Velvoitteen asettamispäätös

• Yleistä velvoitteen asettamispäätöksestä
• Asettamispäätöksen sisältö

Yleistä velvoitteen asettamispäätöksestä

Velvoitteen asettamista koskevan päätöksen tekee rakennusvalvontaviranomainen. Hallintopakkoa koskevaa asiaa ei saa siirtää viranhaltijan ratkaistavaksi (MRL 21.4 §).

Päätös voi pitää sisällään yhden tai useamman päävelvoitteen (esimerkiksi ympäristön siistiminen, talon maalaaminen ja luvan vastaisen käyttötarkoituksen lopettaminen).

Päävelvoitetta voidaan tehostaa sakon tai teettämisen uhalla. Edellytyksenä on, että asianosaista on kuultu uhasta eli kuulemiskirjeessä on mainittu velvoittaminen sakon tai teettämisen uhalla. Kunkin päävelvoitteen tehosteeksi on asetettava eri uhkasakko tai teettämisen uhka. Tällöin, jos osa velvoitteista täytetään ja osaa ei, niin tiedetään miten toimia.

Asettamispäätöksen on oltava selkeä ja hyvin perusteltu. Päätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen on velvoitettu ja milloin, mihin mennessä tai mistä lähtien päävelvoitetta on noudatettava. Asianosaisen oikeusturvan kannalta on erityisen tärkeää, että päätös muotoillaan täsmällisesti ja yksityiskohtaisesti. Selkeä, perusteltu päätös saattaa myös ehkäistä turhia valituksia. Päätöksen epäselvyys voi olla perusteena päätöksen kumoamiselle muutoksenhaussa.

• KHO 14.10.2002 T 2530: Rakennuslautakunta oli velvoittanut A:n palauttamaan savusauna/palvaamorakennuksen alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Lautakunnan päätöksestä ei käynyt tarkemmin ilmi, mihin toimenpiteisiin A:n oli ryhdyttävä ilman lupaa suoritettujen muutosten poistamiseksi. Päätös kumottiin.
• Määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat seikat (UhkasakkoL 6.3 §). Määräaika velvoitteen täyttämiselle on harkittava tapauskohtaisesti. Harkinnassa on otettava huomioon velvoitettavan todelliset mahdollisuudet oikaista puute. Päävelvoitteen laadulla ja laajuudella tarkoitetaan lähinnä vaadittujen toimien toteuttamiseen kuluvaa aikaa ja velvoitteen täyttämisen kiireellisyyttä. Jos päävelvoitteita on useampia, voidaan niiden noudattamiselle asettaa eri määräajat. Samat esimerkit määräajoiksi pätevät kuin kehotuksessakin.
• Asettamispäätöstä ei pääsääntöisesti ole mahdollista tehdä, jos asiaa koskeva lupahakemus on vireillä. Jos puolestaan hallintopakkoasiaa koskevan puutteen poistaminen vaatii poikkeamispäätöstä, on oikeuskäytännössä tulkittu, ettei hakemuksen vireilläolo ole asettamispäätöksen tekemisen esteenä.
• KHO 9.2.1967 T 727: Yhtiö oli hakenut lupaa pysyttää kivenmurskaamorakennus paikallaan ja rakennuslupaa toimisto- ja lämpökeskusrakennuksille ennen maistraatin velvoitepäätöksen julistamista, jolla rakennukset oli määrätty purettavaksi. Maistraatin ei olisi tullut velvoittaa yhtiötä niitä poistamaan ennen kuin hakemus oli ratkaistu.
• KHO 1990 A 75: Lainvastaisen tilan poistamiseksi tehdyn poikkeuslupahakemuksen vireillä oleminen ei ollut oikeudellisena esteenä RakL 144 §:n mukaisiin toimenpiteisiin ryhtymiselle. Vaikutus ratkeaa kuitenkin tapauskohtaisesti.

Uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Kunkin päävelvoitteen tehosteeksi on asetettava eri uhkasakko. Uhkasakon suuruutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun maksukyky ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Sakon suuruudelle ei ole asetettu ylärajaa. Juokseva uhkasakko asetetaan määräämällä uhkasakolle kiinteä peruserä sekä lisäerä jokaista sellaista päätöksessä ilmoitettavaa ajanjaksoa kohden, jonka kuluessa päävelvoitetta ei ole noudatettu.

Uhkasakon suuruutta harkittaessa on huomioitava uhkasakon tarkoitus eli asianosaisen taivuttaminen noudattamaan päävelvoitetta. Uhkasakolla tulee olla tehokas vaikutus. Liian pieneksi asetetulla sakolla ei ole tavoiteltua laittoman tilan korjaavaa vaikutusta. Jos velvoitettavia on useampia, tulee jokaiselle asettaa oma sakko, jonka suuruus päätetään yksilöllisesti.

Teettämisuhka asetetaan määräämällä päävelvoite noudatettavaksi uhalla, että tekemättä jätetty työ tehdään laiminlyöjän kustannuksella. Rakennusvalvontaviranomainen voi huolehtia teettämisestä suorittamalla tarpeelliset toimet itse tai antamalla ne muun viranomaisen tai yksityisen suoritettaviksi. Poliisin on annettava tarvittaessa virka-apua.

Samalle velvoitteelle ei voida samanaikaisesti asettaa sekä teettämisuhkaa että uhkasakkoa.

• KHO 1970 A II 112: Luvattoman rakennuksen poistamiseksi ei voitu samalla kertaa asettaa sekä uhkasakkoa että teettämisuhkaa.

Hallintopakon asettamispäätöksessä on mainittava ilmoitusvelvollisuudesta, joka velvoitetulla on mahdollisessa omistajanvaihdostilanteessa seuraajalleen kiinteistöä koskevasta hallintopakkotoimenpiteestä. Velvoitetun on ilmoitettava myös viranomaiselle uudesta omistajasta. Sama koskee myös käyttöoikeuden haltijan muutosta. Tämän ilmoitusvelvollisuuden tehosteeksi on mahdollista asettaa uhkasakko. Omistajan- tai haltijanvaihdoksen syynä voi olla myös kuolema tai konkurssi. (UhkasakkoL 18 §)

Asettamispäätöksen sisältö

Asettamispäätöksen tulee sisältää seuraavat tiedot:

• Kiinteistön yksilöinti
• Omistaja/haltija
• Milloin paikalla on käyty, mitä havaittu
• Mitä säännöstä/määräystä ei ole noudatettu, lainkohta
• Milloin kuultu ja vastaus kuulemisessa mahdollisesti esitettyihin vaatimuksiin
• Mitä toimenpiteitä asianosaisen on suoritettava, yksilöidysti
• Perustelut (kaikkien velvoitteiden ja tehosteiden osalta)
• Määräpäivä mihin mennessä puute on korjattava
• Velvoitteen tehosteena oleva uhka
• Harkinta siitä, onko syytä tehdä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten (MRL 186 §)
• Velvoitetun ilmoitusvelvollisuus kiinteistön omistajanvaihdostapauksessa (tai vuokraoikeuden tms.)
• Päätöksen tehnyt taho
• Tieto valvontamaksun perimisestä (taksan perusteella) - HUOM: kuntalain mukainen muutoksenhaku (ensin ov, sitten kv)
• Henkilön nimi ja yhteystiedot, jolta asianosainen voi pyytää tarvittaessa lisätietoja päätöksestä (HL 44 §)
• Valitusosoitus