Julkaisun etusivulle

Vapaaehtoinen maanhankinta

Kunnan raakamaan hankinnalla saavutetaan käytännössä seuraavia etuja: 

  • Raakamaan hankinta kunnan yleiskaavan mukaisilta kasvusuunnilta auttaa kehittämään kunnan yhdyskuntarakennetta toivottuun suuntaan. Kunnan hankkiman maan kaavoitus sujuu joutuisasti.
  • Hankkimalla kaavoitettava maa kunnan omistukseen voidaan maanomistajia kohdella tasapuolisesti riippumatta tulevasta kaavaratkaisusta.
  • Asemakaavoituksen synnyttämä maan arvonnousu voidaan käyttää kaavan toteuttamisesta kunnalle aiheutuviin kustannuksiin. Kunnan riittävä tonttivaranto ja tonttien luovutus antavat mahdollisuuden vaikuttaa tonttien sekä asumisen ja yrittämisen hintatasoon kunnassa.
  • Kunnalla on paremmat mahdollisuudet varmistaa kaavan oikein ajoitettu ja taloudellinen toteuttaminen.
  • Kunnan raakamaan hankinnalla voidaan varmistaa laajojen, riittävien ja oikein sijoittuneiden virkistysalueiden toteutuminen.

Kuntien maapolitiikan keskeinen tehtävä on hankkia raakamaata tulevan yhdyskuntarakentamisen tarpeisiin ennen asemakaavan laatimista. Riittävällä raakamaavarannolla voidaan parantaa kaavoituksen toimintaedellytyksiä, turvata suunnitelmallinen tonttituotanto ja yhdyskuntarakentamisen talous. Kunnat joutuvat hankkimaan maata (kadut, puistot, yleisten rakennusten tontit jne.) myös asemakaavan toteuttamiseksi. Suurin osa yhdyskuntarakentamiseen tulevasta maasta pyritään hankkimaan kunnille vapaaehtoisin kaupoin. Tuloksiin päästään parhaiten, jos

  • Kunnalla on hyvä maareservi kunnan keskeisillä kasvusuunnilla
  • Maanhankinnat tehdään riittävän ajoissa
  • Maan hinnoittelu on johdonmukaista ja perustuu käypään hintaan
  • Poliittinen päätöksenteko on sitoutunut noudattamaan kunnan maapolitiikan linjauksia
  • Yhteistyö kaavoituksen kanssa on toimivaa
  • Uudisrakentamisalueet kaavoitetaan kunnan omistamalle maalle
  • Kunnan maankäyttösopimuskäytäntö tukee raakamaanhankintaa
  • Lunastus- ja muut lakisääteiset maanhankintakeinot ovat tarvittaessa käytettävissä.
  • Kunta tiedottaa maanmyyntiä tukevista verotuskäytännöistä

Lunastusta käytetään yleensä silloin kun yhdyskuntarakentamisen kannalta tärkeän alueen maanomistaja ei joko halua myydä maataan tai maan hinnasta ei päästä sopimukseen myyjän ja ostajan kesken. Lunastuksen käyttöä edistää kunnan luottamushenkilöiden ymmärtämys kunnan raakamaanomistuksen vaikutuksesta kuntatalouteen. Tuloksekas JA uskottava maapolitiikka edellyttää tarvittaessa lunastuksen käyttöä. Lunastuksen käyttäminen asemakaavan toteutettamiseksi on hyödyllistä silloin kuin maanomistus on epäselvä tai hankittavana on useita pieniä maa-alueita.  

Etuosto-oikeutta voidaan käyttää yksittäistapauksissa täydentämään kunnan maanhankintaa. Siinä kunta tulee toteutuneessa kiinteistökaupassa ostajan sijaan kauppakirjan mukaisin ehdoin. Kunta harkitsee etuoston käyttämisen tapauskohtaisesti. etuosto-oikeuden olemassaolo edistää maan tarjoamista kunnan ostettavaksi.

Maankäyttösopimuksia käytettäessä kunnat pyrkivät saamaan sopimuksiin liittyvät korvaukset ensisijaisesti maa-alueina. Sopimuksiin sisältyy usein ehto, jossa ainakin yleiset alueet siirtyvät kunnan omistukseen.   

Luovutusvoiton verotusta koskevia normaalisääntöjä on selostettu Verohallituksen sivulla Omaisuuden luovutusvoitot ja -tappiot luonnollisen henkilön tuloverotuksessa.