Julkaisun etusivulle

6.10 Rakentaminen alueilla, joilla on erityisiä maankäytön ja rakentamisen rajoituksia

6.10.1 Pilaantuneet maat rakentamisessa

Rakennushankkeeseen ryhtyvä voidaan velvoittaa tutkimaan maaperää tarkemmin.  Pilaantuneiden maiden käsittelystä säädetään ympäristönsuojelulain luvussa 12.

Oheisena malliesimerkki määräykseksi:

  • Rakennushankkeeseen ryhtyvän on tarvittaessa selvitettävä rakennuspaikan maaperän mahdollinen pilaantuneisuus. Tehty selvitys ja selvitys niistä toimenpiteistä, joihin on tarpeen ryhtyä saastuneisuuden johdosta, tulee liittää rakennuslupa-asiakirjoihin.

6.10.2 Melu- ja tärinäalueiden haittavaikutusten torjunta rakennuksissa ja piha-alueilla

Sekä rakennusten sisätilojen että piha-alueiden suojaaminen melulta on tärkeää mahdollisten terveys- ja viihtyisyyshaittojen minimoimiseksi.  Liikenteen kasvun ja rakennusten teknisten laitteiden määrän kasvusta aiheutuvan melun lisääntyminen tulee huomioitavaksi jo uusien alueiden kaavoituksessa mutta viimeistään rakennusten suunnittelussa. Taloteknisissä laitteissa kuten erilaisissa jäähdyttimissä ja lauhduttimissa ym. melua tuottavissa laitteissa on huomioitava melun erityspiirteet, kuten pientaajuisuus, kapeakaistaisuus ja iskumaisuus. Riittävän ohjauksen antaminen helpottaa rakennushankkeeseen ryhtyvää, suunnittelijaa sekä lopulta rakennusvalvontaa lupakäsittelyssä.

Vanhoista asemakaavoista melumääräykset saattavat puuttua kokonaan.  Rakennusjärjestykseen on mahdollista liittää asemakaavoja täydentäviä määräyksiä.  Melun ja tärinän torjuntaan liittyvät määräykset on siinä tapauksessa mahdollista sisällyttää otsakkeen ”Asemakaavoja täydentävät määräykset” kohdalle.  Erityisesti melulle herkkiä toimintoja ovat koulut, vanhainkodit ja sairaalat.

Taajamien ulkopuolella melualue voidaan osoittaa suunnittelutarvealueeksi, jolloin rakennuspaikan soveltuvuus arvioidaan MRL 137 §:n mukaisessa harkinnassa. Rakennushankkeeseen ryhtyvä tulee samalla riittävän aikaisin tietoiseksi erityisolosuhteista.  Usein sekä liikenneväylien aiheuttaman melun että yksittäisten rakennushankkeiden aiheuttamaa melua ja melunsuojausta koskevia määräyksiä voidaan sijoittaa yhteisen otsikon alle.

Oppaan ”Asemakaavamerkinnät ja -määräykset” luvussa 12.4 on esimerkkejä meluntorjuntaa koskevista kaavamääräyksistä, joita voidaan hyödyntää kompensoitaessa vanhojen kaavojen puutteita.

Seuraavaksi on esitelty kuntien rakennusjärjestyksissä olevia määräyksiä.  Malleista kunta voi muokata omaan tarpeeseensa sopivan:

  • Meluhaittojen ehkäisemiseksi rautatien ja vilkkaasti liikennöityjen teiden ja katujen varsilla tulee noudattaa seuraavaa:

    • Rakennukset tulee sijoittaa riittävän etäälle melulähteestä.
    • Asuinhuoneiden pääikkunoiden tulee avautua pääasiassa muualle kuin liikennemelun suuntaan.
    • Asuinhuoneiston tilaratkaisuissa on huomioitava melulähteen suunta.
    • Oleskelupiha on suojattava liikennemelulta rakennusten tai meluaitojen avulla.
  • Talousrakennukset kuten autotallit, puuvajat ja varastot tulee sijoittaa rakennuspaikalle siten, että niillä on piha-aluetta melulta suojaava vaikutus.
  • Rautateiden ja katujen läheisyydessä rakennuspaikan maaperään liikenteestä mahdollisesti aiheutuva tärinä tai runkomelu tulee ottaa huomioon rakennusten sijoittamisessa ja rakenteiden suunnittelussa. Rakentamisen yhteydessä tulee tontilla selvittää mittauksin liikenteen aiheuttamat maaperän tärinätasot ja tarvittaessa huomioida rakenteiden suunnittelussa siten, että runko- ja lattiarakenteissa ei pääse syntymään tärinäherätteen resonointia tai maaperäistä runkoääntä.
  • Meluhaittojen torjumiseksi asuinrakennuksen etäisyyden tulee olla valta-, kanta- ja seututeiden keskilinjasta vähintään __ m sekä yhdysteiden keskilinjasta vähintään __ m.
  • Tarvittaessa hakijan on liitettävä rakennuslupahakemukseen meluselvitys meluhaittojen ehkäisemisestä.

Meluntorjuntaa vaativat alueet on mahdollista osoittaa erikseen rakennusjärjestyksen liitekartalla.  Joissakin kunnissa osayleiskaavan on sisällytetty aluerajauksia.  Ohessa on esimerkki Vantaan kaupungin rakennusjärjestyksen määräyksistä vuodelta 2010. Vantaan kaupungin alue kokonaisuudessaan on todettu olevan meluntorjuntaa edellyttävää aluetta:

”Rakentamisen suunnittelulla ja rakennusten sijoittelulla on pyrittävä minimoimaan melun aiheuttama haitta niin rakennuksen sisällä kuin asuinrakennuksen tai muun melulta suojaisia alueita vaativan toiminnan piha-alueella.

Rautateiden ja katujen läheisyydessä rakennuspaikan maaperään liikenteestä aiheutuvatärinä tulee ottaa huomioon rakennusten sijoittamisessa ja rakenteiden suunnittelussa.  Koko Vantaan alueella on voimassa meluntorjuntatarve lentomelua ja muuta liikennemelua vastaan. Ulkovaipan ja sen rakenneosien tulee ääneneristävyydeltään olla sellaisia, että ulko- ja sisämelutason erotus (äänitasoero) ΔL on asuin-, potilas- ja majoitushuoneissa sekä opetus- ja kokoontumistiloissa vähintään 28 dB ja toimistotiloissa yleensä 25 dB.

Suunniteltaessa rakentamista alueelle, jolla esiintyy liikenne- tai muuta erityistä melua, rakennusvalvonnalle on esitettävä selvitys siitä, miten vaadittava rakenteiden ääneneristävyys saavutetaan. Lento-, tie- ja raideliikennemeluvyöhykkeittäin vaadittava eri tilojen äänitasoero on esitetty oheisessa taulukossa. Asuinrakennuksissa äänitasoerovaatimus koskee asuinhuoneita (ei keittiötä). Mitoittavaa ulkomelun äänitasoa valittaessa on otettava huomioon rakennusajan kohdan sekä arvioitu äänitaso noin 20 vuoden aikajänteellä.

Erillinen ääneneristysselvitys on tehtävä yleisesti hyväksytyllä menetelmällä, joka tarkastelee julkisivun kokonaisääneneristävyyttä. Mitoitusmenetelmästä ja melulähteestä riippumatta rakennuksen vaipan ääneneristyslaskelmissa käytetään julkisivun ja siihen liittyvien rakennusosien ääneneristyslukuina liikennemelun ilmaääneneristyslukuja.

Lainsäädäntö ja aineistoa

6.10.3 Radon-, arseeni- ym. alueet/ Haitallisten yhdisteiden huomioiminen

Radon

Hengitysilman ja radonpitoisen juomaveden kautta saatu radon aiheuttaa säteilystä johtuvia terveysriskejä.  Terveysriskiä on rajoitettu sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella ionisoivasta säteilystä (1044/2018).

Jo käytössä olevan asunnon huoneilman radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 300 Bq/m³.  Kun uusia asuntoja rakennetaan, radonpitoisuus ei saisi ylittää arvoa 200 Bq/m. Turvallisen uudisrakentamisen määräyksiä löytyy mm. seuraavista ympäristöministeriön asetuksista: YMa pohjarakenteista (465/2014) ja YMa uuden rakennuksen sisäilmasta ja ilmanvaihdosta (1009/2017).

Arseeni- ym. haitta-alueiden osalta mallimääräyksiä on tämän oppaan kohdassa ” 3.8 Vesihuolto verkostojen ulkopuolisilla alueilla”.

Seuraavassa määräyksestä esimerkki:

  • Rakennuksen alapohjarakenteita suunniteltaessa ja rakennettaessa on varmistuttava, ettei maaperän tai täyttösoran radon pääse huonetiloihin.
  • Rakennushankkeeseen ryhtyvän on tarvittaessa selvitettävä maaperän mahdollinen pilaantuneisuus. Selvitys sekä selvitys tarpeellisista toimenpiteistä tulee liittää rakennuslupa-asiakirjoihin.
     

Lainsäädäntö

  • STM:n asetus ionisoivasta säteilystä (1044/2018)
  • YM asetus pohjarakenteista (465/2014)
  • YM asetus uuden rakennuksen sisäilmasta ja ilmanvaihdosta (1009/2017)
     

6.10.4 Lentoliikenteen esterajoitukset ja korkea rakentaminen

Ilmailulain (864/2014) 158 § sisältää määräyksiä lentoesteistä ja lentoesteluvan tarpeesta.  Joillain kunnilla rakennusjärjestykset sisältävät omia määräyksiään koskien lentoesteitä. Lentoestekysymykset ovat yhteydessä myös tuulivoimaloiden rakentamiseen.

Ilmailulain 79.4 §:ssä säädetään vapautus MRL:n toimenpideluvasta ja -ilmoituksesta, samoin kuin maisematyöluvasta, kun kyseessä on lentopaikka-alueen ja ilmailuradiomajakoiden, tutkalaitteiden, niiden suojarakennelmien eikä muiden lentoturvallisuuden ja lentoliikenteen säännöllisyyden kannalta välttämättömien laitteiden ja rakennelmien rakentaminen.

Käytössä on mm. seuraavan tyyppisiä määräyksiä:

  • Koko kunnan alueella kaikista lentoesteistä, jotka ulottuvat maanpinnasta yli __ metrin korkeuteen tulee pyytää lausunto Ilmavoimien esikunnalta.
  • Kun rakennusta suunnitellaan ja rakennetaan lentoaseman lähelle, on otettava huomioon lentoliikenteen esterajoitukset. Mikään laite, rakennus, rakennelma tai työkone ei saa läpäistä esterajoituksia, jotka nousevat asteittain etäisyyden kasvaessa lentoasemalta. Esterajoitukset ulottuvat pisimmillään ___ kilometrin etäisyydelle lentoasemasta.
     

Lainsäädäntö

  • Ilmailulaki 158 §
     

Tuulivoimala erityiskysymyksenä   

Liikenneviraston (1.1.2019 alkaen Liikenne- ja viestintävirasto Traficom) tuulivoimalaohje ohjaa tuulivoimaloiden etäisyyksiä seuraavasti:

  • etäisyys 300 m teillä, joilla nopeus vähintään 100 km/h
  • etäisyys suoja-alue + voimalan kokonaiskorkeus (torni + lapa) muilla teillä
  • etäisyys yli 12 km teiden varalaskupaikat
  • etäisyys 30 m + voimalan kokonaiskorkeus rautateillä

 
Liikennevirasto (1.1.2019 alkaen Liikenne- ja viestintävirasto Traficaom) on julkaissut ohjeistusta tuulivoimaloihin liittyen. Samoin Motiva ylläpitää viranomaisille ja tuulivoimarakentajille tarkoitettuja oppaita.
 
Mikäli kiinteistökohtaisten pienvoimaloiden lupamenettelyä kevennetään MRL 126 a §:n perusteella, on helpotuksia syytä ohjata kokorajoituksin.  Helpotukset kohdistuvat kiinteistökohtaisiin pieniin tuulivoimaloihin suurempien tuulivoimaloiden edellyttäessä vaikutustensa vuoksi rakennuslupaa.  Määräysten laadinnassa tulee myös ottaa huomioon alan nopea tekninen kehittyminen.

Oheisena on muutamia malliesimerkkejä käytössä olevista määräyksistä.  Malleista kunta voi valita omaan käyttöönsä sopivia tai muokata omaan tarpeeseensa soveltuvaksi:

  • Tuulivoimaloiden rakentamisessa tulee huomioida niiden mahdolliset haittavaikutukset ilmavalvontatutkiin.  Yksittäisiä alle __ m (maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa muilla alueilla kuin alueilla, jotka rajoittuvat Puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin.
  • Yli __ m korkeita tuulivoimaloita koskeviin lupahakemuksiin tulee liittää erillinen lausunto pääesikunnalta ja ilmavoimilta.
  • Tiiviin asuntoalueen lähistöllä sallitaan ensisijaisesti vain pystyakselin ympäri pyörivät kiinteistökohtaiset tuulivoimalat.
     

Lainsäädäntö ja aineistoa

6.10.5 Rakentaminen tärkeillä pohjavesialueilla

Rakennusjärjestyksessä voidaan antaa määräyksiä koskien pohjavesialueella rakentamista. MRL:n nojalla annettavassa rakennusjärjestyksessä määräykset kohdistetaan siis rakentamiseen eikä toiminnan harjoittamiseen. Ympäristön pilaantumisriskiä aiheuttavaa toimintaa koskevia määräyksiä voidaan puolestaan antaa ympäristönsuojelulain nojalla kunnan ympäristönsuojelumääräyksissä.

Kunnan ympäristönsuojelumääräysten ja rakennusjärjestyksen yhteensovittamisesta sekä vesilain huomioon ottamisesta tulee tältäkin osalta huolehtia keskenään ristiriitaisten määräysten välttämiseksi ja valvonnan vastuiden selvittämiseksi. Kuten aiemmin maalämpökaivojen rakentamista käsittelevällä osalla kohdassa 3.5 on todettu, pohjavesialueella voidaan tarvita lisäksi vesilain mukainen lupa tai tehtäväksi tulee vesilain mukainen ilmoitus.

Pohjavesialueilla rakentaminen edellyttää pääsääntöisesti luvituksen kautta tapahtuvaa viranomaisvalvontaa. Ilmoitusmenettelyn käyttäminen sellaisten toimenpiteiden (esim. maalämpökaivot) osalta, joille ilmoituksen johtosta pitäisi kategorisesti edellyttää luvan hakemista, ei ole tarkoituksenmukaista. Suositeltavaa olisikin jättää pohjavesialueet toimenpidelupavapautuksen ulkopuolelle.

Rakennusjärjestykseen kirjattavat määräykset voivat koskea maanrakennustöitä, rakentamista ja pohjaveden pinnan huomioon ottamista rakentamisessa.  Määrätä voidaan esimerkiksi öljy- ja polttoainesäiliöiden sijoittamista.

Seuraavassa on joitakin esimerkkejä käytetystä vaihtoehdoista sovellettavaksi oman kunnan olosuhteisiin:

  • Pohjavesialueelle rakennettaessa rakennuslupahakemukseen on tarvittaessa liitettävä selvitys rakentamisen vaikutuksista pohjaveden laatuun ja pohjavesipinnan tasoon.
  • Tärkeillä pohjavesialueilla jätevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle tai umpisäiliöön, joka varustetaan ylitäytönhälyttimellä
  • Tärkeillä pohjavesialueilla voidaan imeyttää vain puhtaita hulevesiä.
  • Pohjaveden suojeluun on kiinnitettävä erityistä huomiota pohjavesialueilla. Pohjavesialueella on tutkittava rakentamisen vaikutukset pohjaveden laatuun ja korkeusasemaan. Tämä tutkimus on liitettävä lupahakemukseen.
  • Pohjaveden pysyvä alentaminen edellyttää aina asiantuntijan laatimaa pohjaveden hallintasuunnitelmaa. Suunnitelmasta on käytävä ilmi, miten pohjaveden alentaminen vaikuttaa ympäristön rakenteisiin, kasvillisuuteen ja kunnallistekniikkaan sekä yhdyskuntien vedenhankintaan. Suunnittelun yhteydessä on selvitettävä tarve aluehallintoviraston lupaan.
  • Kaivettaessa on jätettävä pohjaveden ylimmän pinnan ja maanpinnan välille riittävä suojakerros. Täyttöjä tehtäessä täyttöainesten on oltava laadultaan täyttöön soveltuvia, puhtaita maa-aineksia. Rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomainen voivat tarvittaessa vaatia rakentajalta selvitystä suojakerroksen riittävyydestä ja täyttömaiden puhtaudesta.
  • 1 ja 2 ja E –luokan pohjavesialueilla sekä vedenhankintavesistön valuma-alueella öljy- ja polttonestesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt tulee sijoittaa maan päälle. Ne on rakennettava kaksivaippaisena rakenteena tai varustettava sellaisella suoja-altaalla ja varolaitteella, joka estää suorat valumat maastoon säiliön rikkoutuessa tai muun vahingon yhteydessä.

 

Lainsäädäntö

 

6.10.6 Puisten perustusrakenteiden yms. huomioiminen rakentamisessa

Puupaaluilla perustettuja rakennuksia löytyy useiden kuntien alueelta.  Kunnat ovat antaneet rakennusjärjestyksissään niitä lahoamiselta suojaamista koskevia määräyksiä.  Seuraavassa esimerkki Jyväskylän rakennusjärjestyksestä:

  • ”Alueilla, joilla rakennusten perustamiseen on käytetty puupaalutusta tai muita puisia rakenteita, ei rakentamisella saa haitallisesti muuttaa vallitsevia pohjaveden pinnan tasoja, eikä estää pohjavesien virtausmahdollisuutta. Rakennustyön aikana pohjaveteen kohdistuvat lyhytaikaisetkin muutokset edellyttävät asiantuntijan laatimaa pohjaveden hallintasuunnitelmaa.
    Rakennushankkeeseen ryhtyvän tulee huolehtia suunnitelman asianmukaisesta toteuttamisesta. Rakennushankkeeseen ryhtyvän on selvitettävä ympäristössä sijaitsevat, puuperustuksilla olevat rakennukset, mikäli rakennushanke aiheuttaa pohjavedenpinnan lyhytaikaisenkin alentumisen.
    Näillä alueilla osa pihasta tulee pinnoittaa vettä läpäisevällä pinnoitteella (reikäkivi, nurmikko tai vastaava).”

6.10.7 Maanalainen rakentaminen

Maanalainen rakentaminen on oma erikoistilanteensa rakentamisen alalla.  Maanalaisten tilojen rakentaminen tiheästi rakennetuilla alueilla saattaa edellyttää asemakaavaa, joka voidaan laatia erillisenä osana tai yhdessä muun asemakaavan kanssa. 

Rakennusjärjestykseen yleisesti on liitetty kellarikerroksen rakentamista koskevia määräyksiä, jotka voidaan sijoittaa vaihtoehtoisesti rakentamisen määrää koskevan otsakkeen alle.  Asemakaava-alueella kellarikerroksen rakentamisesta voidaan määrätä asemakaavassa (MRL 115.2 §).

Kunta voi koostaa maanalaista rakentamista koskevia määräyksiä rakennusjärjestykseen käyttäen mm. seuraavia malliesimerkkejä:

  • Maan alle rakennettaessa tulee selvittää rakentamisen vaikutukset ympäristöön.  Erityisesti on varmistuttava, ettei rakentaminen vaikuta ympäristössä jo olemassa olevien maanpäällisten ja maanalaisten rakenteiden turvallisuuteen.
  • Maanalaista tilaa suunniteltaessa on aina oltava yhteydessä viranomaisiin ja tarkistettava olemassa olevien maanalaisten tilojen sijaintitiedot.
  • Henkilöturvallisuuteen ja -terveellisyyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota, jos maanalainen tila on tarkoitettu ihmisten pysyvään tai tilapäiseen käyttöön.  Maanpintaan johtavat yhteydet on suunniteltava niin, että ne ovat toimivia, turvallisia ja helposti ylläpidettäviä.
  • Pelastustoimia varten jokaisella maanalaisella tilalla on oltava osoite tai yksilöity tunnistetieto
  • Asemakaava-alueen ulkopuolella voidaan sallia rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisten tilojen sijoittaminen maanpinnan alapuolelle tai ullakon tasolle, mikäli se ottaen huomioon rakennus ja sen käyttötarkoitus sekä soveltuminen rakennettuun ympäristöön on mahdollista.
     

Lainsäädäntö

  • MRL 115 §