseminen on käsitelty (UhkasakkoL 12.1 §).

Molemmista asioista on ensin kuultava asianosaista. Kuuleminen voidaan hoitaa yhdellä kuulemiskirjeellä, tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että kuulemiskirjeestä käy selvästi esille, että kyseessä on kuuleminen tuomitsemisesta ja uuden uhan asettamisesta.

Jos olosuhteet ovat muuttuneet tai asiaan on saatu olennaista uutta selvitystä taikka aikaisempi päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen, uhkasakon asettanut viranomainen voi poistaa aikaisemman uhkasakon asettamista koskevan päätöksensä ja käsitellä asian kokonaan tai osittain uudelleen (UhkasakkoL 12 §).

[1] Hallberg ym. 182 §

[2] Hallberg ym.: 182 §