6.5 Suunnittelutarvealueet

MRL 16 § määrittelee suunnittelutarvealueen.  1-2 momenttien perusteella on kuntien alueilla suoraan lain nojalla suunnittelutarvealueita.  Lisäksi 3 momentti antaa kunnalle mahdollisuuden määritellä suunnittelutarvealueeksi alueen, jolla odotettavissa olevan yhdyskuntakehityksen tai erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi tarvitaan maankäytön suunnittelua.

MRL 16.3 §:n mukaiset rajaukset ovat voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan, koska rajauksesta voi aiheutua maanomistajalle tosiasiallisia rajoituksia tavanomaisena pidettävään haja-asutukseen nähden.  Rakennusjärjestyksen aluerajauksien uusiminen tapahtuu saman harkinnan ja menettelyn kautta kuin alkuperäisen aluerajauksen valinta ja hyväksyminen. Samalla menettelyllä voidaan rakennusjärjestykseen lisätä uusia suunnittelutarvealueita muuta rakennusjärjestystä avaamatta. 

Aluerajauksille tulee esittää perustelut. Valintojen yhteydessä tulee huomioitavaksi se, mitä lainsäädäntö määrää suunnittelutarveharkinnan edellytyksiksi MRL 137 §:ssä. Lupaharkinta valituilla suunnittelutarvealueilla perustuu täsmällisesti em. edellytyksiin. Aluevalinta on parhaimmillaan monialaisen asiantuntijuuden kautta tapahtuvaa.  Yhteen sovitettavaksi tulevat mm. luonnonarvot, kulttuuriarvot sekä enenevässä määrin kunnan maankäytön strategian linjaukset ja edullisuusvyöhyketarkastelu alueiltaan erilaistuvissa kunnissa.  Yksinkertaisinta on liittää perustelut erilliseen rakennusjärjestyksen liitteeseen yhdessä muiden perustelujen kanssa.  Perusteluja voi joissain tapauksissa tuoda esille alueiden rajausta koskevassa tekstissä.

Perusteluiden lisäksi rakennusjärjestykseen liitettäväksi tulevien aluerajauskarttojen tulee olla riittävän selkeitä ja yksiselitteisiä.

Suunnittelutarvealue ei käytännössä voi toimia kieltona rakentaa. Rakentamista ohjataan suunnittelutarvealueen valinnan perusteluiden pohjalta.  Perusteluiden täsmällisyys ja esimerkiksi rakennusjärjestyksen liitteisiin kirjaaminen on varsinaista lupakäsittelyä selkeyttävä tekijä osapuolten kannalta.  Määräysten tai rajoitusten tulee kohdella maanomistajia tasapuolisesti ja niiden tulee täyttää kohtuullisuuden vaatimukset.

Mikäli esim. kuntastrategiassa ei ole esitetty asemakaavojen ulkopuolelta alueita, joilla olisi yhdyskuntakehityksen kannalta tarvetta laajempaan lupaharkintaan seuraavan 10 vuoden kuluessa, voi kunta rakennusjärjestyksessään kokonaan jättää määrittelemättä MRL 16.3 §:n suunnittelutarvealueen. Tällöin ovat kuitenkin edelleen voimassa suoraan MRL 16 §:n 1-2 momenttien mukaan määräytyvät suunnittelutarvealueet. Esimerkiksi Turku ja Pälkäne ovat jättäneet suunnittelutarvealueiden rajaukset pois rakennusjärjestyksestään.

MRL:n muutos 230/2017 helpotti 1.5.2017 lukien jo olemassa olevan asunnon tai maatilan talousrakennuksen sekä jo olevaan maaseutuyritykseen kuuluvan liitännäiselinkeinon harjoittamisen kannalta tarpeellisen rakennuksen lupamenettelyä suunnittelutarvealueilla. Samaan aikaan tuli voimaan MRL 137 a § alueellisesta suunnittelutarveratkaisusta.

Seuraavassa vaihtoehtoisia malleja suunnittelutarvealuetta koskevaksi määräykseksi:

  • Maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n 3 momentin mukaiset suunnittelutarvealueet on osoitettu liitekartalla nro __.  Rajaamisen perustelut on esitetty liitteessä nro __ aluekohtaisesti.  Perustelut ovat alueella tapahtuvan lupaharkinnan tausta-aineistoa.  Rakennettaessa suunnittelutarvealueella on rakennuslupahakemuksesta hankittava _______n lausunto.
  • Suunnittelutarvealueiksi on osoitettu alueet, joilla sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä: taajamien kasvusuunnat, yleiskaavoin suunnitellut kyläalueet, kaavoittamattomat ja rakentamispaineiset kasvavat kylät ja pääteiden varret. Liitekartta__.
  • Harkittaessa MRL 137 §:n mukaisia rakennusluvan erityisiä edellytyksiä on liitekartassa nro ___ tarkoitetulla suunnittelutarvealueella kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin:
    • Alue A _________________
    • Alue B _________________

 

Lainsäädäntö

  • MRL 16 §, 137 §, 137 a §